Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik Wilhelm ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1243
Fredriksfors—Fregatti
1244
teiden tehdas Helsingissä (per. 1900), valmistaa
rautatievaunuja, jota varten tehtaaseen kuuluu
eri osastoja, kuten paja-, puuseppä-, maalari-,
lavetti- y. m. verstaat sekä saha. Vuotuinen
tuotanto on n. 2 milj. mk, ja työväkeä tehtaassa on
550 miestä. Liikevoimana käytetään sähköä.
K. S.
Fredriksfors ks. Leineperi.
Fredrikshald, kaupunki Smaalenenen amtissa
Norjassa. Tistedal-joen rannalla,
Kristiaania-Gööteporin rautatien varrella lähellä Ruotsin
rajaa; 11,948 as. (1900). Kehruu-, kutomo-,
kenkä- ja selluloosatehtaita. Suuri puutavarain
vienti (siinä suhteessa 5:s Norjan kaupungeista).
— V. 1580 H a 1 d i n nimellä mainittu, saanut
1665 kaupunginoikeudet. Asemansa takia se on
aina ollut Norjan ja Ruotsin välisissä sodissa
taistelun jaloissa ja kärsinyt siitä paljon; 1716
se poltettiin. Sen itäpuolella on nyt
varustamaton Fredriksteinin linna. E. E. K.
Fredrikshamn ks. Hamina.
Fredrikshof [-öv], Ruotsin valtiolaitokselle
kuuluva alue rakennuksineen Tukholmassa,
östermalmilla. Fredrik I rakennutti alueelle
kivitalon. F. oli milloin yksityisomaisuutena,
milloin kruunun omana sekä m. m. Lovisa
Ulrikan ja Sofia Albertinan asuntona. Siinä sijaitsee
nykyään useita sotilasvirastoja.
Fredrikson [-C-], Johan Gustaf (s. 1832),
ruots. näyttelijä, etevä varsinkin hienona
kes-kustelunäyttelijänä, jonka hiottu, terävä
repli-keeraustaito etenkin ranskalaisissa
salonkikappaleissa viettää voittojaan. Korkeasta iästään
huolimatta hän työskentelee yhä taiteilijana,
vieraillen vielä viimeksi 1909 Suomessakin. On
myöskin toiminut johtajana Tukholman
teattereissa. Kirjailijana F. on julkaissut kokoelman
„Dramatiska småsaker" (1892). V. K-i.
Fredrikstad, linnoitettu kaupunki
Etelä-Norjassa, Smaalenenen amtissa, Glommemn suussa,
missä on erinomainen satama, 14,635 as. (i900).
Edullisen asemansa takia F. on kehittymässä
Norjan tärkeimmäksi puutavaranvientipaikaksi.
V. 1907 koko vienti vastasi arvoltaan 29,294.860
mk., josta n. 90 % tuli puutavaran osalle.
Ympäristössä sijaitseville lukuisine sahoineen F.
myöskin on Norjan tehdaskeskustoja. —
Kaupunki perustettiin 1570, mutta sen
varsinainen kasvaminen alkoi vasta sen linnoittamisen
jälkeen 1600-luvun keskivaiheilla. Linnoitusta,
jonka tueksi myöhemmin rakennettiin useita
etu-varustuksia, ruotsalaiset piirittivät 1814; se
antautui, mutta joutui seur. v. takaisin Norjalle.
Nykyään linnoituksella on vähemmän
merkitystä, (V. v. F.)
Fredriksten [sténj, linnoitus Norjassa,
Fred-rikshaldin itäpuolella. Ensimäiset varustukset
rakennettiin n. s. Hannibal-sodan aikana
1644-45; sittemmin F:iä on vahvistettu ja laajennettu,
koska se osoittautui hyväksi turvaksi
ruotsalaisten hyökkäyksiä vastaan. Kaarle XII piiritti
sitä turhaan 1716 ja 1718, jolloin hän 11 p.
jouluk. (u. 1.) sai surmansa. — V. 1814
menestyksettä piiritettyään F:iä ruotsalaiset saivat sen
Mossin sopimuksen nojalla käsiinsä. Tilan
kärjistyessä Norjan ja Ruotsin välillä norjalaiset
varustivat sen uudelleen. V:sta 1905 F. on vain
muistomerkkinä, koska, sitä puolueettomassa
vyöhykkeessä sijaitsevana ei saa varustaa. E. E. K.
