Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Frenckell, J. C. ja Poika ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1249
Frenckell, J. C. ja Poika—Frerichs
12Ö0
jo 290 ja 1 milj. F. oli m. in. Frenckellin
tapetti-tehtaan, Tampereen verkatehtaan O. Y:n ja
Tampereen tulitikkutehtaan O. Y:n sekä Helsingin
kaasutelitaan ja Töölöön sokeritehtaan
perustajia. Harjoitti Tampereella tukkukauppa- (v:sta
1S54) sekä kirjapaino- ja kirjakauppaliikettä
(vista 1860), mutta työskenteli samalla
innokkaasti maatalouden korottamiseksi ottamalla
käytäntöön uusia viljelystapoja, perustamalla
meijereitä j. n. e. 1856 v:n
manufaktuurikomi-tean jäsenenä F. taitavasti puolusti Tampereen
erioikeuksia. Hän edusti kaupunkiaan 1863-04
sekä 1S67 vuosien valtiopäivillä, viimemainituilla
toimien porvarissäädyn puhemiehenä.
Aateloitiin 186S ja otti nimen von Frenckell. Toimi
Suomen edustajana Tukholman näyttelyssä 1866
sekä varapuheenjohtajana Suomen yleisessä
näyttelyssä 1876. [Wallin-Voionmaa, »Tampereen
kaupungin historia" II. III.]
3. Otto Reinhold F. (1823-80), kirjailija,
finanssimies, edellisen veli. Toimi isänsä kuoltua
Helsingissä olevan liikkeen johtajana, mutta
erosi siitä 1856 ja syventyi taloudellisten
kysymysten tutkimiseen. Innokkaana
manchesteri-laisuuden kannattajana hän m. m. julkaisi
teoksen „Om det industriella arbetet i förhållande
tili nationalförmögenheten" (1860).
Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja 1863,
Yhdyspankin johtaja sam. v., Suomen pankin
johtaja 1866 sekä valtiokonttorin ensim.
ylitireh-tööri 1875, josta toimesta erosi 1879. Suomen
valtion valtuuttamana F. välitti monen
valtiolai-nan ottamista; oli myös osallisena eräiden 1863
v:ri valtiopäiville annettujen esitysten
laadinnassa. »Helsingfors Dagblad"in ensim. vastaava
julkaisija ja päätoimittaja. Toimi Suomen
edustajana Pariisin maailmannäyttelyssä 1867. —
Hänen poikansa Arthur Reinhold F.
(s. 1861) osti 1885 »Hufvudstadsbladet" lehden,
jota hän yhä edelleenkin julkaisee. Edusti
Uuden-kaarlepyyn kaupunkia 1891 ja 1897 vuosien
valtiopäivillä. -Iskm-,
Frenckell, J. C. ja Poika, toiminimi, jonka
hallussa tätä nykyä on Tampereen paperitehdas.
Toiminimen aikaisemmista vaiheista ks. F r e n
c-k e 11-sukua. V. 1900 mainittu paperitehdas
joutui luutnantti Th. v. Frenckellille, ja seur. v.
toiminimi muodostettiin perhe-osakeyhtiöksi,
pääoma 1 miljoona Smk.; v:sta 1902 on
johtajana senaattori Aug. Ramsay; vuotuisen
tuotannon määrä 6-7 milj. kg. Tehtaan yhteydessä on
sairas- ja eläkekassa. J. F.
Freneettinen (< ransk. frénésie, < kreik.
jJircn - mieli), hurja, raivoisa.
Frengi, f irengi (pers.), frenk (turk.),
firendzi (arab.), »frankkilainen", itämailla
eurooppalaisten nimitys. K. T-t.
