Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fassia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1001
Fassia—1
Faucher
1002
Löytöpaikkoja: Tyrolin Fassa-laakso, Piemontin
Traversella, Vesuvius. (P. E.)
Fassia ks. F a s c i a.
Fastaasi (ransk. fustage), ankkuri, tynnöri.
Fasti l-å-J (lat. < fäs = oikeus), alkuaan ne
päivät, jolloin Roomassa oikeutta säädettiin
(vars. dies fasti) ja kansankokouksia pidettiin
(dies comitiales), sitten luettelo semmoisista
päivistä sekä kuhunkin päivään sattuvista juhlista,
juhlakisoista, uhreista y. m. Ensiksi f.
julkaistiin yksinomaan pappien toimesta, mutta
laadittiin v:sta 304 e. Kr. myös yksityisten
kansalaisten aloitteesta. Täten nimitettiin myöskin
luettelot eri vuosien konsuleista (f. consularcs)
ynnä muista virkamiehistä (f. magistratuum)
sekä riemusaatoista (f. triumphales).
Semmoisia erisisältöisiä, kiveen piirrettyjä tai
maalattuja kalentereja ja luetteloita on useita löydetty
Roomasta ja muualta. Tunnetut ovat n. s.
Fasti Capitolini, Regian (ks. t.) seinissä
olleet korkeimpien virkamiesten ja voittajien
luettelot, joitten katkelmat tavattiin 1546 ja
myöhemmin (nyk. Roomassa Konservaattorien
palatsissa). K. J. U.
Fataalinen (lat. fätälis), kohtalon määräämä,
kohtalokas, kovakohtainen.
Fatabuuri (mruots. fat = vaatteet, ja bur =
suljettu huone), varastoaitta; keskiajalla
erittäinkin hallituksen, kuninkaan varastoaitta,
jossa säilytettiin kruunun irtainta omaisuutta:
vaatteita, aseita y. m. ,,Fatabuurilääneiksi"
(fataburslän) nimitettiin siihen aikaan sellaisia
alueita, joiden verotulot nimenomaan olivat
määrätyt hovin ylläpidoksi ja joita sentähden
kuninkaan omat voudit hoitivat. K. G.
Fatalismi, usko ,,fatum"iin (ks. t.),
sallimukseen eli kohtaloon, s. o. se käsitys, että koko
maailmanjuoksu ja kunkin ihmisen kaikki
kohtalot ovat ennakolta järkähtämättä määrätyt;
etenkin niin ajateltuna, että kaikki on määrätty
sokean (persoonattoman, ei mihinkään
järjellisiin tai hyviin tarkoitusperiin tähtäävän)
kohtalon mukaan. Fatalistinen maailmankäsitys, —
osaksi kuitenkin muodoissa, jotka lähenevät
uskoa jumalalliseen kaitselmukseen — on
vanhastaan ollut hyvin levinnyt itämailla (esim.
muhamettilaisten ,,kismet", ks. t.). Myöskin
kreikkalaisten ja roomalaisten aatemaailmassa se
esiin-tyy> joskin lievemmässä muodostuksessa. —
Fatalisti, se joka toimettomasti ja tyynesti
alistuu elämän kaikkiin kohtaloihin, siinä
käsityksessä että ne eivät mitenkään ole
muutettavissa. salliman-uskoja. A. Gr.
Fataliteetti (ks. Fataalinen), kova
kohtalo. onnettomuus.
Fatalji (lat. fätä’lis = kohtalon määräämä),
määräaika, jonka sisällä jokin oikeudellinen asia
on suoritettava uhalla että muuten oikeus asian
edelleen ajamiseen menetetään; myös asiakirja,
joka on kiireellisesti käsiteltävä.
Fata Morgana [fä- -gä’-] (it., = „Morgana
hengetär") ks. Kangastus.
Fatiha [-ä-] (arab., = johdanto), koraanin
ensi-mäinen sQra (luku), jolla on „isä meidän"
rukouksen asema muhamettilaisilla, kuuluu
käännettynä: „Nimeen Jumalan, armollisen
armahtajan! Kiitos Jumalalle, maailmojen herralle,
armolliselle armahtajalle, tuomiopäivän
kuninkaalle! Sinua me palvelemme, ja sinulta anomme
apua. Johda meitä oikealla tiellä, niitten tiellä,
joille olet hyvyyttä osoittanut, joita et vihaa ja
jotka eivät ole eksyksissä!" [Tallqvist,
„Muham-medilaisten rukous" (Valvoja 1902).] K. T-t.
