Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fontenoy ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
114;’)
V. 170S ja 1719 hän julkaisi „Éloges des
aea-démiciens", tullen siten akatemiällisten
ylistyspuheiden, n. s. elegien (ks. t.) kanta-isäksi.
Hänen teoksensa „(Euvres complètes" ilmestyivät
175S (11 nid.). Lalande julkaisi ne selityksineen
1790 (8 nid.). J. H-l.
Fontenoy [fötnuä’], Belgiassa, 7 km
Tour-nay’sta kaakk. oleva kylä, jossa u/5 1745 Moritz
Saksilaisen johtamat ranskalaiset (60.000)
voittivat Cumberlandin herttuan komentamat
englantilaiset, hollantilaiset ja itävaltalaiset (50,000).
Voittajaiu niieshukka 10 %, voitettujen "24 %;
taktillinen arvo (ks. t.) 0,94. -Iskm-,
Fontinalis [-tinä’-] (lat.), 1 ä h d e s a m m a 1,
lehtisammalsuku; yleinen on juoksevassa vedessä
kivillä kasvava, usein 30 cm pituinen,
mustan-vihertävä, jyrkästi venholehtinen F.
antipyre-tica. ’ (J. A. W.)
Fonvizin [-vi’-], Denis Ivanovits
(1745-92), ven. kirjailija, vanhaa saksalais-liiviläistä,
mutta jo varhain venäläistynyttä aatelissukua
von W i e s e n. Opiskeltuaan Moskovassa ja
oltuaan vähän aikaa sotapalveluksessa F. oli
ensin kabinettiministeriin ja 1769-83 ulkoasiain
ministerin kreivi Paninin sihteerinä.
Kuuluisuutensa hän saavutti huvinäytelmillään
,,Briga-dieri", jonka päähenkilö Ivanuska on mukailu
Holbergin Jean de Francesta (1766) ja
lellipoika" (Nedoroslj, 1782). Niissä pilkataan,
välistä liioitellenkin itsekvlläisiä ja turhamaisia
sivistymättömiä tai pintapuolisia
säätyhenki-löitä. Sattuvan luonteenkuvauksensa ja
havainnollisuutensa tähden on näillä kappaleilla
arvonsa vielä nytkin. Aikakauskirjallisuudessa
julkaistuissa kirjoituksissaan, joista
,,Kysymyk-set Katariina ILlle" kipeästi koskivat
keisarinnaan, samoinkuin koko kirjallisessa
toiminnassaan ja virkamiehenä F. esiintyi valistuksen ja
inhimillisyyden puolustajana. Hänen
muistiinpanonsa ulkomaan-matkaltaan (1777-78 ja omasta
elämästään: ,,Avomielinen tunnustus") ovat
arvokkaita ajankuvia. J. J. M.
Fooninen ratas (kreik. phönë’ = ääni), La
Courin 1S75 keksimä sähkömoottori, missä
virran katkaisijana toimii värähtävä äänirauta.
F. r. pyörii hyvin tasaisesti. Virran
katkeamis-nopeus on riippuvainen ääniraudan
värähdys-luvusta, mitä suurempi tämä on, sitä nopeammin
f. r. pyörii. Täten katkaistua sähkövirtaa
sanotaan fonelektriseksi. Kaksi mahdollisimman
samanlaista, samaan fonelektriseen virtaan
asetettua f. ratasta pyörii samalla nopeudella. Batasta
käytetään m. m. luettaessa hyvin nopeita
ääniraudan värähdyksiä, määrättäessä pyörivän
akselin nopeutta tai kun tahdotaan kaksi tai
useampia toisistaan kaukana olevia kelloja käymään
samalla tavoin. V. V. K.
Foot [fut] (engl., mon. feet [fit]), jalka, engl.
pituusmitta, = yardia = 12 inehiä (tuumaa)
= 30,479 cm = l,o»65 vanhaa jalkaa.
Football association ks. Jalkapallo.
Football rugby ks. Jalkapallo.
