Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gellius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1395
Gemyytti—Generalkommission der Gewerkschaften Deutschlands
1396
tarkkanäköinen ja -kuuloinen, ketterä, nopea,
valpas ja varovainen. Mielettömän metsästyksen
vuoksi vähentynyt, nykyään useimmin paikoin
rauhoitettu. (J. A. W.)
Gemyytti (saks. Gemiit), mielenlaatu,
sydämellinen hyväntahtoisuus. — Ge myyttinen,
hyväntahtoinen, lämminsieluineu, laatuisa.
Gen., lyh. lat. genetivus ja genus.
Gëne [zën] (ransk., < géhenne. vrt. G e h e
n-n a), alk. kidutuksella esille saatu tunnustus;
vaino, pakko, pulma. — Sans gëne [sä zën],
kursailematta.
Genealogia (kreik. genos - syntyperä, ja logos
= oppi), sukutiede, merkitsee sanan laajemmassa
merkityksessä yleensä jonkun olion johtamista
syntyperäänsä, joten voidaan puhua käsitteiden,
sanojen, kielien, kasvien, eläinten j. n. e. g:sta;
suppeammassa merkityksessä sitä käytetään
nimenomaan merkitsemään tiedettä sukujen
syntyperästä, polveutumisesta ja sukulaisuudesta
keskenään. G. 011 tarpeellinen historian
aputiede, jonka ohessa se myöskin on tärkeä
oikeustieteelle, kun sillä usein on ratkaiseva merkitys
perintöriidoissa y. m. oikeustapauksissa. G:n
tärkeys historialle selviää jo siitä, että
historiallinen kehitys edistyy ihmispolvittain ja löytää
ajanmittansa geuealogisesti määrättävissä
sukupolvissa, joiden ohessa se tietysti
erityistapauksissa suuresti voi valaista toimivien henkilöiden
ja siten itse tapaustenkin suhteita ja kulkua.
Onpa esitetty sekin hypoteesi, että historiallisten
kehityskausien pituus yleensä voitaisiin juuri
sillä perustuksella laskea: uuden aatteen
voitolle-pääsyyn tai suuren historiallisen uudistustyön
toimeenpanoon olisi tarpeen kolmen sukupolven
(isoisän, isän, pojan) aika, ja koska sata vuotta
voidaan katsoa jotenkuten vastaavan kolmea
polvea, olisi meidän muka maailman ja kansojen
historiassa huomattavana tämmöisiä sadan
vuoden pituisia kehitysjaksoja. G:n tieteellinen
tutkimus kiintyy lähimmin historiallisesti
kuu-luisain sukujen, ruhtinassukujen v. m., synnyn
ja polveutumisen selvittämiseen.
Sukulaissuhteiden osoittamiseksi helpommin havaittavasti
käytetään sukutauluja (ks. t.), joiden eräs
laji ovat n. s. esivanhempani taulut (ks.
Esivanhemmat). Ennen aikaan esitettiin
sukutaulut usein puun muodossa, siitä nimi
„suku-puu" (arbor consaiiguinitatis), siten että isä ja
äiti ovat puun juuressa, josta jälkeläiset sitten
oksiksi ja lehviksi haarautuvat. G:n tieteellinen
esitys alkoi oikeastaan 1700-luvun alulla; sen
ensimäisiä mainittavia edustajia olivat Hiibner
ja Gatterer; viime vuosisadan lopulta on
huomattava O. Lorenz (,.Genealogisches Haudbuch
der europäischeu Staateugeschichte" 1895 ;
„Lehr-buch der Geuealogie" 1898). Sukututkimuksen
tärkeimmät teokset Suomessa ovat ,,Genealogia
Sursilliana" (ks. t.), G. W. Laguksen ,.Finska
adelns gods och ätter", O. Wasastjernan
ättartaflor", A. Bergholmin „Sukukirja" ja Jullv
Ramsayu ,,Frälsesläkter i Finland intill Stora
ofreden". K. G.
