Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Flogistinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1127
Florettisilkki—Flotow
1128
Ruotsalainen floretti.
muotoisella, raskaalla, 5-6 cm:n pituisella
metallipaalia. ’ -Iskm-,
Florettisilkki ks. Silkki.
Florida. 1. Noin 700 km pitkä, 150 km leveä
niemimaa kaakkoisessa Polijois-Ameriikassa. —
Pitkin matalaa, suoraviivaista itärannikkoa
kulkee kapeain särkkäin merestä erottamina,
pitkiä, jokimaisia laguuneja. Etelässä rannikko
rikkoutuu, sen edustalla on lukuisia koralli- ja
kalkkisaari-sikermiä, ,,keys". Länsirannikko on
samoin lahtirikasta. Geologisesti F. on
hyvin nuori, kvartäärimuodostumat ja
tertiääri-kauden kalkki ovat perustana; vasta
tertiääri-ajan jälkeen se on yhdistynyt
Polijois-Ameriik-kaau; missään ei maa kohoa yli 75 m yi. merenp.
Kalkkikallioon on vesi kaivanut lukuisia
onka-loita, luolia ja hautoja. Suuria järviä, joista
Okechobee 2,000 km2, sekä sademäärän
runsauden takia laajoja rämeitä, esim. E v e r g 1
a-d e s. joka muodostaa Okecliobeen kera korkean
veden aikana 18,000 km2 suuruisen meren. Jokia
on myös runsaasti, huomattavin St. John’s River,
joka laskee Atlantin-mereen; matalille aluksille
on 2.900 km jokiteitä kuljettavia. Ilmasto
puoleksi trooppinen, terveellinen, paitsi
räme-seuduissa, joten pohjoisista valtioista saapuu
talveksi paljo kesävieraita. Pohjoisesta
tulevat ajoittaiset „pakkas-aallot" saavat suurta
tuhoa aikaan, tuomalla mukanaan lunta ja
jäädyttämällä vesiä. Kasvi- ja
eläinkunnassa kohtaavat pohjan ja etelän edustajat
toisensa. Suosypressi ja rehevät parta-jäkälät
ovat muotokasveja. Valtiollisesti F. kuulua
yhdysvaltalaiseen — 2. Florida valtioon
(lyh. Fia), joka lisäksi käsittää
Meksikon-lähden pohjoisen rantamaan Pensacola-lahden
länsipuolelle saakka, yhteensä 151,939 km’, jolla
asuu (1906) 629,000 henkeä, siis ainoastaan 4
km2:llii. Asukkaista on n. puolet neekereitä.
Kansansivistys on huononlaisella kannalla,
koulupakkoa ei olo. — Paitsi karjanhoitoa, vähäistä
kalastusta, puu- ja sikaariteollisuutta, sekä
vuorityötä (rikkaita fosfaattikerroksia)
on maanviljelys yksinomaisena elinkeinona.
Etelänhedelmät — appelsiinit, banaanit,
anana-sit, sekä puuvilla, maissi, varhaiset vihannekset
ovat maan tärkeimmät tuotteet. Viennissä ovat
lisäksi puutavarat 55,s ja tärpätti 33,« milj. mk
(1899) tärkeitä eriä. — Rautateitä oli 1901 5,207
km. — Pääkaupunki Tallahassee, suurin on
Jaeksonville. — Valtiovelka (1902) ainoastaan
5,3 milj. mk. — F:n löysi Ponce de Leon 1512.
V. 1820 Espanja, jonka oma F. lyhyttä väliaikaa
lukematta oli ollut, möi sen Yhdysvalloille, johon
se 1822 territorina, 1845 valtiona liitettiin.
Kehitys on sen jälkeen ollut nopea. E. E. K.
Florida-salmi, Florida-niemen ja Kuban sekä
Bahama-saarten välissä. Pienin leveys n. 80 km
ja syvyys siinä 677 m. Suurin syvyys 1,545 m.
Florideæ ks. P u n a 1 e v ä t.