Fredro. 1. Aleksander F. (1793-1876),
kreivi, puolal. näytelmänkirjoittaja, on
kirjoittanut suuren määrän huvinäytelmiä Molièren
malliin, mutta sisällykseltä ja sävyltä
puolalaisia ; huomattavin niistä on „Herra Geldhab".
F:n kootut teokset (13 osaa) julkaistiin 18S0.
— 2. Jan Aleksander F. (1829-91),
edellisen poika, oli myöskin tuottelias huvinäytelmän
kirjoittaja, mutta pintapuolisempi kuin hänen
isänsä. J. J. M.
Free church [f rl tsäts], vapaakirkko
(ks. t.) yleensä ja erityisesti 1843 muodostunut
Skotlannin vapaakirkko (ks. t. ja C h a 1 m e r s,
Thomas).
Freeden, W. I. A. von (1822-94), kuuluisaa
saksalaisen meritutkimuslaitoksen, Hampurin
„Seewarte’’n perustaja ja johtaja 1867-75. Useilla
teoksillaan valtameritutkimuksen eri haaroista
hän suuresti edisti tätä tiedettä. Vv. 1870-90 F.
toimitti lehteä ,.Hansa, Zeitschrift für Seewesen".
Freederiks, Andreas, ven. paroni, tunnettu
rettelöistään talonpoikien kanssa
lahjoitusmaa-tilallaan Pyhäjärven Taupilassa. Laittomilla
päivätöillä ja veroilla rasitettujen talonpoikain
valituksiin (1785) tuli vastaukseksi ukaasi (1798),
jonka mukaan alioikeudet, ellei sovintoa saatu
aikaan, saivat vallan määrätä verot ja päivätyöt
ilman talonpoikien suostumusta. Ukaasiin
turvaten F. hankki itselleen erinomaisen edulliset
ehdot (,,Taupilan kontrahti"), jotka hallitseva
senaatti 1801 vahvisti. Vasta vähää ennen
Viipurin läänin Suomeen liittämistä peruutettiin
(1811) ,,Taupilan kontrahti" sekä sen perusteella
muilla lahjoitustiloilla toimeenpannut
verojärjes-telyt. E. E. K.
Freedrik ks. Fredrik.
Freehold [friliould] (engl.). Näin nimitetään
Englannissa maata, johon sen haltijalla
(freehold e r) on täysi omistusoikeus.
Muunluontoi-nenkin maanomistus muuttuu tätä nykyä yhä
enemmän f:iksi. vrt. Copyhold.
Freeman [friman], Edward Augustus
(1823-92), engl. historioitsija, keski- ja uuden
ajan historian professori Oxfordin yliopistossa
1884; pääteokset ovat: ,,History of the Norman
conquest of England" (1867-79, 6 nid.), ,,The
growth of the English constitution from the
earliest times" (1872), „Historical geographv
of Europe" (1880), „Reigu of William Rufus and
the accession of Henry I" (1882), ,,The methods
of historical study" (1886). F. oii sitäpaitsi
kirjoittanut useita muita historiallisia teoksia
ja esseitä. Muutamaa kuukautta ennen
kuolemaansa hän julkaisi tunnetussa „Maemillan’s
Magazine" nimisessä aikakauskirjassa Suomen
puolesta erittäin asiallisen ja lämpimän
kirjoituksen (ruots. painettu eri kirjasena „Fiuland",
Tukholmassa 1892). [Stephens, „Life and letters
of Edward A. Freeman" (1895, 2 nid.) ; Bryce,
„Studies in eontemporary biography" (1903).]
Freetown [fritaun], Länsi-Afrikan paras,
lujasti linnoitettu satama, Englannin siirtomaan
Sierra Leonen pääkaupunki (perust. 1787), 34,463
as. (1901). Vilkas kauppa neekerien kanssa.
364 km pitkän Baiima-radan lähtökohta.
Muutamia kouluja, eollege-opisto, piispanistuin.
Free trade {†rl trcidj (engl.), vapaa kauppa
(ks. t.).
Fregatti (it. †rcga’ta), kolmimastoinen alus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
