Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Färssi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1301
Färssi
Fötus
1302
nousten Slattaratindissä 882 m yi. merenp.
Sumuisen, kostean (1,000 mm sadetta vuodessa) ja
tavattoman myrskyisen ilmaston takia ei metsää
ole lainkaan, mutta ruohokasvullisuus alemmilla
seuduilla on runsas; näillä laitumilla pidetään
lammaslaumoja kesät talvet, sillä ilmasto on
talvella hyvin lauhkea, + 3° C; meri ei milloinkaan
jäädy. Asukkaitten elinkeinoina on paitsi
lampaanhoitoa (saarilla yhteensä n. 100,000
lammasta), kalastus — turskaa viedään Espanjaan
asti — delfiinin- ja vesilinnunpyynti; ainoastaan
vähän ruista ja kauraa sekä juurikasveja
viljellään. — F.-saarelaiset — färingit — norjalaista
alkujuurta — ovat säilyttäneet vanhan kielensä,
vanhoja tapojansa ja laulujansa; luonteeltaan
rehellisiä ja tyytyväisiä, lukumäärältään (1906)
16.348 (1S01 — 5,265). Ensimäiset siirtolaiset
tulivat F.-saarille Norjasta Harald Kaunotukan
vciton jälkeen 872; ne olivat itsetietoisia,
vapauttarakastavia ruhtinassukuja, jotka
keskenään kävivät verisiä heimosotia. — V. 1814
F.-saaret joutuivat Norjalta Tanskalle. Vanhoista
ajoista on väestöllä laaja itsehallinto.
Laki-käräjät (lagting) 011 korkein kunnallinen laitos
ja sillä on mvös oikeus tehdä lakiehdotuksia.
E. E. K.
Färssi (ransk. farce, < lat. farci’re = sulloa
täyteen: vrt. Farssi), hienonnettu
(jauhamalla, hakkaamalla j. n. e.) liha tai kala, joka
on höystetty muilla aineilla (munilla, mausteilla
y. m.): suomalainen nimitys: mureke.
Föglö [föglö]. 1. Kunta, T. ja P. lääniä ja
Ahvenanmaata, Ahvenanmaan klilak.,
Föglö-Sottunga-Kökarin nimismiesp.; 117,2 km3, josta
viljeltyä maata 1,086 ha (1901) ; 22 I5/M
manttaalia : talonsavuja 100, torpansavuja 4, muita
savuja 102; 1,893 as., joista joku
suomenkielinen ; 165 hevosta. 1,162 nautaa, 1,274 lammasta
(1907). — Sivistyslaitoksia: 8 kansak. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Turun
arkkihiippakuntaa, Ahvenanmaan rovastik.;
keskiaikainen kirkko (laaj. 1860-61). Gloskärin
saaren spitaalihuoneella oli 1653-72 oma pappinsa.
Sottungan kappeli kuuluu siihen. K. S.
Föhn 1. F ö n, vuoriseuduissa, vars. Alpeilla
keväisin huipuilta laskeutuva kuuma, kuiva
myrskytuuli. Se on ensin -— keveän ilmapainon
vallitessa vuoriston toisella puolen —
puristautunut rinnettä ylöspäin, jolloin se on jonkun
verran kylmennyt ja kadottanut kosteutensa.
Vastapäistä rinnettä laskeutuessaan se kutistuu
kokoon, jolloin lämpömäärä taas nopeasti enenee.
Nopeasti se sulattaa lumikenttiä ja kuivaa
puuaineen taloissa, aiheuttaen usein tulipaloja,
inutta hyödyttää kypsyttämällä joutuisaan
viljan ja viinin. E. E. K.
Föhr [for], suurimpia pohjoisista
Friisein-saarista, Slesvigin länsirannalla, 82 km2, 5,870
as. (1900). Etelä-osa geestiä, pohjoinen
hedelmällistä marskimaata. Miehet harjoittavat
merenkulkua, kalastusta ja vesilinuunpyyntiä,
naiset pitävät huolen maatalousaskareista.