Floriini 1. f 1 o r e e n i (kesklat. flörë’nus <
lat. ßös = kukka), it. florino, ransk. florin,
kultaraha, jota alkuansa (v:sta 1252) lyötiin
Firenzessä. Sen toisella puolella oli kaupungin
vaakuna (lilja) ja toisella puolella Johannes
Kastajan kuva. Arvoltaan se oli 12 Smk. 25 p.
Myöskin Ranskassa lyötiin f:eja. F:sta
polveutuu keskiajan kultaguldeni ja uuden ajan g u
1-d e n i, jonka lyhennysmerkkinä vielä nytkin
käytetään F 1. Englannissa lyötiin v:sta 1849
f:n nimisiä hopearahoja, joiden arvo on 2 sh. =
n. 2 Smk. 50 p. Unkarin floriini 1. forint = n.
2 Smk. 10 p. ks. Guiden i.
Florinskij
i’n-J, Ti mo f ei D m i t r i [-e-vits (s. 1854), ven. slaavilaisen historian ja
kielitieteen tutkija, v:sta 1888 slaavilaisen
filologian professori Kiovan yliopistossa. Hänen
teoksistaan huomattavimmat ovat „Etelä-slaavit
ja Bysantti 14:nnellä vuosis." (1881), „Dusanin
lainsäädännön muistomerkit" (1888), „Luentoja
slaavilaisessa kielitieteessä" (2 osaa, 1895-97).
J. J. M.
Florinus [-V-], Henrik (1633-1705). suom
kirjailija, oli syntyisin Paimiosta, jossa isä oli
kirkkoherrana. F. tuli ylioppilaaksi 1641,
väitteli maisterinarvoa varten 1655, tuli
Hämeenlinnan koulun rehtoriksi 1064, Paimion
kirkkoherraksi 1671 ja Kemiön kirkkoherraksi 1689.
F. julkaisi 1678 ,,nuoruden hyväxi" 1 a t i n a i
s-ruotsalais-s uomalaisen sanakirjan,
josta sitten 1695 ilmestyi uusi saksan kielellä
lisätty painos. Huomattava on F. v. 1685
painetun raamatunpainoksen suomen kielen
tarkastajana ja oikaisijana. Myöskin 1686
vuoden kirkkolain suomennos mainitaan hänen
tekemäksensä, jota paitsi hän painatti muutaman
saarnan y. m. F:n suomenkielen viljelemiseksi
suorittama työ on siis aikaansa nähden varsin
suuriarvoinen. Vaan ehkäpä kaikkein
merkillisin on hänen 1702 painattamansa kokoelma
..Wanhain Suomalaisten tawalliset ja suloiset
sanan-lascut", joka on ensimäinen julkaisu
suomalaisen kansanrunouden alalta ja kohta
herätti suurta huomiota. F:n elämän
loppuvuodet olivat sangen surulliset hänen poikansa,
kirkkoherra Florinuksen tekemän aviorikoksen
ja murhan johdosta, ja tämän surun
mainitaankin jouduttaneen isän kuolemaa. K. G.
Floris ks. F 1 o r e s.
Floris [-Ö-], Frans, oik. Fr. de Vriendt (n.
1517-70), flaamil. maalaaja. Opiskellessaan
Roomassa F. sai voimakasta vaikutusta
Michelangelolta, jonka tyyliä hän onnistumatta matki
(,,Kapinoivien enkelien kukistus", 1554,
Ant-verpenissä). Oli aikoinaan ylen suosittu ja sai
joukoittain oppilaita. E. R r.
Floristi (lat. Flöra = kukkien jumalatar),
jonkun maan kasviston, floran, tuntija. —
Floris-t i u e n, kasvistoa, floraa, koskeva, vrt. Flora.
Floroglusiini, trioksybentsoli (C,H,(OII),),
kolmiarvoinen fenoli, syntyy muutamista
glyko-sideista ja useista hartseista sulattamalla niitä
kaliumhydraatin kanssa; värittömiä kiteitä;
reagenssi puuaineelle (esim. paperissa), jonka se
suolahappoisena liuoksena värjää punaiseksi.
Edv. Hj.
Floss ks. Silkki.
Flotow, Friedrich von (1812-83), saks.
Ranskalainen floretti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
