Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Froissart ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1267 Frosterus—Fructidor 1268
tarkemmin järjestäneen. Näillä käräjillä
käytetyt oikeussäännöt on koottu Frostatingslov
nimiseen lakikirjaan, joka on kirjoitettu
11-13:nella vuosis.
Frosterus
c’-J-suku on lähtöisin Nummen
(U. 1.) Pakkalan talosta; sittemmin huomattava
pohjalainen pappissuku. Ensimäinen tunnettu
pappisjäsen, E r i e u s II e n r i c i (k. 1616), otti
itselleen mainitun sukunimen.
1. Juhana Ab ram in poika F. [-(1720-1809), runoilija ja kirjailija; yliopp. 1736,
maisteri 1745, Kajaanin (1746) ja Sotkamon (1763)
kirkkoherra, kunniatohtori 1800, taitava
suomenkielen käyttäjä. Painatti: ,,Hyödyllinen
Huvitus Luomisen Töistä" (1791), ensimäinen
suomenkielinen luonnonopin esitys; ,,Om Sotkamo
Socken" (,.Äbo Tidn. 1791) sekä muutamia
runoja. K. S.
2. Henrik F. (1727-73), professori,
kirjailija, Ruotsissa syntynyt, julkaisi vv. 1765-70
arvokkaan teoksensa „Inledning tili Svenska
krigslagfarenheten" ja tuli 1771 ensin logiikan
ja. metafysiikan, sitten talous- ja
kauppaoikeuden professoriksi Upsalan yliopistoon. K. G.
3. Robert Valentin F (1795-1884),
piispa; yliopp. 1810, filos. toht. 1819, pappi 1826,
Kuopion piispa 1851. Toimi jäsenenä useissa
komiteoissa sekä valtiopäivillä. F. oli
Suomalaisen kirjallisuudenseuran perustajia.
4. Berndt Leonard F. (1808-87), pappi,
soitannon opetuksen harrastaja, Kärsämäen
kirkkoherra 1861. F. julkaisi 1871 ensimäisen
soitanto-opin suomeksi (,,Helposti käsitettävä
Perustus-Tieto kaikenlaiseen soitantoon"; myös
ruots.) sekä laati ..Yksisointuisen suomalaisten
virtten nuottikirjan", jota, kun se jäi
julkaisematta. ahkerasti jäljennettiin.
5. Johan Gustaf F. (1826-1901),
historiantutkija. alkeisoppilaitosten ylitarkastaja;
iii. tohi. 1857, historian dosentti 1860 ja ylim.
professori 1867, ylitarkastaja 1869. F. harrasti
erityisesti Ranskan historian tutkimusta, julkaisten
m. m. ..Chevaleriet i Frankrike under fjortonde
århundradet" (1856), ,,Ludvig XI och Frankrikes
sociala förhållanden under hans tid (1860). ,,De
belgiska landskapens utbildning tili en staf"
(1862), ,,Protestanterna i Frankrike under
adertonde seklet" (öfvers, af finska vet. soc:s förli.
1879-80) y. m. Suomen uudemman historian
alalta julkaissut: ,.En vändpunkt uti Alexander
T:s regeriug" (Sv. lit. sällsk:s i Finland „Förh.
o. upps.", 11). Oli Ruots. kirjallisuusseuran
perustajia. K. S.
6. Alexandra Theodora F. ks.
Frost e r u s-S äiti n.
7. Gustaf Benjamin F. (s. 1866),
geologi, v:sta 1889 valtiongeologi. Tehnyt
vuori-perän tutkimuksia Suomen eri seuduissa,
varsinkin itäosissa; sitäpaitsi tehnyt paljon
käytän-nöllis-geologisia tutkimuksia, savien teknillisistä
ominaisuuksista, kalkkikivistä y. m.
Kirjoittanut m. m. ..Bergbyggnaden i sydöstra Finland"
(1903), ,,Det finska lermaterialet som geologisk
bildning och tekuisk produkt" (1908). P. E.
