Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fughetta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1279
Fulda—
Funchal
1280
ovat eteviä kauppiaita, joilla vaihtokaupan
rinnalla 011 käytännössä raha, uim.
kauri-näkin-kenkiä. — Yhteiskunnalliset olot ovat lujempia
kuin neekereiden; perhe-elämää kiitetään myös
paremmaksi. E. E. E.
Fulda. 1. Joki Pohjois-Saksassa, muodostaa
Werraau yhdyttyään W e s e r i n. Pituus 180
km. Kasseliin asti kulkukelpoinen, 1 ’/2 m syvä.
— 2. Kaupunki Preussissa Hessen-Nassaun
maakunnassa; rautatieristeyksessä; 20,419 as.
(1905). F:ssa 011 useita vanhoja rakennuksia,
Mikaelin kirkko (800-luvulta), piispanpalatsi
y. m. Kirjastossa 83,000 nidettä. Vv. 1734-1804
oli F:ssa yliopisto. — Katolisen piispan istuin
ja ultramontaanisuuden pesäpaikkoja.
Kangas-teollisuutta ja mainio puhallussoitintehdas. —
F. muodostui vähitellen, 744 perustetun
benedik-tiläisluostarin ympärille, saaden
kaupunginoikeu-det 1208. Luostarin koulu oli ensimäinen
laatuaan Saksassa, ja 800-900-luvulla mainehikas
monista kuuluisista oppineistaan. E. E. K.
Fulda, Ludwig (s. 1862), saks. runoilija ja
nävtelmänki r joittaja, sai nuorena voimakasta
vaikutusta Paul Heysestä ja liittyi 1888
Berliinissä siihen runoilijaryhmään, joka harrasti
maltillista realismia. Hän on julkaissut
runokokoelmat ,,Gedichte" (1890) ja „Neue Gedichie"
(1900), jotka osoittavat tavatonta kieli- ja
muototaituruutta, sekä lukuisia näytelmiä, esim.
huvinäytelmät „Die Aufrichtigen" (1883),
,/Unter vier Augen" (1886; esitetty suomeksi), ,,Das
Reclit der Frau" (1888), „Jugendfreunde" (1898;
esitetty suomeksi), ,,Das Wanderkind";
näytelmät ,.Das verlorene Paradies" (1892) ja „Die
Sklavin"; murhenäytelmä „Herostrat" (3;s p.
1899) ja draama „Novella d’Andrea" (1904).
Miellyttäviä ovat F:n novellit ,,Lebensfragmente"
(1894) ja „Die Hoehzeitsreise nach Rom" (1900).
F. on etevä kääntäjä; hän on m. m. saksantanut
Molièren mestariteokset ja Rostandin näytelmät
,,Les Romanesques" ja ,,Cyrano de Bergerac".
J. E-l.
Fulica ks. Nokikana.
Fuligo splendens, „noenkiilto", musta,
kiiltävä nokikarsta, joka muodostuu tulisijojen
savu-johtojen alaosaan vesikaasun ja palamisessa
syntyneiden terva-aineiden yhteen tahmaamasta
jau-homaisesta noesta. Noenkiiltoa ja siitä
valmistettuja ,,uoenkiiltotippoja" käytettiin ennen
lääkkeinä hysteriaa vastaan.
Fuligula ks. Sotka.
Fulkkila (Fulkila),
maatila Uskelassa, 3 km
kirkolta; vanha
säteri-tila. Sen vanhin tunnettu
omistaja oli n. 1530 Hans
Persson (ehkä
Starck-sukua), jonka vaakunassa
oli 2 tähteä. Tila
joutui sitten Munck-suvulle
ja lopulta Joensuun
sukukartanon yhteyteen.
K. S.
Fulminaatit,
räjähdys-hapon suolat.
Fulton [fuitan ], R
o-bert (1765-1815), amer.
mekaanikko, suunnitteli
vedenalaisia veneitä ia R. Fulton.
miinoja sekä rakensi 1807 ensimäiseu
käyttökelpoisen höyrylaivan, joka sitten pitkän aikaa
välitti säännöllistä matkustajaliikennettä
Hud-son-joella. Alus — „Clermont" nimeltään — oli
42,67 m pituinen rataslaiva, sen koneen teho
20 hv. V. V ia.
Fulvia (k. 40 e. Kr.) roomatar, M. Fulvius
Bambalion tytär, ensiksi naimisissa P. Clodius
Pulcherin, sitten C. Curion ja lopuksi triumviiri
M. Antoniuksen kanssa, luonteeltaan tarmokas
ja kunnianhimoinen, aikaansai m. m. Perusian
sodan (vrt. Augustus). Tav. kertomuksen
mukaan F. myös häpäisi murhatun Ciceron
ruumista lävistämällä puhuja-vainajan kieltä
kuumilla neuloilla. K. J. E.
Fuinago, sienimuotoja, joitten ennen luultiin
muodostavan itsenäisen suvun, mutta jotka ovat
PerisporiacecE-lahkoou kuuluvien
Apiosporium-ja Antennaria-suku]eu kehitysmuotoja. Fumago
vagans, joka 011 Apiosporium salicinumin
kuroma-aste, muodostaa mustan peitteen useain kasvien,
etupäässä pensaiden ja lehtipuiden ja etenkin
lehmuksien, usein myös humalan, nuorille oksille
ja lehtien yläpinnalle. Toiset muodot elävät
havupuilla. Ne ovat mädänsyöjiä ja elävät niistä
sokerinpitoisista nesteistä, jotka erittäinkin
kirvojen ulostuksina tihkuvat kasvin pinnalle.
Peittäen lehtipinnan
toisinaan jopa parinkin
millimetrin vahvuisena
kerroksena ne suuresti
estävät
yhteyttämistoimintaa. J. I. L.
Fumaria, e m ä k k i,
unikkojen heimoon
kuuluva kasvisuku, hentoja,
yksivuotisia,
harmaan-vihreitä, viljelysmaissa
kasvavia rikkaruohoja.
Kukat punaisia tai
vaikeahkoja, kannuksellisia. Meillä 2 lajia, joista
yleisempi on F.
offici-nalis, rohtoemäk-k i ; tätä käytettiin
ennen virtsaa-ajavana
rohdoksena. (J. A. W.)
Fumarolit (it. fumaro’lu < fumo = savu,
höyry), vesihöyryn sekä muitten kaasujen ja
höyryjen virtaukset jähmettyneistä, mutta vielä
kuumista laavoista tai maasta, semmoisillakin
seuduilla, mistä vulkaaninen toiminta muuten jo
on tauonnut. Joskus fumaroleista virtaa hyvin
puhdasta vesihöyryä (esim. Iscliiassa ja Uudessa
Seelannissa), mutta useammin on niissä myös
rikkiä, rikkivetyä, rikkidioksidia, hiilidioksidia,
klorideja (salmiakkia, rauta- ja kuparikloridia).
Runsaasti rikkiyhdistyksiä sisältävillä
fumaro-leilla on nimenä solfatara, kun taas
motetit ovat etupäässä hiilidioksidin virtauksia.
Toscanan n. s. s o f f i o n i t ovat
boorihapon-pitoisia. P. E.
Funaria hygrometrica, matala
lehtisammal-laji, joka aivan yleisenä kasvaa paljaalla maalla.
Itiöpesäkkeen perä on herkkä kosteuden
vaihdoksille, ojentuen kuivemmassa, käyristyen
kosteammassa ilmassa. (J. A. W.J
Funchal [-sa’IJ, Madeiran pääkaupunki;
20,844 as. (1900). Kuvernöörin ja piispanistuin.
Fumaria officinalis.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