Forain
rä’J, Jean Louis (s. 1852), ransk.
piirustaja, saanut vaikutusta impressionismista
ja etenkin Degasta. On satiirisista pilakuvien
tekijöistä huomattavimpia. Tuli 1880-luvun
keskivaiheilla kuuluisaksi piirustuksillaan [-parii-sil. lehdissä ja asetti myös sam. aikoihin
näytteille maalauksiaan, joissa hän, kuten yleensä,
111(5
osoittautui hillittyä väriasteikkoa (etup.
keltaista ja viheriää) käyttäväksi hienoaistiseksi
välittäjäksi. Julkaisi 1890-luvulla monta
kokoelmaa piirustuksiaan kirjan tai albumin
muodossa. F. osoittaa latinal. kuivanjärkevyyttä,
gallial. nokkeluutta ja ranskal. muodoutajua
ja luonteenkuvauksen selvyyttä. Hän esittää
katkeran realistisesti ja myrkyllisen sattuvasti
nykyaikaisen suurkaupunkielämän varjopuolia,
yhteiskunnallisia paheita, tekopyhyyttä,
„nauret-tavia tuskia ja surullisia iloja". Hänellä on
persoonallinen, yleispiirteinen, terävä viivatekotapa,
joka karttaa kaikkia turhia viivoja. Kuviensa
allekirjoituksiin F. kiinnittää erityistä huomiota.
E. R-r.
Foramen /-«’-/ (lat.), aukko, reikä. — F. o
b-t u r a t o r i u m, lantion soikea reikä. — F. o
c-cipitale magnum, iso niska-aukko, joka
yhdistää pääkopan ontelon ja selkäydinkanavan.
— F. opticu m, näköhermon aukko.
Foraminifera (lat. forä’men = aukko, ja ferre =
kantaa), foraminifeerit, kuorellisia juurijalkaisia
(Rhizopoda), joilla on useimmiten
verkkomai-sesti liaaraantuneet hienot valejalat (juurijalat).
Kuori on muodoltaan hyvin vaihteleva,
yksikam-mioiuen tai monikammioinen, jälkimäisessä
tapauksessa tavallisesti kalkkinen. 1. M o n o t h
a-1 a m i a, y k s i k a m m i o i s e t, kuori
hiekka-jyvistä koottu, kitiini- tai piiainetta, eläin
amce-bamainen. Tavallinen lisääntyminen on kahtia
jakaantuminen, jolloin toinen puolisko perii
vanhan. toinen muodostaa itselleen uuden kuoren.
Suvut Difflugia, Arcella, Quadrula ja Euglyph"
2. Polythalamia, monikammioiset,
tavallisesti kalkkikuorisia, valejalat
verkkomaiset. Kuoren seinä on joko yhtenäinen
(Imper-forata) tai hienoreikäinen (Perforata).
Lisääntyminen tapahtuu joko siten, että kuoressa oleva
monitumainen protoplasmajoukko hajoaa
lukuisiksi yksitumaisiksi jako-osiksi, n. s.
,,em-bryoiksi", jotka usein jo emäkuoren sisässä
ollessaan muodostavat ympärilleen muutamista
kammioista kootun kuoren, tai se synnyttää
lukuisia pieniä parveilusoluja, jotka sulavat
parit-tain yhteen yhtymäitiöiksi. On huomattu, että
samassa lajissa molemmat lisääntymistavat
voivat säännöllisesti vuorotella. Monikammioiset
f :t elävät merenrannikoilla pohjassa,
vesikasveilla tai pinnalla. Tyhjät kuoret kerrostuvat
paikoitellen valtamerien pohjalla paksuiksi
kerrostumiksi ja ottavat siten tehokkaasti osaa
maakuoren muuttumiseen, vaikka kuoret ovat
niin pieniä, että yhdessä grammassa puhdasta
foraminifeeriliejua on laskettu olevan 50,000
kuorta. Liitu 011 muodostunut pääasiallisesti
fora-minifeerikuorista. Sukupuuttoon kuolleita
fora-minifeereja ovat nummuliittikalkissa esiintyvät
n u m m u 1 i i t i t, joista suurimmat saavuttivat
melkoisen koon, 6 cm läpimitaten. K. M. L.
Forbes [föbz], Henry Ogg (s. 1851), engl.
luonnontutkija ja tutkimusretkeilijä, Liverpoolin
museon johtaja, kävi 1878-83 kansat.-eläint.
retkellä. jolla hänen vaimonsa oli muassa
tutkimus-toverina, Jaavalla, Sumatrassa, Timorissa ja
Timorlautissa, 1885 Uudessa-Guineassa, 1898
Sokotrassa ja Abdalkurissa. Julkaissut ,.A
naturalisti wanderings in the Eastern archipelago"
(1885), ,,New Guinea" (1886), „Natural history
of Socotra" (1903). (J. A. W.)
Fontenoy—Forbes
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
