Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gabel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1307
Gabun Gadd
1308
oli kahdet urut, kummatkin eri
kuorolehteril-lään. Sitäpaitsi hän avasi uusia uria myös
soi-tinsävellyksen alalla. Hän sävelsi sonaatteja
(„Canzoni da sonar") yhdyssoitolle, esim. 3
viululle; niitä pidettiin vielä 17:nuen vuosis.
loppupuoliskolla mallisävellyksinä. I. K.
Gabun (ransk. Gabon, engl. G a b o o u),
iso ja laaja (aina 16 km leveä),
suppilonmuotoi-nen joensuu Ranskan Kongossa. Se pistää lähes
70 km sisämaahan. Kaksi lyhyttä jokea, Komo
pohjoisesta ja Rembo etelästä, laskee siihen.
Ensinmainittu on alajuoksussaan suurillekin
aluksille iiikekelpoinen. G:ssa on suuria saaria.
Pohjoisrannikko on kohtalaisen korkea,
eteläranta matala ja rämeinen. Muinoin G:ia
luultiin suuren ja mahtavan joen suuksi ja koko
Ranskan Kongolla oli v:een 1891 nimenä G.
W. S-m.
Gachard [gusä’r], Louis Prosper
(1800-85), belgial. historioitsija, tuli 1831
arkistonhoitajaksi Brysseliin, järjesti Belgian
arkisto-olot uudelle kannalle; julkaisi paitsi
asiakirjakokoelmia suuren joukon historiallisia
tutkimuksia, m. m. „Retraite et mort de Charles
V"(1854-55), ,,Relations des ambassadeurs venitiens sur
Charles-Quint et Philippe II" (1855), „Don
Carlos et Philippe II" (1863).
Gad (hepr., = onni), Jaakobin ja Lean
orjattaren Siipan poika (1 Moos. 3010 ja seur.), kantaisä
samannimiselle Israelin heimolle, joka asui
Jordanin itäpuolella (Jos. 1324 ja seur.; 18,) ja oli
kuuluisa urheudestaan (1 Moos. 49in; 5 Moos.
3320). — Davidin aikuinen profeetta (1 Sam. 226
y. m.). Ar. U.
Gad, Hemming (n. 1440-1520), ruots. piispa
ja valtiomies. G. saavutti ulkomailla — ehkä
Rostockin yliopistossa, jonka kirjoihin hän
otettiin 1471 — tohtorinarvon. Ruotsin asiamiehenä
Roomassa 1479-1500 G. valvoi pyhän istuimen
luona tarmokkaasti Ruotsin etuja Tanskaa
vastaan sekä voitti tietorikkaudellaan ja
erinomaisella puhelahjallaan paavi Aleksanteri VI:n
suosion, hankkien häneltä m. m. anekirjeen
Venäjän sotaan osaaottajia varten (1495) sekä
suostumuksen Suomessa pyhimyksenä pidetyn Turun
piispan Hemmingin autuuttamiseen (1499).
Palattuaan kotimaahan ja siellä 1501, Sten Sturen
toimesta, mutta vastoin kapitulin mieltä
valittuna Linköpingin piispaksi (vihkimystä hän ei
koskaan saavuttanut) hän esiintyi nyt Tanskan
ja unionin kiivaana vastustajana. Ollen yhtä
taitava sotapäällikkö kuin puhuja, hän milloin
valloitteli tanskalaisilta heidän hallitsemiansa
Ruotsin linnoja, Tukholman 1502, Kalmarin
1503, milloin tulisilla puheillaan yllytteli
kansalaisiaan rikkomaan vihollisten kanssa tehdyt
sopimukset, 1509 ja 1510. Kun sitten
kuitenkin rauha rakennettiin 1512, sai G. toimekseen
Sten Sture nuoremman sijaisena johtaa
etsikko-käräjiä Suomessa, jossa hän, kadotettuaan
Linköpingin hiipan, näkyy saaneen Kastelholman
läänitykseksi. Mutta kun sota tanskalaisia
vastaan uudestaan syttyi 1517, ja G. oli petollisesti
panttivankina viety Tanskaan, muutti tuo
80-vuotias vanhus, joka tähän asti koko elämänsä
ajan oli ollut Tanskan tuimimpia vihollisia,
tuntemattomista syistä yhtäkkiä mieltä ja rupesi
nyt päinvastoin Tanskan asioita ajamaan.
