Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fellin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1017
Fellin—
Felsiitti
1018
toiminta Pestalozzi’n kanssa ei tullut pysyväksi,
he kun olivat liian erilaisia mielipiteiltään.
Hallituksen vastustuksen takia F:n suuret
suunnitelmat raukesivat, mutta hänen laitoksensa ovat
osittain vieläkin voimassa. [Scliöni, „Der Stifter
von Hofvvyl" (1874).] O. M-e.
Fellin ks. V i 1 j a n t i.
Fellman-s u k u on nähtävästi peräisin
Eteläpohjanmaalta. missä sen ensimäisiä jäseniä
1500-luvun loppupuolella tavataan pappeina, mutta
siirtyi jo siihen aikaan Pohjanmaan pohjoiseen
osaan Lapin rajoille, jossa suvun jäsenten
varsinainen vaikutusala kauan tuli olemaan.
1. Esaias M a n s v e t i F. (k. 1697),
lappalaisten saarnaaja, oli n. 1620 syntynyt Iissä,
missä isä siihen aikaan oli kirkkoherrana, josta
syystä myöskin käytti nimeä Ijander. Oli 1648
ylioppilaana Turussa, mutta nimitettiin jo samana
vuonna Inarin papiksi, ja vaikutti sitten melkein
50 vuotta, ensin Inarissa, sitten v:sta 1663
Kemijärvellä Lapin seutujen takapajulle jääneiden
asukkaiden opettamiseksi ja niiden tarpeiden
edistämiseksi. Pakanuus oli vielä suuressa
vallassa, ja vaivaloisilla matkoilla, yhteen aikaan
La]lin ainoana pappina (1669 G. Tuderus (ks. t.)
tuli toiseksi). kulkien ympäri maata F. saarnasi
heille kristinoppia, kukisti heidän epäjumaliansa
ja särki heidän ,,kannuksiansa". Edisti myös
uudisasutusta Kemijärvellä ja totutti
seurakuntalaisiansa maanviljelykseen.
2. Niilo F. (1718-99), pappi, kirjailija,
edellisen pojanpoika, tuli 1737 kappalaiseksi
Kemijärvelle, 1764 kirkkoherraksi Sodankylään, 1768
Ouluun, 1779 Limingalle. On kirjoittanut
kertomukset Kemin Lapin seurakuntien synnystä sekä
tilasta ja Kemijärven kappelista (otteita painettu
Suomi-kirjassa 1846 ja teoksessa ,,Afhandl. om
presterliga tjenstgör, i Åbo erkestift" III).
3. Juhana F. (1781-1870), Raahen
kauppakoulun perustaja, edellisen pojanpoika, kauppiaan
poika Raahesta, oli nuorena ollut merimiehenä,
sittemmin laivanvarustajana ja kauppamielienä
Raahessa ja kokosi itselleen melkoisen
omaisuuden. Harjoitti liikettä yhdessä veljensä Baltsar
F:n kanssa; lahjoitti 1863 veljensä kuoltua
tämän jälkeensä jättämän omaisuuden noin 75,000
hopearuplaa Raaheen perustettavan porvari- ja
kauppakoulun pohjarahastoksi, jonka lisäksi itse
sittemmin lahjoitti samaan tarkoitukseen talon.
V. 1882, kun rahasto oli kohonnut miljoonaan
markkaan, avattiin kauppakoulu, ensin
ruotsinkielisenä, mutta muutettiin 1909 suomenkieliseksi.
4. J a a k k o F.
(1795-1875), pappi, Lapin
tutkija, edellisen serkku,
synt. Rovaniemellä,
jossa isä oli
kirkkoherrana; tuli
ylioppilaaksi 1811,
nimitettiin 1819
kirkkoherraksi Utsjoelle, ja.
1832 Lappa järvelle,
jossa sitten eli
kuolemaansa asti.
Lapinmaahan tultuaan F.
ryhtyi suurella innolla
sikäläisiä oloja
tutkimaan. ja sitä varten
hän ensiksi oppi lapin
kieltä. Tuloksena näistä opinnoista oli v. 1825
ensiinäisinä Suomen lapin (Utsjoen) murteella
julkaistut kirjat: Matteuksen.evankeliumin kaksi
ensimäistä lukua, käsikirja ja virsikirja.
