Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - George ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1427
Georgian kieli—Geotermiikka
1428
Georgiineia.
Georgian kieli ks. G r u s i a n k i e 1 i ja k 1 r-
j a 11 i s u u s.
Georgica [-C-] (lat., < kreik. geörgo’s =
maamies), Vergiliuksen (ks. t.) opetusrunoelma
maanviljelyksestä.
Georgiini (Dahlia variabilis), koristuskasvina
yleisesti viljelty mykerökukkainen. Tuotiin
1789:n
tienoissa Meksikosta Eurooppaan,
missä siitä
on kehitetty [-muutama-tuhantineu-]
{+muutama-
tuhantineu+}
joukko [-muunnoksia.-]
{+muunnok-
sia.+} Villillä
kasvilla on
keltaiset,
torvimaiset
kehräkukat ja punaiset, keltaiset tai valkeat
kielimäiset laitakukat; viljeltyjen muotojen
kukissa tavataan kaikki muodolliset
värivivahduk-set paitsi sinistä. Niiden mykeröt ovat
tavallisimmin täytettyjä, s. o. kehräkukatkin ovat
kielimäisiä. Nykyään ovat „kaktusdahliat"
pitkine terineen ja verrattain harvakukkaisine
mykeröilleen suurimmassa suosiossa. Kasvilla on
silmulliset juurimukulat, joista sitä lisätään, ja
joita Meksikossa käytetään ravintona. — Toinen
viljelty laji on D. imperialis, joka tulee aina 3
m korkuiseksi ja jolla on isot, liljamaiset
valkeat laitakukat. (J. A. W.)
Georgios Akropolites ]-ö’r- -li’tcs] (1217-82).
bysaiit. historiankirjoittaja ja valtiomies, sepitti
teoksen („Khrouike syngraplie"), jossa kuvailee
aikoja Konstantinopolin joutumisesta
,,latinalaisten" valtaan 1204 bysanttilaisten
keisarikunnan uudestaelpymiseen saakka 1261 (1203-61).
Teos on historiallisena lähteenä arvokas, syystä
että tekijä suureksi osaksi kertoo tapauksista,
joissa itse on esiintynyt toimivana henkilönä.
G:n historiateoksen ynnä hänen vähemmät
kirjoitelmansa on julkaissut A. Heisenbcrg (2 osaa)
1903. [Krumbacher, .,Geschichte der
byzantini-sehen Litteratur."] E. R-n.
Georgios Kedrenos ]-ö’r- -no’s], bysant.
kroni-kankirjoittaja, sepitti limnell vuosis. lopulla tai
12:nnen alussa „maailmankronikan", joka alkaa
maailman luomisesta ja päättyy v:een 1057.
Teos, epäitsenäinen kompilatsioni. ou julkaistu
kokoelmassa „Corpus scriptorum historiæ
byzantinæ". [Krumbacher, „Geschichte der
byzantini-sclien Litteratur."] E. R-n.
Georgios Lusavorits ks. G r e g o r i u s L
u-s a v o r i t s.
Georgios Monakhos [-ö’r- -o’s] (Ha m ar
tölö s), bysant. kronikankirjoittaja, sepitti keisari
Mikhael III:n aikana (842-867)
„inaailmankroni-kan", joka alkaen Aatamista ulottuu v:een 842
j. Kr., mutta johon myöhemmin on lisätty useita
eri jatkoja (kauimmas ulottuva v:een 1143).
Tällä munkkeja varten ja luostarihenkeen
toimitetulla teoksella on ollut suunnattoman suuri
vaikutus: se ou ollut myöhemmän bysanttilaisen
kronikkakirjallisuuden perustana ja on
levittänyt historiallisen tietämyksen ensi alkeet
slaavilaiseen maailmaan. G:n teoksen on julkaissut C.
de Boor (2 osaa) 1904. [Krumbacher, „Ge«cliiehte
der byzantinischeu Litteratur."] E. R-n.