Frosterus-Segerstråle
ë’rus-sëgerströ-J, [-Jo-li a n u a (Hanna) V i 1 h e 1 m i n a (s. 1867),
suom. taidemaalaaja. Opiskellut Helsingissä ja
Pariisissa, asettanut v:sta 1887 alkaen töitään
näytteille. Varsinkin ovat hienon aistikkaasti
tehdyt pastellimaalaukset olleet rva F:n
erikoisalana. On sitäpaitsi julkaissut lastenkirjoja ja
laatinut kirjankuvituksia. Sai maalauksistaan
Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 ,,mentiou
honorable"n. E. R-r.
Frosterus-Såltin [-c’rus-soltl’n],
Alexandra Theodora (s. 1837). taidemaalaaja,
opiskellut Ekmanin johdolla ja Dusseldorfissa
(1857-59 ja 1860-62) sekä Pariisissa (1862-63). F., joka
meillä aikaisemmin kuului
diisseldorfilais-suun-nan suosituimpiin edustajiin, on maalannut
humoristisia ja tunteellisia laatukuvia koti- ja
lasten-elämästä („Sokea soittaja", „Lapsen
ruumis-saatto" y. m. T.-ylid:n kokoelmissa Ateneumissa)
sekä v:sta 1877 alkaen erittäin paljon
alttaii-tauluja eri osiin maatamme. F. oli 1874-89
Taideyhdistyksen koulun opettajana Turussa. Sai
pronssimitalin Suomen yleisessä näyttelyssä
Helsingissä 1876. E. R-r.
Frotteeri-kangas (ransk. frotier = hieroa
ruumista) on yleisenä teknillisenä nimityksenä
kaikilla niillä nukka- tai silmupintaisilla kankailla,
joita käytetään pyyhe- ja kylpyliinoiksi.
Tavallisesti ne kudotaan pellava- tai puuvillalangoista,
mutta usein sitenkin, että ainoastaan silmuja
muodostava loimi on pellavalankaa ja koko
si-sempi sidos puuvillalankaa. Tällaiset pyyheliinat
tunnetaan usein nimellä ,,turkkilaiset
pyyheliinat". E. J. S.
Frottola, Italiassa 14-16:nnella vuosisadalla
esiintynyt kansanomainen ruuolaji
(säkeistö-muoto vaihteleva: säkeet 11-, 7-, 5- t. 4-tavuisia,
loppusointukaava esim. aaa, bbb j. n. e. t. aab,
bbc, ccd j. n. e.). Se on tavallisesti didaktinen
tai satiirillinen luonteeltaan, myöskin nimeltään
,,motto confetto". 15-16:nnella vuosis. f. merkitsi
etupäässä eräänlaista tanssirunoa (bailata).
J. H-l.
Froude [früdj, James Anthony (1818-94),
engl. historiankirjoittaja, viliitytti itsensä 1844
papiksi ja toimi opettajana Oxfordin
yliopistossa: muuttui sittemmin uskonnolliselta
käsitykseltään ratsionalistiksi ja oli pakotettu
luopumaan virastaan; valittiin 1869 St. Andrewsin
yliopiston rehtoriksi ja tuli 1892 professoriksi
Oxfordin yliopistoon; oli läheisissä suhteissa
Carlyleen, jonka elämäkerran ja ,.Reminiscenses"
hän julkaisi. Hänen muista teoksistaan ovat
mainittavimmat: „ A history of England from
the f a 11 of Wolsey to the deatli of Elizabeth"
(sittemmin ,,to the destruction of the great
armada". 1856-70), „The english in Ireland in the
18:th century" (1872-74), ..Oceana or England
and her colonies" (1886). F:n historialliset
teokset ovat runsasaatteisia ja loistavasti
kirjoitettuja, mutta yksipuolisia ja yksityiskohdissaan
epätarkkoja. Englannin suhteista sen
siirtomaihin hän on lausunut imperialistiseen suuntaan
meneviä ajatuksia. TH. Paul. ..The life of F."j
J. F.
Frt. (f rt.), unk. fnrint .floriini, guldeni’sanan
lyhennys.
Fructidor [fryktidö’r] (ransk.. < lat. fruclus,
hedelmä), ,,hedelmäkuukausi", Ranskan
vallankumouksen aikuisen kalenterin kahdestoista
kuukausi (gregoriaanisen kalenterin 18 tai 19 p.
elok. — 16 tai 17 p. syysk.). Historiallinen
merkkipäivä oli fructidorin 18 p. v. V (4 p.
syysk. 1797). jolloin direktorihallitus väkivaltai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
