Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gallus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1343
Galvaaninen metallivärjäys—Galvaaninen paristo
1344
kulkee tämän läpi positiivisesta poolista
(cjnega-tiiviseen (z) jatkuva (posit.) sähkövirta n. s.
galvaaninen virta. Elementin sisässä
kulkee taas virta päinvastoin sinkistä kupariin vieden
jälkimäiselle mukanaan vedessä dissosioituneen
(ks. Dissosiatsioni) rikkihapon (H2S04)
vetyatomeja (H). Atomiryhmä S04 (rikin S ja
hapen 0 kemiallinen yhdistys) menee
päinvastaiseen suuntaan sinkille yhtyen sen kanssa
vedessä kohta liukenevaksi sinkkivihtrilliksi
(ZnS04). Kuparille kertynyt vetykerros ei
sitävastoin hälvene, vaan herättää alkuperäiselle
virralle vastakkaisen, tätä nopeasti heikentävän
virran n. s. galvaanisen
polarisatsio-n i n. Sen haitallista vaikutusta on koetettu
monella tavalla ehkäistä, aikaisemmissa,
inkonstan-teissa e:eissä vain vähällä
menestyksellä. Vanhemmista ou
Wolla-stonin g. e. (kuv. 2) parhaimpia.
Voitan e:stä se eroaa siinä
suhteessa, että vastapäätä
sinkki-levyä z sen kummallekin puolen
on kiinnitetty puupalasilla h
eristetyt kuparilevyt k. Täten
saadaan sinkin kummatkin pinnat
ottamaan osaa virran
synnyttämiseen. On näet huomattu, että
ainoastaan kuparia vastassa
seisova sinkkipinta toimii virran
herättäjänä. — Ensimäisen k o n
s-t antin eli pysyväisen e:n
rakensi Danieli 1836. Astia
V (kuv. 3) sisältää vedensekaista rikkihappoa
(1 osa rikkihappoa, 12-20 osaa vettä), johon on
laskettu onton sylinterin muotoiseksi taivutettu
sinkkilevy z. D on huokoinen, kuparivihtrilliä
(CuSO,) sisältävä saviastia, jossa on ontto ku-
parisylinteri C. Kun
elementti suljetaan,
kulkee sen sisässä
virta sinkistä
kupariin. Rikkihapon
ioneista (ks. t.) menee
siis jälleen
atomi-ryhmä S04 sinkille
samoinkuin Voltau
e:ssä. Vety
kokoontuu saviastian
seinälle. Toiselta
puolen tulee saviastian
seinälle
kupariviht-rillin hajaantuessa
syntynyt
atomiryhmä S04, joka yhtyy vedyn kanssa rikkihapoksi.
Vihtrillistä eronnut kupari liittyy metallisena
päällyksenä kuparipooliin. Polarisatsionia ei
siis synny. Sanotaan että on tapahtunut d e p
o-larisatsioni. Virran vahvuus on
heikenty-mätön. jos vain vihtrilli pysyy väkevöitynä ja
rikkihappoa on sinkin luona tarpeeksi. Danieliin
e:iä käytetään pysyväisyytensä tähden
nor-maalielementtinä, s. o. muitten e:ien
elektromotorisen voiman mittana. —
Muuttelemalla D:n e:iä on saatu sähköttämiseen sopiva
Meidingerin elementti. — Danieliin e:iä
vahvempi on Groven e., joka eroaa edellisestä
siinä suhteessa, että kuparin ja
kuparivihtril-lin asemesta käytetään platinaa ja väkevöityä
salpietarihappoa. G:n e:ssä tapahtuu depolari-
Kuva 2.
Ku\ra 3.
satsioni siten, että dissosioitunut vety yhtyy
sal-pietarihapon happeen muodostaen vettä.
Kalleutensa takia G:n e. ei ole päässyt laajempaan
käytäntöön. Helpompi ja sen tähden yleisempi
011 B u n s e n i n e., jossa platina on vaihdettu
erityisellä tavalla valmistettuun hiileen.
Elektro-motorinen voima on kahdessa viimemainitussa
e:ssä noin 1,8 kertaa suurempi kuiu Danieliin
e:ssä, mutta molemmat synnyttävät
pahanhajuista kaasua. Kaikissa mainituissa e:eissä
täytyy sinkki nopean kulumisensa estämiseksi
amalgamoida (s. o. hieroa elohopealla, kunnes
sen pinta peittyy elohopean ja sinkin
yhdistyksellä) ja pitää vain käyttöaikana nesteessään. —
Sähkösoittokelloon ja telefoniin sopii hyvin
vir-ransynuyttäjäksi Leclanchén e.
pitkä-aikai-sen toimintansa vuoksi. Elektromoottoreina ovat
siinä sinkki ja ruunikivikerroksen ympäröimä
hiili. Ne erotetaan toisistaan huokoisella
väliseinällä ja molemmat lasketaan salmiakkiliuosta
sisältävään lasiastiaan. Leclanchén e. 011
siinäkin suhteessa mukava, että tullaan toimeen
yhdellä nesteellä. Polarisatsionia ei synny, sillä
salmiakista irtautunut kloori muodostaa sinkin
kanssa vedessä liukenevaa kloorisinkkiä ja
hiileen pyrkivä vety irrottaa ruunikivestä happea
muodostaen vettä. G r e 11 e t’n e:ssä ovat
metalleina hiili ja sinkki; neste on
kromihappo-liuosta. Se synnyttää vahvan mutta pian
heikkenevän virran. Kuivissa e:eissä käytetään
nesteiden sijasta paksua, enemmän tai
vähemmän kovaa, nesteillä läpikostutettua kipsi-,
liitu-tai savimassaa, johon elektromoottorit upotetaan.
Sellainen on esim. normaalielementtinä käytetty
L a t i 111 e r Clarkin e.
Sekundääri elementti ks. A k k u m
u-1 a a 11 o r i. U. S:n.
Galvaaninen metallivärjäys ks.
Metalli-värjäys.
Galvaaninen paristo 1. patsas saadaan
yhdistämällä useampia galv. elementtejä (ks. t.)
yhdeksi voimakkaammaksi sähkölähteeksi. Sen
synnyttämän sähkövirran voimakkuus riippuu
paitsi galv. elementtien voimakkuudesta ja
luvusta sekä johteenvastuksesta (ks. t.) myös
siitä, millä tavalla p. pannaau kokoon. G. p:n
vaikutus ou tehokkain, jos elementit yhdistetään
niin, että p:n sisäinen vastus lähenee niin
paljon kuin mahdollista sen ulkonaisen johteen
vastusta, jolla p. suljetaan. Jos sentähden
jälkimäinen vastus 011 suuri, pitää kokoonpanon
tapahtua niin, että edellinenkin on
mahdollisimman suuri. Tämä saavutetaan yhdistämällä galv.
elementit peräkkäin (kuv. 1), s. o. niin, että
Kuva 1.
ensimäisen elementin positiivinen pooli
yhdistetään toisen elementin negatiiviseen pooliin,
tämän posit. pooli seuraavan uegat. pooliin j. n. e.
P:u elektromotorineu voima on silloin yhtä suuri
kuin kaikkien elementtieu elektromotoriset voi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
