- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1347-1348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Galvaaninen patsas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1347

Gallialaiset—Gallikaaninen kirkko

1338

että galv. elementin jatkuvan virran
energialähde on metallin ja nesteen keskeinen
kemiallinen toiminta; toisin sanoen galv. elementissä
muuttuu kemiallinen energia sähköenergiaksi.
Myöskin metallien kosketuksesta johtuvaa
po-tentsiaalierotusta on selitetty syntyväksi
metallien ja niitä peittävän kostean ilmakerroksen
— eritoten sen hapen — kemiallisesta
vaikutuksesta toisiinsa. — Galvanismin luultiin ensin
oleellisesti eroavan kitkasäliköstä, mutta
Faraday on osoittanut, että kaikki sähkö, olkoon se
mitä alkuperää tahansa, on samaa laatua.
Sähkö-ilmiöitten erilaiset; ilmestystavat ja vaikutukset
johtuvat sähkön eri jännityksestä ja paljoudesta,

77. S:n.

Galvano, galvanoplastillisesti jäljennetty
pai-natusklisea. Jäljennettävästä puu- 1. muusta
piirroksesta otetaan ensin guttaperkalle t.
tavallisemmin vahalle negatiivinen vedos n. s.
matriisi, joka ohuella grafiittikerroksella tehdään
sähkövirtaa johtavaksi ja josta sitten saadaan
tarkasti alkukuvau mukainen galvaaninen
jäljennös. Tällaisen kuparigalvanon kestävyyttä
voi suuresti enentää, jos se vielä galvaanisesti
.,terästetään" t. „nikkelöidään".

Galvanografia, galvanoplastinen menetelmä
kuparipainolaattojen valmistamiseksi:
monistettava kuva maalataan tussimaneerilla laatalle,
jota sitten käsitellään galvaanisessa kylvyssä.
G:n on 1’otomekaaninen menetelmä miltei
kokonaan jo syrjäyttänyt.

Galvanoida ks. Sinkkipäällystys ja
G a 1 v a n o p 1 a s t i i k k a.

Galvanoitu hopea, jota väärin sanotaan
myöskin hapetetuksi (oksideeratuksi) hopeaksi, on
rikki- tai kloorihopeayhdistyksillä, koristavan
vaikutuksen aikaansaamiseksi tehty galvaaninen
kerros hopeaesineiden pinnalla. B. W.

Galvanoitu rauta, sinkillä päällystetty rauta.
Sinkkipäällystä, joka suojelee ruostumiselta,
tehdään nykyään jo useimmiten galvaanisesti. ks.
G a 1 v a n o p 1 a s t i i k k a. B. TV.

Galvanokaustiikka (kreik. kaustiko’s =
polttava). Middeldorfifin antama nimitys erityiselle
menettelytavalle, jossa sähkövirran avulla
hehkuvaksi saatetulla platinarihmalla 1. silmukalla,
„galvanokautterillä" opereeraamis-tarkoituksessa
poltetaan, leikataan tai hävitetään kudoksia.

(M. 0-B.)

Galvanokautteri ks.
Galvanokaustiik-k a.

Galvanokromia ks. Metallivärjäys.

Galvanometallurgia, vanhentunut
sähkömetal-lurgian ja myöskin galvanoplastiikan nimitys,
ks. S ä h k ö m e t a 1 1 u r g i a ja
Galvano-plastiikka.

Galvanometri, fys. kone, jolla voi mitata
galvaanisen virran voimakkuuden tutkimalla, missä
määrin virta voi tasapainostaan poikkeuttaa
pystysuoran akselin ympäri vapaasti kiertävän
magneettineulau. G:iä on useanlaatuisia: t a
n-genttibussoli, sinusbussoli,
kuvas-t i n g a 1 v a n o m e t r i, d i f f e r e n t s i a a 1
i-galvanometri j. n. e. Tangeuttibussoli
(kuva 1) on asetinruuvilla varustetulla jalalla
seisova, avonaiseksi renkaaksi a o c taivutettu
kuparikaistale, jonka päihin pihtiruuvit d ja b
ovat kiinnitetyt. Yhdistämällä sähköparin poolit
pihtiruuveihin voi renkaan läpi johtaa sähkö-

virran. Renkaan keskipisteessä on terävällä
kärjellä lepäävä tai hienoon kokonkilankaan
ripustettu
magneetti-neula. Neula osoittaa
asteikkoa. Kun rengas
on asetettu
magneettiseen meridiaaniin, niin
sen kautta kulkeva
virta pyrkii
kiertämään magneettineulau
pois tasostaan. Kuta
vahvempi virta on,
sitä suurempi
poikkeus. Matemaattiset ja
kokeelliset
tutkimukset todistavat
poik-keuskulman olevan
suhteellisen kulman
trigonometriseen
tangenttiin. Siitä koneen
nimi. Jos sähkövirran
voimakkuus on J,
poikkeuskulma v ja
A joku vakinainen
luku, niin on J — A.
tang. v. A:ta
nimitetään tangenttibussolin
reduktsioniteki-j ä k s i. Koska J = A, kun v = 45°, niin
saadaan reduktsionitekijä lasketuksi, kun
tutkitaan monenko Ampèren vahvuinen virta
poikkeuttaa neulan 45°. Tangenttilaki perustuu
olennaisesti olettamukseen, että virran vaikutus
poikkeutetun magneetin pooliin on yhtä suuri
kuin virran vaikutus magneettisessa
meridiaanissa olevaan magneettiueulaan. Koska tämä
otaksuma ei ole aivan oikea on
tangenttibussolin keksijä Pouillet suunnitellut siihen sellaisen
muutoksen, että rengasta voi kääntää sen
keskipisteen kautta kulkevan pystysuoran akselin
ympäri. Neula on ripustettu hienoon
kokonkilankaan. Kierretään rengasta neulan
poikkea-missuuntaan, kunnes tämä joutuu renkaan
tasa-piutaan. Virran voimakkuus on silloin
suhteellinen poikkeuskulmau sinukseen. Konetta
nimitetään sentähden s i n u s b u s s o 1 i k s i.
Galvano-metrin herkkyyttä voi tuntuvasti lisätä
antamalla galvaanisen
virran kulkea
magneettineulau ympäri useampia
kertoja kierretyn
eristetyn kuparilangan
läpi. Vielä
herkempi on g., jos
käytetään
astaat-tista neulaparia
(ks. t.). Alempi
neula liikkuu
kahdesta rinnakkaisesta kelasta
yhdistetyssä kehyksessä (kuva 2).
Kummankin kelan
ympäri on moneen
kertaan kierretty
johtolankaa.
Yläpuolinen neula
osoittaa asteikkoa.
Tällaisessa g:ssä Kuva 2.

Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0722.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free