Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Forskål ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1157
Forskål—Forsman
V. 1601 Kaarle herttua lähetti F:n yhdessä von
Birkholtzin ja Daniel Hjortin kanssa Tornion
Lappiin tekemään mittausopillisia ja
maantieteellisiä mittauksia. Nämä suoritettiin hyvin
huolellisesti, ja tuloksilla on suuri merkitys
näiden seutujen maantieteelliselle tuntemukselle.
F:n suurin merkitys on se, että hän oli Ruotsin
ensimäisiä tiedemiehiä, joka itsenäisesti laski
almanakkoja jonkin kotimaisen paikan
(Tukholman tai Turun) horisontin mukaan. F. teki
almanakkoja vuosille 1608-10, 13-15, 17-19 ja
1621-24. F. on kirjoittanut erään »Mineralogian" ja
laajahkon „Physican", jotka kuitenkin ovat
jääneet painattamatta meidän päiviimme asti. Myös
hän on julkaissut latinan- ja ruotsinkielisiä
runoelmia, jotka ovat parhaimpia mitä maassamme
siilien aikaan kirjoitettiin. V. V*. K. (K. G.)
Forskål [-öl], Peter (1732-63), suom.
orientalisti ja luonnontutkija, tuli yliopp:ksi
Upsalassa 1742, harjoitti
itämaisten kielten ja
luonnontieteiden opintoja O.
Celsiuksen ja Linnén
johdolla, siirtyi 1753
Göttingeniin ja julkaisi
1756 väitöskirjan ,,L>ubia
de principiis
philoso-pliiæ recentioris", jossa
hän uskalsi vastustaa
Wolffin siihen aikaan
vallassa olevaa filosofina.
Palattuansa Ruotsiin
hän nimitettiin
talousopin dosentiksi
Upsalaan, mutta kun hän,
saadaksensa oikeuden
pitää luentoja filosofiassa ja valtiotieteessä,
jätti asianomaiselle tiedekunnalle väitöskirjan
„De libertate ci viii", ei tiedekunta hyväksynyt
sitä painettavaksi «arkaluontoisen aineen takia".
Julkaistuna toisessa muodossa nimellä „Taukar
om borgerliga friheten" (1759) F:n kirjanen
aiheutti pitkällisen painokanteeu. Ennenkuin
asia tuli lopullisesti ratkaistuksi, F. sai
tar-joumuksen ottaa osaa Tanskan valtion
kustantamaan ja kuuluisan Carsten Niebuhrin (ks. t.)
johtamaan tieteelliseen tutkimusretkeen
Arabiaan. V. 1761 lähdettiin matkalle,
lokakuussa 1762 retkikunta saapui Dziddaan ja
vähän myöhemmin Loheiaan, josta tunkeuduttiin
Tihäman sisäosiin ja Jemeniin. Kasveja
kokoillen ja tutkien F. kävi Beitelfaktliissa ja Mokassa,
mutta matkalla San’aan sairastui Jerimissä ja
kuoli 11 p. heinäk. 1763. Osa F:n arvokkaita
muistiinpanoja julkaistiin Niebuhrin kirjoissa.
Sittemmin ilmestyivät Kööpenhaminassa F:n
teokset „Descriptiones animalium" ja „Flora
aegyptiaco-arabica" (1775) sekä ..Icones rerum
naturalium" (1776). F:n tutkimuksilla on
tietä-raivaava merkitys kasvimaantieteen alalla.
Hänen ennenaikainen kuolemansa oli korvaamaton
vahinko tieteelle. [W. Lagus, „Petter Forskåls
lefverne" (1877) ; Oma maa I, 132.] K. T-t.
Forsman-s u k u 011 kotoisin Ruotsista. Suvun
ensimäinen jäsen Suomessa oli majuri Juhana F.,
joka kuoli Kajaanin linnanpäällikkönä 1683.
Hänestä polveutuvat suvut Forsman,
Koski-n i es ja Y r j ö-K o s k i n e n.
