Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Flemming ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nää
Fleury—Flodin
1124
Fleury [flörV], André Hercule de
(1653-1743), ransk. valtiomies, kardinaali, Ranskan
kuninkaan Ludvik XV:n pääministeri; Ludvik XIV
nimitti hänet Frejus’n hiippakunnan piispaksi
1608; kuolinvuoteellaan sama kuningas määräsi
F:n dauphinin. sittemmin Ludvik XVI:n,
opettajaksi. F. saavutti oppilaansa täydellisen
luottamuksen, ja tämän toimesta paavi nimitti hänet
kardinaaliksi 1726; sam. v. hän tuli Ranskan
pääministeriksi. F:n pitkä hallituskausi oli
edullinen Ranskalle; hän koetti ylläpitää rauhaa ja
harrasti elinkeinojen, etenkin kaupan ja
teollisuuden kehittämistä; säästäväisyydellä hän sai
edellisten hallitusten aikana huonoon tilaan
joutuneet valtion raha-asiat paremmalle kannalle;
mutta minkäänlaisia suuria uudistuksia ei pantu
toimeeu. F. johti niinikään taitavasti
ulkopolitiikkaa ja hankki Ranskalle joksikin aikaa taas
johto-aseman Euroopassa. Puolan perintösodassa
hän kannatti Stanislaus Leczinskiä. Tämä ei
tosin tullut Puolan kuninkaaksi, mutta F. sai
Wienin rauhassa (1735) aikaan, että Stanislaus
sai Lothringin, joka hänen kuoltuaan oli joutuva
Ranskalle; Napoli ja Sisilia taas oli jäävä
Espanjan bourbonien sukuhaaralle; vastoin F:n
tahtoa Ranska sekaantui Itävallan perimyssotaan,
jonka kestäessä hän kuoli. F. oli myöskin
tieteitten harrastaja ja oli v:sta 1717 Ranskan
akatemian jäsen. [Verlaque, ,,Histoire du cardinal
Fleury" (1879).] K. O. L.
Fleury [flöri’], Emile Félix (1815-84),
ran.sk. soturi ja valtiomies, meni 1837 Algeriassa
muodostettuun spahien joukkoon ja
kunnostautui taisteluissa; palattuaan Ranskaan
esiintyi innokkaana bonapartistina, ja oli Ludvik
Napoleonin toimekkaimpia apumiehiä hänen
joulukuun 2 p. 1851 toimeenpanemassaan
valtio-kaappauksessa; tuli divisioonakenraaliksi 1863 ja
senaattoriksi 1865. Keisari käytti häntä
myöskin diplomaattisissa toimissa; v. 1866 hänet
lähetettiin Sardinian kuninkaan Viktor Emanuelin
luo; oli 1869-70 lähettiläänä Pietarissa, mutta
ei saanut Venäjää rupeamaan Ranskan
liittolaiseksi Saksan kanssa 1870 syntyneessä sodassa.
Vv. 1897-98 julkaistiin „Souvenirs du général F."
ja v. 1902 ,,La France et la Russie en 1870".
K. O. L.
Flibustiers 1. flibustilaiset ks. B o u c
a-n i e r s.
Fliedner [flid-], Theodor (1800-64), saks.
pappi, tuli 1822 papiksi Kaiserswerthiin Rheinin
rannalla (lähellä Dusseldorf!a), evankeliseen
seurakuntaan, jonka jäsenet enimmäkseen olivat
köyhää työväkeä. Tutustuttuaan matkalla
Englannissa kristilliseen rakkaudentoimintaan, hän
päätti elvyttää samanlaista toimintaa
Saksassakin ja perusti siellä 1826 ensimäisen
vankein-hoitoyhdistyksen sekä 1833 ensimäisen kodin
vapautettuja naisvankeja varten. Hänen
varsinaiseksi elämäntyökseen tuli alkukristillisen
dia-konissatoimen uudelleen elvyttäminen (ks. 1) i
a-konissa). — Hänen poikansa Fritz F.
(1845-1901) oli lähetystönsaarnaajana Madridissa
ja harjoitti siellä protestanttista lähetystöänia.
[Th. Schäfer. „Th. Fl." (1900) ; Georg Fliedner,
..Th. FI." (1908 seur.) ; ,.Th. Fl., hänen elämänsä
ja vaikutuksensa" (1896).] J. G.
