Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geologi-kongressit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141!)
Geologiset muodostumat
1420
Tällaisia karttoja julkaisevat eri maiden
geologiset toimistot.
Suomen geologinen kartoitus pantiin valtion
varoilla alulle 1876 ja tuli sitten 1886 perustetun
geologisen toimiston (ks. t.) tehtäväksi. Maan
eteläosasta 61:seen leveysasteeseen saakka
tehtiin yksityiskohtainen kartta mittakaavassa
1:200,000. Tässä on eri väreillä merkitty sekä
erilaiset vuorilajit että myös irtonaiset
maalajit, ja se ou julkaistu 37 karttalehtenä, joita
kutakin seuraa tutkimusta johtamassa olleen
geologin kirjoittajna selitys. V. 1893 määrättiin
jäljellä oleva osa maata mainitusta
leveysasteesta pohjoiseen kartoitettavaksi mittakaavassa
1: 400,000, ja tämä työ ou nykyään (1910)
edistynyt niin pitkälle, että ainoastaan suurin osa
Vaasan lääniä sekä hajanaisia alueita Kuopion
läänin pohjois- ja Oulun läänin eteläosissa enää
on tutkimatta. Tätä yleiskatsauskarttaa
selityksineen julkaistaan kahdessa osassa, joista
toiselle merkitään ainoastaan irtonaiset
maalajit (maalajikartta), ja toiselle ainoastaan
vuoriperä (vuorilajikartta), niin että irtonaiset
maakerrokset ajatellaan poistetuiksi.
Ainoastaan viimemainitunlaatuisia karttoja 011 tehty
useimmista muista maista paitsi Ruotsista, jossa
myöskin irtonaiset maalajit merkitään samalle
kartalle kuin vuorilajitkin. — Useimmissa
sivistysmaissa tehdään g:t kartat paljoa
tarkemmassa mittakaavassa kuin meillä: Ruotsissa
1: 50,000. 1: 100,000 ja 1: 200,000, Saksassa
1: 25,000, Ranskassa 1: 80,000, Englannissa
1: 63,360. V:n 1881 kansainvälisen
geologikoug-ressin aloitteesta julkaistiin Berliinissä
useampien Euroopan valtioiden kannatuksella
Euroopan geologista yleiskarttaa mittakaavassa
1: 1,500,000. ’ P. E.
Geologiset muodostumat, ylipäänsä kaikki
maapallon kivennäiset, vuorilajit ja maalajit.
Ne ovat eri-ikäisiä, ja ikäsuhteittensa mukaan
muodostumat jaetaan sarjoihin,
systeemeihin ja niiden alaosastoihin sekä nämä
ryhmiin. Jokainen sarja vastaa sitä m a a i
1-mankautta 1. eeraa, systeemi kautta ja
ryhmä vaihetta, jonka kuluessa se on
syntynyt (ks. Geologinen ajanjako).
Nykyään käytännössä oleva jaoitus on
pääpiirteissään laadittu 1841, joskin siiheu on sen jälkeen
tehty paljon lisäyksiä ja muutoksiakin. Se on
seuraavanlainen:
Nuorin
V. Kenozooinen sarja.
B. Kvdrtäärisysteemi.
b. Holoseeni (nykyaikaiset ja
jääkauden-jälkeiset 1. postglasiaaliset muodostumat) ; a.
Pleistoseeni (jääkautiset 1. glasiaaliset ja
i nterglasiaaliset muodostumat).
A. Tertiäärisysteemi.
2. N e o g e e n i 1. nuorempi tertiääri.
e. P 1 i o s e e n i: Arnon ryhmä; Astin r.;
Pontialainen r.; d. Mioseeni: Tortonan r.;
Ilelvetialainen r.; Bordeaux’u r.
1. Eogeeni 1. vanhempi tertiääri.
c. Oligoseeni: Akvitanialainen r.;
Tong-res’n r.; Luden r. b. Eoseeui: Bartonin r.;
Pa riisin r.; Lontoon r. a. P a 1 e o s e e n i:
Eper-nayn r.; Thanefn r.; Monsin r.
IV. Mesozooinen sarja.
C. Liitusysteemi.
b. Yläliitu: Dauien-r.; Senon-r.; Turou-r.;
Cenomau-r. a. A 1 a 1 i i t u: Gault-r.;
Neokom-1. Hils-r. ja Wealden-r.
B. Jurasysteemi.
c. Yläjura 1. Malm: Purbeckiu r.;
Port-landin r.; Kimmeridgen r.; Oxfordin r.;
Kel-lawayn r. b. Keskijural. Dogger: Batliin
r.; Bayeux’n r. a. Alajural. Lias: Thouarsin
r.; Lias-r.; Semurin r.
A. Triassysteemi.
c. Y Iät r ia s 1. Keuper: Rätiläineu r.;
Norilainen r.; Kantilainen r. b. K e s k i t r i a s
I. S i m p u k k a k a 1 k k i: Ladinilainen r.;
Ani-silainen r. a. Alatriasl. Kirjava
hieta-kivi: Skyyttalainen r. (Muist. Triassysteemiu
kaikkia alaosastoja vastaavia merikerrostumia
nimitetään yhteisellä nimellä ,.Alppien-trias".)
III. Paleozooinen sarja.
D. Permisysteemi.
b. Yläpermi: Zechstein. a. A 1 a p e r m i:
Rotliegeudes. (Muist. Näitä kumpaakin
vastaava merikerrostuma on ,,Productus-kalkki".)
C. Kivihiili- l. karbonisysteemi.
b. Yläkarboni: Produktiivinen
kivihiili-muodostuma. (Muist. Samanikäinen
merikerrostuma on „Fusuliua-kalkki".) a. Alakarboni:
Vuorikalkki ja Kulm (Dinantien-r.).
B. Devonisysteemi.
e. Ylädevoni: Clymenia-r.; Goniatiitti-r.
b. Keski devoni: Striugocephalus-r.;
Cal-ceola-r.; Cultri jugatus-r. a. Aladevoni:
Coblenzin r.; Siegeuiu r.; Gediunen r. (Muist.
Alakarboni n alaosaa, koko Devouisysteemiä ja
Gotlandiumin yläosaa vastaava
mannerkerros-tuma on ,,old red sandstone".)
A. Siluurisysteemi.
c. Gotlandium: Ludlow’n r.; Weulockiu
r.; Llandoveryn r. b. Ordovicium: Balan 1.
Caradoc’in r.; Llandeilon r.; Arenigiu r.;
Tre-madoe’in r. a. K a m b r i: Olenus-r.;
Paradoxides-r ; Olenellus-r. (Muist. Ennen luettiin Siluuri
ja Ivambriumi eri systeemeiksi ja Gotlandium
sekä Ordovicium Siluurisysteemi n alaosastoiksi.)
II. Proterozooinen sarja.
(Fennoskandiassa.) - (Pohjois-Ameriikassa.)
Eokambriset
muodostumat.
Jotunilainen osasto. Keweeuawan.
Onegalais-jatulilainen [-Yläosasto.-] {+Ylä-
osasto.+} Keski- Huronian.
Kalevalainen osasto. Ala-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