1. Carl Rudolf F. (1802-82), pappi ja koulu-
Jaakko Forsman.
mies, fil. toht. 1827, toimi opettajana 1829-52,
m. m. rehtorina Hämeenlinnan ja Turun
yli-alkeiskouluissa, tuli Ilmajoen kirkkoherraksi
1852; yliopiston sääntöjä (1852) tarkastamaan
asetetun komitean ja tammikuun valiokunnan
jäsen (1862) ; sai teol. tohtorin arvon 1864;
julkaissut ruots. sana- ja asiaselityksillä
varustettuja Ciceron ja Caisarin teosten painoksia, jotka
ovat huomattavasti edistäneet latinan opintoja
kouluissamme, „Latinsk skolgrammatik" (1S48),
,,Pyhäin palveluksesta" (1859), ensimäinen
suomenkielinen syuodaaliväitöskirja, y. m.
2. Y r j ö S a k a r i F. ks. Y r j ö-K o s k i n e n.
3. Jaakko Oskar F. (1839-99),
tiede-ja valtiomies. Synt. 30 p. kesäk. 1839
Vähässä-Kyrössä; ylioppilas
1857, fil. kand. 1862,
lakitieteen kand.
1868; julkaisi 1874
lakitieteen
lisensiaatin arvoa varten
väitöskirjan ,,Pakkotilasta kriminaalioikeu-dessa", suoritti
lisensiaattitutkinnon sam.
v. Oli jo 1869 v:n
syyslukukauden alusta
alkaen toiminut v. t.
suomenkielen
professorina lainopillisessa
tiedekunnassa, jota
tointa hän hoiti v:een
1879 saakka.
Tehtyään opintomatkoja ulkomaille 1878 ja 1879,
ja julkaistuaan väitöskirjana professorinvirkaa
varten ,,Grunderna för läran om delaktighet
i brott" hänet nimitettiin 1879 rikosoikeuden ja
oikeushistorian professoriksi, jossa virassa hän
pysyi elämänsä loppuun asti. Oli Pohjalaisen
osakunnan inspehtorina 1880-82 ja lainopillisen
tiedekunnan dekaanina v:sta 1882 kuolemaansa
saakka paitsi 1896-99, jolloin hän oli yliopiston
v. t. rehtorina.
Yliopistollisen tehtävänsä ohessa F. oli miltei
koko elämänikänsä valtiomiehen toimissa. Jo
vuonna 1881 hänet nimitettiin jäseneksi n. s.
tarkastuskomiteaan, jonka tehtävänä oli 1875
v:n rikoslainehdotuksen tarkastaminen ja
uudestaan muodosteleminen, ja jonka työt päättyivät
kokonansa uuteen n. s. 1884 vuoden
rikoslain-ehdotukseen. Kuopion hiippakunnan papiston
valitsemana edusmiehenä hän otti osaa kaikkiin
valtiopäiviin vv. 1882-99, ollen m. m. rikoslain
valiokunnan puheenjohtajana 1885 v:n
valtiopäivillä. Hänen muista toimistaan mainittakoon
että hän oli 1886 v:n kirkolliskokouksen
asettaman kirkkolakikomitean puheenjohtaja, toimi
lainopillisen yhdistyksen keskusosaston
puheenjohtajana (1882-90) ja oli Suom. kirj. seuran
varaesimiehenä (1882-85).
Jaakko Forsmanin merkitystä yliopiston
opettajana ja tiedemiehenä on vaikea arvostella
yksinomaan hänen julkaisujensa perusteella. Niiden
pääosa, hänen rikosoikeudelliset luentonsa, on
nimittäin painosta toimitettu hänen
oppilaittensa pikakirjoitusmuistiinpanojen perusteella,
joten on vaikea ratkaista, kuinka täsmälleen ne
vastaavat sitä, mitä hän todella on lausunut.
Rikosoikeudellisen kasvatuksensa F. oli alkuaan
P. Forskål.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
