Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gebhart ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1381
Gebhart—Geet
1382
(1866. Räävelin tuomiokirkossa), „Ehtoollinen"
(1870, Berliinin kansallisgalleriassa),
„Ristiiu-naulitseminen" (Hampurissa ja Münchenissä),
„Taivaaseen-astuminen" (1881, Berliiniä
kans.-galhssa), ..Jeesuksen hautaaminen" (1883,
Dres-denissä) y. m. m. Lisäksi uskonnollisia
seinämaalauksia Loccumin luostarissa ja Düsseldorfin
Friedenskirehessä. [A. Rosenberg (1899).]
E. R-r.
Gebhart [zelä’r], Érnile (s. 1839), ransk.
kirjailija, v-.sta 1880 romaanil. kirjallisuuden
professori Sorbonnessa, yliopiston opettajana
hyvin arvossapidetty. Hänen taide- ja
kirjallishistorialliset tutkimuksensa ovat monipuolisia.
Niistä mainittakoon: „Histoire du sentiment
poétique de la nature dans 1’antiquité grecque et
romaiue" (1860), „Praxitèle" (1864), „Les
histo-riens florentins de la renaissance et le
commence-ment de l’économie politique et sociale" (1875),
,,Rabelais, la renaissance et la réforme" (1876),
„L’honnèteté diplomatique de Machiavel" (1877),
,,L’Italie mystique" (1890), ,,Conteurs florentins
du moyen-äge" (1901), „D’Ulysse à Panurge,
contes herol-comiques" (1902). J. E-l.
Ged, William (1690-1749), skotl.
kirjanpainaja, stereotypian (ks. t.) keksijä,
ammatiltaan kultaseppä, rupesi 1725 kokeilemaan
stereotypialla, mutta joutui taloudelliseen häviöön; ei
saanut stereotypian avulla painetuksi muuta
kuin erään Sallustiuksen painoksen.
Gedackt [-a’-] (saks., oik. gedeckt - peitetty),
urkuäänikerta, jossa pillit ovat kannelliset, niin
että ilmavirta pääsee ulos vain suuaukosta,
takaisin palaamalla. Kun se siten on pidennyt noin
kahdenkertaiseksi, 011 sävel (jotenkiu) oktaavia
matalampi kuin samanpituisessa kannettomassa
pillissä. Tämänlaiset äänikerrat tulevat muita
huokeammiksi, mutta niiden ääni on tumma ja
tylsähkö. Kuitenkin on niillä suuri merkitys
urkujen tahi eri ääniryhmien
kokonaisvaikutukselle, jonka lie tekevät täyteläiseksi ja hartaaksi.
Gedackteihin kuuluvat myös subbass, borduna
ja quintatön, joskus myös doppelflöte. I. K.
Gedda [je-], Georg (1755-1806), ruots. soturi,
kotoisin Suomesta, synt. Pyhtäällä, ylioppilas
Upsalassa, meni sitten Ranskaan „Royal suédois"
nimiseen rykmenttiin, jossa otti osaa 1781-83
vuosien sotaretkiin, esim. Gibraltarin
piiritykseen. Lähetettiin 1785 Napoliiu järjestämään
valtakunnan sotajoukkoa. Palasi Ruotsiin 1791,
aateloitiin 1797 ja tuli keuraaliadjutantiksi 1802.
Gedike [-S-], Friedrich (1754-1803), saks.
koulunjohtaja, joka valistusajalla tuntuvasti
vaikutti kouluolojen kehitykseen Saksassa,
varsinkin Preussissa. Paitsi oppikirjoja G. on
julkaissut joukon kasvatusopillisia teoksia.
[Paul-sen, „Geschichte d. gelehrten Unterrichts" (2:n
pain. 1896) ; Ziegler, „Kasvatusopiu historia"’
(1907).]
Gedimin, Liettuan suuriruhtinas (1316-41),
laajensi valtakuntansa aluetta liittämällä siihen
Polotskin, Vitebskin, Minskin, Pinskin ja
Tu-rovin ja oli alituisissa taisteluissa Liiviläisen
ritarikunnan kanssa. Pihkovaa hän auttoi
Novgorodia vastaan ja pakotti Novgorodin 1333
antamaan hänen pojalleen Narimontille läänitykseksi
Laatokan. Pähkinälinnan, Karjalan ja puolen
Kapriota. Puolan kuninkaan Wladyslaw
Lokie-tekin pojalle ja seuraajalle Kasimirille hän
naitti tyttärensä Aldouau eli Annan ja taisteli
yhdessä puolalaisten kanssa saksalaisia ritareja
vastaan. Suuriruhtinaskunnan pääkaupunkeja
Trokia ja Viluoa väitetään hänen
rakentamik-seen. G. oli pakana, mutta suvaitsevainen
kristittyjä kohtaan. [Antonovits, „Tutkimuksia
Länsi- ja Lounais-Venäjän historiasta" I.]