Fliegende Blätter [fli-], kuuluisa saks.
kuvitettu pilalehti, jonka perustivat puunpiirtäjät
Kaspar Braun ja Friedrich Schneider 1844
Mün-chenissä. Se ei sekaannu politiikkaan; siilien
piirtävät kuvia etevät taiteilijat. Leviää
laajimmin kaikista saksalaisista pilalehdistä. J. 77-/.
Flinck, Govaert (1615-60), holl. maalaaja.
Lambert Jacobszin oppilas Leeuwardenissa,
työskenteli v:n 1634 jälkeen Amsterdamissa
Reni-brandtin johdolla, jota hän uskollisesti seuraa,
kunnes elämänsä lopulla saa vaikutusta Rubensin
taiteesta. Käsitteli uskonnollisia ja
laatukuval-lisia aiheita, mutta onnistui paraiten
muotokuvissaan. F:n pääteos on iso B. van der Helstin
tyyliin maalattu „Ampujakunnan juhla
Westfalenin rauhan kunniaksi" (1648,
Amsterdamissa). E. R-r.
Flinders [-doz]. 1. (F. River) n. 800 km pitkä
joki Austraalian Queenslandissa. Laskee
Kar-pentaaria-lahteen. -— 2. (F. Range) vuorijono
Etelä-Austraaliassa.
Flinders [-dsz] Matthew, engl.
merenkulkija, etevä kartoittaja ja hydrografi (1774-1814),
purjehti G. Bassin kanssa Austraalian rannikolla ;
löysivät Bassin-salmen, ja kiersivät ensimäisinil
Tasmanian ympäri todentaen sen saareksi. V:sta
1801 luin tutki Austraalian etelä-rannikon
lännestä Kenguru-saareen asti etsien läpikulkua
mantereen poikki, jatkoi sitten matkaansa
pitkin itärannikkoa ja tunki pohjoisrannikolla
Karpentaaria-lahden sisimpään mutkaan. —
Tutkimustensa tulokset hän julkaisi teoksissaan:
,,A voyage to Terra Australia" ja „Observations
on the coast of Van Diemen’s land etc."
Flinders-saari [daz], suurin
Furneaux-saa-rista, 1,440 km2, Tasmanian ja Austraalian välissä.
Flirtti (engl. flirt), kurtiisi, keimailu, rakastelu.
Floberttikivääri 1. t e s o n k i, ampuma-ase,
jolla on niin pieni kaliiberi, että ainoastaan
nallin kaasut riittävät heittämään herneen
suuruisen kuulan tavallisen laudan läpi. Erään
Flo-beitin keksimä v. 1860. Nimitetään myös
salonki-kivääriksi, koska sitä käytetään
ampumaharjoituksiin huoneissa. M. v. IJ.
Floconné [-konnë’], paksu
talvipäällysvaate-kangas, jossa on 2 tai 3 kudejärjestelmää.
Pinta-kude muodostaa kuviomaisesti pitkiä juoksuja,
jotka viimeistellessä leikataan tai
nukittamis-koneessa katkaistaan poikki. Nämä katkotut ja
nukitetut langanpäät näyttävät turkismaisilta
villatupsuilta. ’ E. J. S.
Flodin/-f-/. 1. Karl Teodor F. (s. 1858),
suom. musiikkikirjailija ja säveltäjä, Faltinin
ja Jadassohnin oppilas; maisteri 1886; hoiti
musiikkiarvostelua Hufvudstadsbladetissa 1879.
Aftonpostenissa 1899, Nya Pressenissä 1883-98 ja
1900-08, jolloin hän muutti Buenos Airesiin. On
säveltänyt enimmäkseen lauluja ja
pianokappaleita. sitäpaitsi myös 3 kantaattia: yhden nimeltä
,,Requiem fiir Mignon", toisen Tammisaaren
seminaarin 25-vuotisjuhlaksi ja kolmannen
Helsingin ruots. yhteiskoulun talonvihkijäisiin, sekä
.,Helena" nimisen lyyrillisen kohtauksen Goethen
Faustista, orkesterin säestyksellä. — F. on
säveltäjänä hienoaistinen ja arvostelijana maamme
etevimpiä. Toimitti Euterpe nimistä
musiikki-lehteä 1900-03. Huomattava on hänen teoksensa
,,Finska musiker".
2. A d é e, L e a n d e r-F. (s. 1873), suom.
sopra anolaulajatar, kapellimestari Adolf
Leanderin tytär, edellisen puoliso. Opiskeli ensin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