Frenologia ikreik. phrën = mieli, sielunkyvyt,
ja logos = oppi), oppi sielunkykyjen
sijoittamisesta aivoihin. Gallin perustama oppi, jonka
mukaan olisi muka mahdollista pääkallon
ulkonaisen muodon nojalla tehdä johtopäätöksiä
ihmisen henkisistä kyvyistä, hänen hyveistään ja
paheistaan. Hän perusteli oppiaan sillä, että
kullakin elimellä olisi hermokesknksensa omalla
varsinaisella paikallaan aivoissa; kuta
täydellisemmin jokin ominaisuus ihmisessä on kehittynyt,
sitä mahtavammaksi, arveli Gall, on vastaava
hermokeskus hänen aivojensa kuorikerroksessa
40. II. Painettu »V, 10.
Gustav Frenssen.
muodostunut, vaatien sitä myöten enemmän tiiaa,
mikä sen mukaan sitten aikaansaisi myöskin
ulkoa huomattavan muutoksen itse kallonkin
muodostumisessa. Anatomisten ja fysiologisten
tietojen kehittyessä ja syventyessä viimeisinä
vuosikymmeninä f. on menettänyt kaiken
merkityksensä, oltuaan tavallaan uranuurtajana
täysin tieteelliselle pohjalle kehittyvälle
»lokalisat-sioniteorialle" (ks. t.). M. O-B.
Frenssen, Gustav (s. 1863), saks. kirjailija,
syntyi Barltissa Polij.-Saksassa; hänen isänsä
oli puuseppä, joka pani
poikansa ensin
kansakouluun ja sitten
Mel-dorfin lukioon. Vv.
1886-90 F. tutki
teologiaa Tübingenissä,
Berliinissä ja Kielissä
ja oli vv. 1890-1902
pastorina Hemmessä.
1902 hän luopui
papillisesta toimestaan ja on
siitä alkaen elänyt
kirjailijana Meldorfissa.
F:n esikoisromaani »Die
Sandgräfin" (1896)
kuvaa rakkauden voittoa
vihasta ja
kärsimyksestä. Huomattavampi
on hänen toinen romaaninsa »Die drei Getreuen"
(1898; suom. »Kolme toverusta"), joka kertoo
kolmen nuoren miehen kehityksen ja kuvastaa
tekijän suurta kotiseudunrakkautta. Kolmea
pientä nidosta saarnoja »Dorfpredigten" (1899;
suom.) seurasi F:n ensimäinen yleistä suosiota
saavuttanut romaani »Jörn Uhl" (1901; suom.),
joka kuvaa rehellisen, väsymättömän työn
kohottamaa ihmiskohtaloa. F:n seuraavat teokset ovat
»Hilligenlei" (1905; suom.), »Peter Moors Fahrt
nach Südwest" ja »Klaus Hindrich Baas" (1909;
suom.). F:llä on syvästi eetillinen
maailmankatsomus, elävä huomiokyky ja kuvaamistaito,
joka kuitenkin toisinaan eksyy
pitkäveteisyyteen. [Rehtwiscli, »Gustav Frenssen, der Dichter
des Jörn Uhl" (1902) ; Gustav Schmidt, »Gustav
Frenssen", Valvoja 1904.] ,/. 77-Z.
Frenulum (lat.), side, poimu. — F. liuguæ,
kielijänne. — F. labiorum pudendi,
häpy-side. — F. præputii, esinahkajänne.
Frère-Orban [frärorbà’], Hubert Joseph
W althère (1812-96), belg. valtiomies, tuli
1832 asianajajaksi, oli edustajakamariu
jäsenenä 1847-94, työministerinä 1847,
raha-asiain-ministerinä 1848-52 ja 1857-70, sen ohessa
pääministerinä 186S-70, jälleen pääministerinä ja
ulkoasiainministerinä 1878-84. F. oli
vapaamielisen puolueen johtajia, vastusti yleistä
äänioikeutta, mutta ajoi hallituksessa ollessaan
perille useita muita uudistuksia, m. m. v:n 1879
koululain, jonka tarkoituksena oli vapauttaa
kansanopetus papiston vaikutuksen alaisuudesta;
julkaissut m. m. »La questioii monétaire" (1874)
ja »La question monétaire en Belgique en 1889"
(1890). J. F.
Frerichs, Friedrich Theodor von
(1819-85), saks. lääkäri, joka ensin toimittuaan
käytännöllisenä lääkärinä tuli 1850 professoriksi
ja akateemisen sairashuoneen poliklinikan
johtajaksi Kieliin, josta seur. v. siirtyi Breslauhun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