J. J. M.
Gedon, Lorenz (1844-83), saks. arkkitehti
ja kuvanveistäjä. Yritti uudesta-luoda Saksan
taidetta ottamalla käytäntöön vanhan saks.
rene-saussityyliu. Pääteos: kreivi Schackin palatsi
Münchenissä (1872-74). E. R-r.
Gedrosia [-0’-], erämaanmaakunta entisessä
Persiassa, vastaa jotakuinkin nykyistä Belutsis
tania; tunnettu varsinkin siitä, että Aleksanteri
Suuri palatessaan Intiasta kulki sen kautta
kärsien joukkoineen veden y. m. puutetta.
Geefs [hëfs], W i 11 e m (1806-83), belg.
kuvanveistäjä, ranskalaisen kuvanveiston vaikutuksen
alainen. Tehnyt m. m. historiallisia
veistoteok-sia yhtä realistisen tarkasti kuin hänen aikansa
belg. maalaustaidekin. Tunnettu Rubensin
pronssipatsaasta Antverpenissa (1840). E. R-r.
Geer ks. D e Geer.
Geertgen tot Sint Jans [hcrthen-] (Gerrit van
Haarlem; n. 1465-93), holl. taidemaalari,
Ouwa-tsrin oppilas. Henkilöiden välitön ilme,
sopusointuisa väritys ja erikoisella harrastuksella
kuvatut maisemataustat antavat G:n
maalauksille huomattavan sijan vanhassa
alankomaalaisessa taiteessa. Hänen teoksistaan mainittakoon
„ Johannes Kastaja erämaassa" (Berliinin
Kaiser-Friedrich museossa) ja Haarlem in
Johanniitta-laiskirkkoou maalattu, ristiinnaulitsemista
esittänyt siipialttari, josta kaksi katkelmaa on
Wienin hovimuseossa. E. R-r.
Gees ks. Etiopian kieli.
Geesa (jap.), laulajatar ja tanssijatar, joka
Japanissa esiintyy vieraiden hauskuudeksi
teehuoneissa. iltamissa j. n. e. Soitannollisia
tyttö-lapsiaan vanhemmat usein jo hyvin nuorella iällä
maksua vastaan määrävuosiksi tarjoovat
geesa-taloihiu. Nämä laitokset, jotka ovat
viranomaisten ankaran valvonnan alaisia, ovat samalla
kertaa sekä soitanto-, laulu- ja tanssikouluja että
tyttöjen yhteisasuntoja. Siveellisyyden sanotaan
olevan korkean geesojen keskuudessa ja yleensä
he joutuvat naimisiin arvossapidettyjen miesten
kanssa, vrt. Japani.
Geest 1. Geestland, Luoteis-Saksassa ja
Hollannissa sellaisen maan nimitys, joka
vastakohtana marskimaalle on korkeampaa,
hedel-mättömämpää, enimmäkseen hiekkaperäistä
nummea tai havumetsää kasvavaa.
Geet, Jaakko Sipri n poika (k. 1586),
suom. pappi, kuului vanhaan Naantalin seuduilta
kfitoisiu olevaan pikkuaatelissukuun ja tuli 1550
Isonkyrön kirkkoherraksi; hänen edellisiä
elämänvaiheitaan ei tunneta. Loistavasta
elämänlaadustaan sanottiin häntä .,Kyrön
suuriruhtinaaksi". Omalla kustannuksellaan hän
maalautti Isonkyrön kirkkoon seinäkuvia Vanhasta
ja Uudesta testamentista ja rakennutti siihen
kuorin. Talonpojat eivät olleet häneen
tyytyväisiä, vaan valittivat useamman kerran hänen
ahneudestaan, väkivaltaisuudestaan ja pahennusta
herättävästä elämästään. Juhana IIT:n
liturgia-riidan aikana G. mainitaan toimineen kuninkaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