Georgios Pakhymeres ]-&’r- -me’-]
(1242-n. 1310), bysant. kirjailija, kuvaili laajassa
historiateoksessa omaa aikaansa (1255-1308), pannen
suurta huomiota dogmaattisiin riitoihin. Sen
ohella hän on sepittänyt joukon runoja, retorisia
ja filosofisia kirjoitelmia y. m. G:u historiateos
on julkaistu kokoelmassa ,,Corpus scriptorum
historiæ byzantinæ". [Krumbacher. „Geschicbte
der byzantinischeu Litteratur."] E. R-n.
Georgios Pisides ]-ö’r- -i’dës], bysant.
runoilija, joka eli keisari Ilerakleioksen (610-641)
aikana. Hän on sepittänyt joukou muodoltaan
eteviä runoelmia, joissa käsittelee osaksi oman
aikansa valtiollisia tapauksia, osaksi
filosofis-teologisia aiheita (esim. oppirunoelma
,,Heksae-meron"), epigrammeja y. m. G:n teokset ovat
julkaistuina m. m. Mignen „Patrologia
græ-ca"ssa. [Krumbacher. ,,Geschichte der
byzantinischeu Litteratur."] E. R-n.
Georgios Synkellos [-ö’r-], bysant.
kronikan-kirjoittaja, toimi Konstantinopolin patriarkan
Tarasiokseu (784-806) sihteerinä. G. on
sepittänyt krouikkateoksen („Ekloge klironograpliias"),
joka alkaa maailman luomisesta ja ulottuu
keisari Diocletianukseen saakka (284 j. Kr.). G:n
teos on m. m. julkaistu kokoelmassa ,,Corpus
scriptorum historiæ byzantinæ". [Krumbacher,
,,Geschichte der byzantinischeu Litteratur."]
E. R-ti.
Georgios Trapezuntios [-ö’r- -u’-] (n.
1395-1484), kreik. humanisti, tuli n. 1430 Italiaan,
pääsi paavin sihteeriksi sekä toimi retoriikan ja
filosofian opettajana m. m. Koomassa.
Myöhemmin hän eleli ahtaissa oloissa, kääntäen
latinankieleen ja varustaen selityksillä kreikkalaisten
klassikkojen, varsinkin Aristoteleen teoksia.
E. R-n.
Geosentrinen (kreik. gë - maa, ja lat. centrum
~ keskus), maakeskinen, maan keskipisteeseen
jossain suhteessa oleva. — 1. Taivaankappaleen
geosentrinen paikka, ks. Maakeskinen. —
2. Geosentrinen latitudi, ks. Latitudi. — 3.
Antiikkinen geosentrineu maailmanjärjestelmä,
ks. Ptolemaios.
Geostatiikka (kreik. gë = maa, ja statikc’ =
tasapaino), oppi kiinteiden kappaleitten
tasapainosta.
Geosynklinaali ks. Poimuvuoret.
Geotektoniikka ks. Geologia.
Geotermiikka (kreik. pe = maa, ja tliermo’s =
lämmin), oppi maan lämpösuhteista.
Vuorokautiset ja vuotuiset lämmönvaihtelut tuntuvat
korkeintaan n. 20 metriä maanpinnasta alaspäin.
Tästä n. s. neutraalisesta tasapinuasta
syvemmälle mentäessä lämpötila kohoaa, kuten on
huomattu kaikissa kaivos- ja tunnelitöissä sekä
syväkairauksissa. Tuo kohoaminen ilmaistaan n. s.
geotermisellä mitalla, mikä merkitsee
metreissä sitä väliä, joka on mentävä syvyyttä
kohti, jotta lämpötila kohoaisi 1°C. Se vaihtelee
eri seuduissa suuresti, ollen erittäin pieni
vulkaanisissa seuduissa (alle 10 m), joissa siis
lämpötilan kohoaminen 011 nopein, suuri taas
etenkin suurien järvien tai merien läheisyydessä
(aina 70 m). Keskimääräiseksi arvoksi
geotermiselle mitalle 011 saatu 33 m. Kun lämpö näin
kohoaa, täytyy jo 60 ä 100 km syvyydessä niin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