Fatima [-&-], Muhammedin ja Kliadidzan
tytär, s. Mekassa, k. 632, oli naimisissa Alin
kanssa, jolle hän synnytti pojat Huseinin ja
Ilasanin. K. T-t.
Fatimidit, arab. hallitsijasuku, jonka
perustaja Ubeidalläh ibn Muhammed väitti
polveutuvansa Alista ja Fatimasta. U:n onnistui n. 910
berberiheimojen avulla kukistaa aglabidit, jotka
hallitsivat nykyisessä Tuniksessa, ja valloittaa
koko Marokon ja Egyptin välinen osa
Pohjois-Afrikkaa, jonka jälkeen hän otti kalifin
arvonimen. U:n pojanpojan poika Mu’izzaddtn
(953-975) valloitti sekä Fezin, Sisilian ja Egyptin
(969), jossa hän perusti Kairon, että Palestiinan
ja Syyrian Damaskokseen saakka. Hänen
pojanpoikansa Häkim (996-1021) saavutti surullisen
kuuluisuuden hirmuvaltiudellaan ja
uskonnollisella mielettömyydellään (vrt. Drusilaiset).
V. 1171 Saladin valloitettuansa Egyptin teki
lopun fatimidien vallasta. F. olivat innokkaita
si’iittejä, mutta heidän kukistuttuansa
si’iittiläi-syys hävisi Afrikasta ja Länsi-Aasiasta säilyen
Persiassa, jossa se vieläkin on vallalla.
[Wüsten-feld, „Geschichte der Fatimiden-Kalifen" (1881) ;
A. Möller, „Der Islam" (1885-87).] K. T-t.
Fattenborg, Hannu Henrik (1769-1849),
professori; tuli ylioppilaaksi 1787, fi], tohtoriksi
1795 ja seur. v. itämaisten kielten dosentiksi
Turun akatemiaan, 1804 historian ja siveysopin
apulaisopettajaksi ja 1808 jumaluusopin
apulaisopettajaksi. Nimitettiin 1812 vasta perustettuun
erityiseen itämaisten kielten professorinvirkaan.
F. oli jäsenenä useissa komiteoissa kuten
katkis-muskcmiteassa (1817), akatemian sääntöjen
tarkastamista ja uusien laatimista varten asetetuissa
tutkijakunnissa (1822 ja 1827) sekä siinä
komiteassa, joka valmisteli yliopiston siirtoa Turusta
Helsinkiin. Tiedemiehenä F. kuului edellisen
aikakauden polyhistoreihin ja oli uskonnolliselta
käsitykseltään ratsionalisti, joskin maltillinen.
F. on julkaissut muutamia akateemisia
väitöskirjoja sekä aikoinaan paljon käytetyn „Grekiskt
handlexicon öfver Nya Testamentets skrifter för
skolor och gymnasier" (1842). K. Ö.
Fatum /-«.-/ (lat. < färi = puhua),
jumalan-lausunto, tahto, tav. ehdoton, välttämätön kohtalo,
joka hallitsi jumalia ja ihmisiä. Tästä
kehittyivät varsinaiset kohtalon jumalat (Fata, tav.
kolme = M o i r a i ja P a r c æ, ks. n.), joiden
uskottiin ohjaavan ihmisten elämää syntymästä
saakka. K. J. E.
Faubourg [fobü’r] (ransk.), esikaupunki.
Faucher [fos?J, Julius (1820-78), saks.
taloustieteilijä, perusti yhdessä Prince-Smithin
y. m. kanssa 1846 ensimäisen saksal.
vapaa-kauppayhdistyksen Berliiniin; valittiin 1861
Preussin edustajakamariin, oli
manchesterkoulu-kunnan jyrkimpiä kannattajia Saksassa ja
toimitti v:sta 1863 tämän suunnan
pää-äänenkan-nattajaa „Vierteljahrschrift für Volkswirtschaft
und Kulturgeschichte"; julkaissut m. m.
„Ver-gleiehende Kulturbilder aus den vier europäischen
Millionenstädten" (1877). ,/. F.
Faucher [fosV], Léon (1803-54), ransk.
valtiomies ja kirjailija, toimi heinäkuun vallan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