Pääpaikka Wyk, itärannalla. E. E. K.
Fölisön ks. Seurasaari.
Följetoni (ransk. feuilleton = pikku lehti),
sanomalehden sivun alaosassa oleva, muusta
tekstistä viivan erottama osasto, joka sisältää
kaunokirjallisuutta, kirjallisuuden arvostelua,
päivän-pakinaa. y. m. Ensimäisen följetonin kirjoitti
abotti GeolTroy v. 1800 »Journal des Débats"
lehteen. Myöhemmin on ruvettu näissä
följe-toneissa julkaisemaan laveita romaaneja, joiden
ilmestyminen kestää kauan, kukin lehden numero
kun voi sisältää ainoastaan lyhyen osan
romaanista. Tällaisia romaaneja sanotaan
följetoni- eli 1 e h d e n 1 a i t a r o m a a n e i k s i.
[E. Eckstein, »Beiträge zur Geschichte des
Feuil-letons" (1876) ; F. Grooss, „Das Wiener
Feuilleton" (1880).]
Fölkersahm [-sam] (V ö 1 k e r s a h m),
Ha-mi lear von (1810-56). vapaaherra, liiviläinen
valtiomies. Muodosti Liivinmaan maapäivillä
uudistuspuolueen pyrkien parantamaan Liivin ja
Viron rahvaan kurjaa taloudellista asemaa ;
maamarsalkkana (1848-51) sai aikaan alustalaisten
päivätöiden muuttamisen rahamaksuiksi sekä
maapankin perustamisen. Hänen johdollaan
tehtiin myös päätöksiä maakunnan
saksalais-luteri-laisen sivistyksen suojaamiseksi. E. E. K.
Förby [forby], kalkki- ja marmorilouhimo
samannimisellä tilalla ja saarella Finbyssä.
Ennen v. 1880 saatiin täällä kalkkikiveä
muutamista pienistä, tilan eteläpuolella olevista
louhoksista, jotka silloin Teijon tehdas oli vallannut.
Poltto tapahtui kuitenkin maauuneissa, kunnes
tilan omistaja Karl Forsström alkoi louhimisen
tilansa pohjoispuolella ja rakennutti
sylinteri-uunin, joka on sittemmin (1903) vaihdettu
Schüttin kuilu-uuniin. Liike on nykyisin
suurimpia alallaan maassamme. Ottaen Forsströmin
Paraisissa ja Lohjalla omistamien
haaratehdas-ten tuotannon lukuun, oli liikkeen koko
tuotantomäärä 1908 19,000 tonnia sammuttamatonta
kalkkia, n. 1,300 tonnia survottua ja jauhettua
kiveä sekä n. 9,000 tonnia raakaa kalkkikiveä.
K. S.
Förr ocb nu, kerran kuussa Tukholmassa
1869-79 ja 1886-91 ilmestynyt kuvalehti.
Förster (Foerster), Wendelin (s. 1844),
saks. kielentutkija, romanisti, v:sta 1874
romaa-nilaisen filologian professori Praagissa ja v:sta
1876 Bonnissa. F:n tärkeimmät julkaisut ovat
muinaisransk. tekstikritiikin sekä myös
kielihistorian alalta. Hänen tärkeimmät
tekstijulkai-sunsa ovat: „Aiol et Mirabel" ja „Elie de St.
Gille" (2 osaa, 1876-82), „Li chevaliers as deus
espees" (1877) sekä varsinkin »Christian von
Troyes’ sämtliche Werke" (3 osaa, 1884-90). F.
on myös toimittanut tekstijulkaisusarjoja
,,Alt-französische Bibliothek" (11 osaa, 1879-87) ja
»Romanisclie Bibliothek" (parikymmentä osaa,
v:sta 1888). Hänen kielihistorialliset
tutkimuksensa ovat ilmestyneet etup. aikakauskirjassa
»Zeitschr. fiir roinan. Philologie".
Fötaali (lat. fcetus = sikiö), sikiötä koskeva.
Fötus (saks., < lat. fcetus), sikiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
