Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fouqué ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1177
Fouqué— Fourier
1178
tapoja; keksinyt plagioklaasien, nefeliinin,
granaatin, ainfibolin y. m. vuorilajikivenuäisten
synteesin. Julkaissut: „Santorin et ses éruplions"
(1879) sekä yhdessä Michel-Levyn kanssa:
„Mé-moir pour servir à 1’explication de la carle
geo-logique de la France" (1879) ; „Introduction il
1’étude des roclies éruptives fraugaises" (1879) ;
„Synthèse des minéraux et des roches" (1882).
P. E.
Fouqué [fukë’], Friedrich Heinrich
Karl, vapaaherra de la Motte
(1777-1843), saks. runoilija, otti osaa Reinin
sotaretkeen 1794 ja eli senjälkeen yksityishenkilönä,
harjoittaen runoutta. Esikoisteos „Romanzen
vom Tai Ronzeval" (1805), romaanit „Historie
vom edlen Ritter Galmy und einer schönen
Herzogin von Bretagne" (1806) ja ,.Alwin" (1808)
viittaavat jo selvästi hänen romantillisen
tuotantonsa kukoistusaikaan, jota kesti 1808-20.
F. otti 1813 osaa vapaussotaan, mutta sai jo
1815 heikon terveyden vuoksi eron ja vetäytyi
yksityiselämään ollen siitä lähin vilkkaissa
kosketuksissa kaikkiin aikansa romantikkoihin.
Hänen parhaana teoksenaan pidetään syystä
romantillisen haaveellista „Undine" tarinaa (1811).
Muista mainittakoon ritariromaanit „Der
Zau-herring" (1813) ja „Die Fahrten Thiodulfs des
Islanders" (1815), näytelmät ,.Alf und Yngwi",
„Die Irmensäule", „Runensclirift",
ritari-murhenäytelmät „Die Pilgerfahrt", „Der Jarl der
Orkneyinseln", eepokset ,,Corona" (1814) ja
»Bertrand du Guesclin" (1821). Loppuiällä F:n
maailmankatsomus muuttuu uskonnolliseksi ja
yksipuoliseksi modernin maailman
tuomitsemiseksi. Itse hän julkaisi oman kirjoittamansa
elämäkerran ,,Lebensgeschichte" (1840) ja
valitut teoksensa ,Ausgewählte Werke" (1841, 12
nid.). J. E-l.
Fouquet 1, Foucquet [fukë’], Jean
(1415-80), ransk. kirjankuvittaja ja maalaaja. Ranskan
maalaustaiteen ensimäinen huomattava mestari.
Sai ensinnä vaikutusta alankomaal. realistisesta
maalauksesta, sittemmin Italiassa (n. 1443-47)
italial. renesanssitaiteesta. Työskenteli Tours’issa
ja Pariisissa ja oli Kaarle VIT:n ja Ludvik XI:n
hovimaalaaja. F:n harvoista säilyneistä teoksista
mainittakoon muotokuvat Kaarle VII, kansleri
Jouvenel des Ursins ja taiteilijan oma kuva
(Louvressa). mieskuva Wienin
Lieclitenstein-gaile-riassa ja Melunin kirkon diptyykkialttari, jonka
oikeanpuolinen osa (Kaarle VII:n lemmittyä,
Agnes Sorelia esittävä madonna ja lapsi
enkelien ympäröimänä) on Antverpenissa ja
vasen-puolinen (lahjoittaja Étienne Chevalier Pyh.
Tapanin seurassa) 011 Berliinissä, sekä F:n
pääteos miniatyyrin alalla ,,Livre d’lieures
(rukouskirja) d’Étienne Chevalier" (maal. jälkeen v:n
1452, Chantilly’ssa). [H. Bouchot, Gazette des
Beaux-Arts, 1891 ; Gruyer, .,Les quarante F.",
1897.] E. R-r.
