Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gennarby ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1405
Gennarby—Genova
1406
Genova
„M:me la comtesse de G." (1885) ; Chabaud, „Les
préeur»eurs du féminisme; Mesdames de
Main-tenon, de Geulis et Campau" (1901).] J. H-L
Gennarby, herrastila Tenholan kunnassa,
kirkolta 2 km. V. 1392 tekivät „Gennarffabystä"
Jakob Djekn ja hänen vaimonsa Kristiina
keskinäisen testamentin. Kaksi vuotta myöhemmin
osti Cordt Bitzer samassa kylässä 3 veromarkan
edestä maata. 1500-luvulla hallitsivat G:tä
Spåra- ja Boije-suvut. G:hyn kuului 1618 G:n
säteri sekä 13 manttaalia. Boijen suvulta tila
kulki naimisen kautta Welsk-, Forbus-, Ille- ja
Fleming-suvuille ja 1738 osti sen Johan
Montgomery jota tietä G. joutui Fiskarin y. m.
tehdas-yritysten yhteyteen. K. S.
Gennäs []ennes], herrastila Pohjan kunnassa,
mainitaan jo 1450. 1600-luvulla sen omisti
laamanni Yrjö Boije sekä hänen jälkeläisensä.
Sittemmin se joutui Fiskarin tehtaalle.
Keskiaikaisesta linnasta Deger-järven itäisellä rannalla on
raunioita, nim. 2 suurta kellariholvausta jäljellä,
joiden päälle on G:n nykyinen päärakennus
perustettu. K. S.
Genova [dzc’-] (saks. Genua, ransk. Gënes).
1. Provinssi Pohjois-Italiassa Genovan-lahden
rannalla, käsittää lähes 4/s Ligurian maakuntaa,
miltei kokonaan vuoristoa (lännessä Liguriset
alpit, idässä Ligur. Apenniinit) ; 4,099 km2,
1,039,037 as. (1909). Joista Bisagno ja Vara
laskevat Välimereen, Bormida, Orba sekä Scrivia
Po-virtaan. — 2. Samannimisen provinssin
uuden-aikaisesti ja lujasti linnoitettu pääkaupunki,
varsink. mereltä katsoen kaunis,
amfiteatteri-maisesti sijaiten, vuoren rinteellä Bisagno-joen
suussa; siitä nimitys „La Superba", komea. N.
175,000 as. (1901). G. on mainion asemansa
tähden läntisen, rikkaan Pohjois-Italian rannikolla
sekä hyvän satamansa takia Italian tärkein
kauppakaupunki ja on varsinkin alppiratojen
(Gotthard-rata 1882 ja Simplon-rata 1906) sekä
Sueziu-kauavau (1869) avaamisen jälkeen
kehittynyt maailmankauppakaupuugiksi, joka Triestin
ja Marseillen rinualla, varsink. jälkimäisen
vaarallisena kilpailijana, vallitsee Etelä-Euroopan
kauppaa. G:n satama on Välimeren paraita; se
laajennettiin 1877 65 milj. mk:n kustannuksella
ja käsittää 210 ha. Saapuneiden ja lähteneiden
laivojen tonuimäärä oli 1902 11 milj. — 4/s Italian
laivakulusta. Suuria rikkauksia kokoovat
varsinkin G: n laivanvarustajayhtiöt italialaisen
siirtolaistulvan kuljettamisella Atlantin takaisiin
maihin. Suurin laivaliikeyhtiö on „Navigazioue
generale italiana". G;n tärkeimmät
vientitavarat ovat: silkki, silkkikankaat, viinit ja öljy,
tuontitavarat puuvilla, puuvillakankaat, vilja,
hiilet, siirtomaantavarat. Kukoistava on G:ssa
myös metalli-, kone-, silkki-, puuvilla-, nahka-,
koralli- y. m. teollisuus; laivatelakat ovat suuret.
-— Huomattavimmat oppi- ja sivistyslaitoksista
ovat: yliopisto, seminaarit, meri-, kauppa- sekä
laivarakennuskoulut, 4 kirjastoa, 7 teatteria
j. n. e. G:n aikaisemman loistokauden
rakennuksista ovat säilyneet: katedraali St. Lorenzo
(rak. 12-17 vuosis.), S. Annuiiziata, S. Matteo,
S. Ambrogio (kirkkoja kaikkiaan n. 90), Palazzo
Ducale — doogien muinoinen palatsi. Pai. rosso,
Pai. reale, Pai. Doria j. n. e. Muistopatsaista
huomattavimmat ovat Garibaldis, Viktor
Ema-nuelin sekä Kolumbuksen patsaat. — G:n
ulkopuolella on Campo santo, Italian kaunein ja
suurenmoisin hautausmaa. —- G:u satama oli käy-
Genova. Kolumbuksen muistopatsas.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