Genealogia Sursilliana. Jo 1600-luvulla
tehtiin se huomio, että useimmat Pohjanmaan
pappissuvut olivat sukua keskenään ja naispuolella
johtuivat eräästä 1500-luvun alkupuolella
eläneestä Uumajan pitäjän talonpojasta Eerik
Arigermanista 1. Sursillista, jonka lapsista useat
muuttivat Suomen puolelle. Jo piispa Terserus
rupesi siitä syystä tarkastusmatkoillaan
Pohjanmaalla tekemään muistiinpanoja tästä
sukujoh-dosta, ja näitä jatkoivat sitten Sälöisten
kirkkoherra Martiuus Peitzius (k. 1726) y. m., kunnes
vihdoin kirkkoherra E. R. Alcenius (ks. t.) 1850
julkaisi nämä kokoelmat nimellä „Genealogia
Sursilliana". Teos luettelee ja antaa lyhyitä
elämäkerrallisia tietoja kaikista henkilöistä ja
suvuista, jotka mies- tai naispuolelta
polveutuvat mainitusta Eerik Sursillista. Niistä suvuista,
joista täten G. S:ssa tehdään selkoa,
mainittakoon esim. Aejmelæus, Alcenius, Cajanus,
Calam-nius, Castrén, Forbus, Frosterus, Lithovius,
Mathesius, Nylander, Roos, Schroderus, Snellman,
Stenbäck, Toppelius. Wacklin, Wegelius. K, G.
Geneettinen (kreik. genesis = alku) on
sellainen tieteellinen menetelmä, joka tutkimuksen
esinettä käsitellessään koettaa antaa esityksen
sen synnystä ja kehityksestä, kun taas
deskriptiivinen menetelmä tyytyy esittämään
tutkimuksen esineen sellaisena, mikä se on. —
Geneettinen opetuskulku ks. Opetuskulku.
Genelli [dzene’lli], Giovanni
Bonaventura (1798-1868), saks. taidemaalari ja
piirus-taja. Maisemamaalari Janus G:n poika ja
oppilas. Oleskeli v:sta 1820 Roomassa, jossa hän
liittyi A. Carstensin edustamaan
ihanteellis-klassilliseen suuntaan tullen yhdeksi sen
pääedustajia. V. 1832 G. palasi Saksaan, muutti
1836 Miincheniin ja 1860 Weimariin.
Halveksien teknillistä taitavuutta ja omistamatta
väri-aistia ja yksilöitsemiskykyä, G. on etup. tehnyt
kontuuri- 1. ääriviivapiirustuksia ja
vesiväriluou-noksia valiten vapaasti aiheensa
muinaisaikai-sesta ja uudemmasta klassillisesta runoudesta
ja osoittaen runsasta mielikuvitusta,
luomisvoimaa ja sommittelutaitoa. Tunnetuimpia ovat
G: n kuva jaksot ..Hekumoitsijan elämä",
„Noita-akan elämä" ja ..Taiteilijan elämä" sekä
Homerosta ja Dantea käsittelevät isot piirustussarjat.
Hänen öljymaalauksistaan on 7 kpl. Schackin
galleriassa Münchenissä. [M. Jordan (1869).]
E. R-r.
Generaattori (lat. generä’re = synnyttää),
voimanlähde. esim. kaasugeneraattori ja
sähkö-generaattori.
Generaattori-kaasu ks. Vesikaasu.
General federation of trade unions [dzenrsl
†cd9re’isn av treid jünidnz] ks.
Ammattiyhdistys.
Generalisatsioni, generaliseerata (lat.
gene-rä’lis = yleinen), yleiseksi tekeminen,
yleistäminen, on se ajatusmenetelmä, jolla käsite tai väite
laajennetaan soveltumaan sellaisiinkin esineihin
tai tapauksiin, joihin ss ei alkuansa soveltunut
(vrt. Abstraheerata; vastakohta
spesiali-seerata, determineerata, myöskin
individualisee-rata). G. on ydinkohta induktsionissa (ks. t.)
ja sentähden erittäin tärkeä menetelmä kaikissa
kokemusperäisissä tieteissä. Loogilliselta
olemukseltaan väitteen generaliseeraus on
toden-näköisyyspäätelmä; se on oikeutettu ja
luotettava ainoastaan niissä tapauksissa, jolloin
erityiset lisäperusteet antavat sille tukea.
Generalissimus (ks. Kenraali), ylimäinen
sotapäällikkö.
Generalkommission der Gewerkschaften
Deutschlands ks. Ammattiyhdistys.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