Fouquet [fukë’], Nicolas (1615-80), ransk.
rahamies, pääsi Mazarin’in kannattajana 1652
raha-asiain ministeriksi ja hankki tässä toimessa
ollessaan epärehellisillä keinoilla suunnattoman
omaisuuden, jota hän osittain käytti taiteen ja
kirjallisuuden edistämiseksi. MazarinMn kuoltua
hän pyrki pääministeriksi, mutta Ludvik XIV,
jota F:n ylimielisyys oli suututtanut ja jolle
Colbert oli paljastanut hänen kurjan finanssi-
hallintonsa, antoi 1661 panna hänet vankeuteen,
jossa hän sai olla kuolemaansa asti; häntä on
myöskin pidetty tuona salaperäisenä
„rauta-liaamiolla varustettuna miehenä". Hänen
pojanpoikansa oli sotapällikkö Charles Louis
Auguste F. Belle-Isle (ks. t.). [Lair,
»Nicolas F.".]
Fouquier-Tinville [fukië’-tüvi’l], Antoine
Quentin (1746-95), ransk. vallankumousmies,
oli ennen vallankumousta
Cliåtelet-tuomioistui-men prokuraattorina Pariisissa. Radikaalisten
mielipiteittensä johdosta Dantonin ja
Robespier-ren ystävyyteen päästyään F. 1793 tuli
vallan-kumoustribunaalin yleiseksi syyttäjäksi, jota
tointa liän hoiti tavattoman julmasti ja
tunnottomasti. Robespierren kukistuttua F:kin pian
tuomittiin kuolemaan ja mestattiin. [Domenget,
„F. et le tribunal révolutionnaire"; Lecocq,
^Notes et documents sur F."] K. D:dt.
Fcurcroya, Amaryllidacece-heimoon kuuluva
kasvisuku, Agave n näköisiä, jättiläiskokoisia
yrttejä Ameriikan lämpimissä osissa. F.
gigan-tea ja F. cubensis lajien lelitisyistä saadaan
mnuritiushamppua (ks. t.), jälkimäisestä myös
,,pulk’’in tapaista juomaa. (J. A. W.)
Fourier [furië’], Francois Marie
Charles (1772-1837), ransk. sosialisti, varakkaan
kauppiaan poika,
antautui äitinsä pakottamana
kauppa-alalle;
vallankumouksen aikana hän
menetti perimänsä
omaisuuden ja toimi sitten
suurimman osan elämäänsä
kauppa-apulaisena
käyttäen joutolietkensä
opintoihin. Samalla kuin
kaupanalalla esiintyvä
epärehellisyys ja keinottelu
herättivät hänessä inhoa
ja vihaa hänen omaa
ammattiansa vastaan, kiintyi
hänen huomionsa
yhteiskunnassa yleensä
vallitseviin epäkohtiin, ja v:sta
1808 lähtien hän julkaisi sarjan kirjoituksia
yhteiskunnan uudelleen järjestämisestä. F:n
mielestä nykyinen yhteiskunta on täynnä
sietämättömiä epäkohtia. Yhteishengen sijasta
vallitsee kaikkialla itsekkyys. Vapaa kilpailu
synnyttää toiselta puolen yhteiskunnalle vaarallisen,
liian mahtavan kapitalistiluokan, toiselta puolen
työntekijä saa kovasta työstään tuskin
välttä-mättömimpiin tarpeisiin riittävän palkan, ja jos
hän joutuu työttömäksi tai työkyvyttömäksi,
niin häntä odottaa nälkäkuolema. Kelvottomiksi
F. niinikään tuomitsee voimassaolevat
avioliittoja perheolot sekä nuorison kasvatuksen. Kaiken
tämän viheliäisyyden syynä on se, että nykyinen
yhteiskuntajärjestys ei anna ihmisille tilaisuutta
sopusuhtaisesti tyydyttää luontaisia, itsessään
hyviä taipumuksiansa ja viettejänsä. F:n
mukaan yleinen onnellisuus on saavutettavissa vain
sellaisessa yhteiskunnassa, missä työ on niin
järjestetty, ettei se tunnu rasitukselta, vaan
nautinnolta, ja juuri tällaisen ihanneyhteiskunnan
hän väitti keksineensä. Hänen suosittamansa
yhteiskuntajärjestyksen peruselementtinä 011 f
a-langi (la phalange), s. o. 400 perheen (1600-
F. M. Ch. Fourier.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