Seuraten Kristian II:ta Ruotsiin, hän taivutti Tuk-
holman antautumaan ja lähti sitten Suomeen,
jonka linnat hän toisen toisensa perästä helposti
valloitti. Mutta näitä palveluksia palkitsi
kuningas, joka huolimatta kaikesta näkyy epäilleen
tuota vanhaa tanskalaisvihollista, mitä
julmimmalla kiittämättömyydellä. Kristianin käskystä
mestattiin G., heti Tukholman verilöylyn jälkeen,
16 p. jouluk. 1520 Raaseporin edustalla, n. s.
„Gadin mäellä". — Hänen Lyypekissä 1510
pitämänsä puhe tanskalaisia vastaan on latinaksi
julkaistu. J. W. Ii.
Gadames [-dä’-] ks. G h a d a m e s.
Gadd-s u v u n kantaisä Olavi
Pentinpoika G. oli virkamiehenä Narvassa (k. 1664).
Hänellä oli kaksi poikaa, joista vanhempi. P i
e-t a r i, tuli kruununvoudiksi Ylä-Satakunnan
kihlakuntaan. Hänestä polveutuu Suomen
Gadd-suku, jonka useimmat jäsenet ovat toimineet
virkamiehinä Etelä- ja Länsi-Suomessa.
1. Pietari Adrian G. (1727-97),
tiecte-mies ja kirjailija talousopin alalla, synt.
Pirkkalassa, tuli 1742 ylioppilaaksi Turussa, 1748
maisteriksi ja nimitettiin seur. v. luonnonhistorian
ja talouden dosentiksi. G. ja P. Kalm (ks. t.)
olivat Ruotsin vapaudenajalle omituisen
taloudellisen suunnan etevimmät edustajat Suomessa.
Vv. 1753-55 G. valtion kustannuksella
matkusteli Suonien eteläosissa hakien hyödyllisiä
kasveja ja muita luonnontuotteita ja Turussa hän
rupesi istuttamaan ja kasvattamaan ulkomaisia
kasvilajeja. Hän toimi myös
salpietarikeittämö-jen tarkastajana Turun läänissä ja lampurilain
tarkastajana koko Suomessa. V. 1756 hän sai
taloustirehtöörin ja 1762 plantaasitirehtöörin
arvonimen. V. 1758 hän nimitettiin kemian ja
talousopin vlim. professoriksi. Turun yliopistoon
vakinaista kemian professorinvirkaa
perustettaessa 1761 hän tuli tämän viran ensimäiseksi
haltijaksi, jossa toimessa pysyi kuolemaansa
saakka 1797. vaikka hän jo 1787 vapautettiin
luentovelvollisuudestaan, jolloin varsinainen
kemian opetus joutui Juli. Gadolinin käsiin. — G:n
varsinainen ala ei ollut puhdas kemia. Hänen
esimiehyydellään julkaistuista 103:sta
väitöksestä koskettelivat vain muutamat varsinaisia
kemiallisia aineita. Useiden esineenä oli kemian
sovelluttaminen maan elinkeinoihin tai muita
aiheita talouden eri aloilta. Hänen kirjallisen
toimintansa huomattavin osa kosketteli
maanviljelystä, Tärkeimmät teokset tällä alalla ovat
„Äkerbrukets cliemiska grunder"(1761-64),
,,Clie-misk afhandling om medel, hvarigenom åker
jordmonernas fruktbarhet säkrast kan främja6-"
(1706) sekä hänen arvokas teoksensa ,,Försök
tili en systematisk inledning i den svenska
landtbruksskötseln" (I-III, 1773-77). Näissä teoksissa
G. on myöhemmin n. s. humusopin ensimäisiä
kannattajia. Erittäin tuottelias G. oli myöskin
mineralogian alalla, selittäen m. m. vuorilajeja
ja mineraaleja Turun ja Porin läänissä, sekä
Hämeessä ja Pohjanmaalla. G:u
lempiharrastuksia oli hyödyllisten kasvien viljelemisen
edistäminen Suomessa, jolta alalta hän on
julkaissut monta kirjoitusta. Suomen kielellä hän
julkaisi pienen neuvokirjau puutarhanhoidossa:
,,Lyhykäinen ja yxikertainen nemvo kuinga
krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa
taittaan saatettaa tulendamaan" (1768). Hänen
muista teoksistaan mainittakoon ,,Försök lill
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