Myöhemmin (1856) hän vielä julkaisi katkismuksen
„Avdogasvuoda Oappa" (Autuuden oppi). Samaan
aikaan hän tutki Lapin luonnontieteellisiä ja
taloudellisia oloja, antaen näiltä aloilta tietoja
ulkomaisille tiedemiehille, ja itse julkaisten m. m.
kertomuksen taloudenhoidosta Utsjoella
(Talousseuran toimituksissa 1826), luetteloita
Lapinmaalla tavattavista kasveista (Moskovan
luon-nontutkijainseuran julkaisuissa), Lapinmaan
eläimistöstä (v:n 1847 Suomi-kirjassa). Myös Lapin
muinaisuutta, historiaa ja muinaisuskontoa
selvittäviä aineksia hän ahkerasti keräsi, vaikka ne
jäivät painattamatta, kunnes hänen poikansa
presidentti Fellman 1906 julkaisi isänsä kaikki
kokoelmat Lapinmaalta neljänä upeana
nidoksena: ,,Anteckningar under min vistelse i
Lapp-marken af Jacob Fellman" (suomeksi on
ilmestynyt: „Poimintoja Jaakko Fellmanin
muistiinpanoista Lapissa. Koonnut ja suomeksi
toimittanut A. Meurman", 1907).
5. Nils Isak F. (s. 1841), presidentti,
edellisen poika, tuli maisteriksi 1864, harrasti
ensin luonnontiedettä, mutta kääntyi sitten
lakimiehen uralle, tullen lakitiedetten kandidaatiksi
1871, Vaasan hovioikeuden kanslistiksi 1873,
valtiokonttorin tirehtööriksi 1883, senaattoriksi
oikeusosastoon 1887 ja Vaasan hovioikeuden
presidentiksi 1900, josta virasta erosi 1902.
Korotettiin aatelissäätyyn 1902. Paitsi muutamia
nuoruudenaikaisia kasvitieteellisiä kirjoituksia
hän on julkaissut isänsä tutkimukset Lapin
olojen valaisemiseksi (ks. edellä) sekä itse samalta
alalta kerännyt laajoja kokoelmia, joita on
ryhtynyt painattamaan nimellä „l!andlingar och
upp-satser angående Finska Lappmarken och
Lapparne" (1909). K. G.
Fellodermi ks. Korkki.
Fellogeeni ks. Korkki.
Fellow [felou] (engl.), seuralainen, toveri,
jäsen; Englannissa eritoten oppineiden seurojen
ja varsinkin Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen
college’in ylimmät jäsenet, jotka valitsemansa
esimiehen (masleria, wardenm, presidentin
j. n. e.) johdolla hoitavat college’in asioita ja
saavat palkkansa sen varoista (200 à 300 puntaa
mieheen). Muutamiin professorinvirkoihin
liittyy fellowsliip (f:n-toimi), jolloin college’in nimi
mainitaan virkanimen edellä (Merton Professor
of–-). Lontoon yliopistossa on sen
neuvoskunnan jäsenillä, joka senaatin nimellä hoitaa
toimeenpanevaa valtaa, arvonimenä f.
Fellovvs
louzj, Sir Charles (1799-1860),
engl. muinaistutkija, teki neljä eri matkaa [-(1838-44) Vähään-Aasiaan, tutki varsinkin Lykian
ennen tuntemattoman muinaisen kulttuurin
jätteitä ja toi Englantiin (Lontoon British
Mu-seumiin) tärkeitä tätä kulttuuria ja sen
suhdetta muinaiskreikkalaiseen kulttuuriin
valaisevia taideteoksia (niinkuin n. s. Harpyia-friisin,
,,Nereidi-muistomerkin" veistokuvat,
hautaraken-nuksia y. m.) ja kivikirjoituksia. O. E. T.
Felsiitti (saks. Felsit, ransk. petrosilex),
näennäisesti tiivis kiviaines, jossa kuitenkin
mikroskoopin avulla saattaa erottaa kiteisen
rakenteen, aineksina kvartsia ja maasälpää. Täl-
Jaakko Fellman.
I
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
