Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - German baptists ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1437
German baptists—Gerok
1438
aikaisin muodostui kuitenkin kolmaskin
kansanluokka: lampuodit, jotka olivat turpeeseen
sidotut. Ainoastaan vapailla oli sananvalta
kansankokouksissa, jossa päättivät yhteisistä asioista.
Pienempiä hallintopiirejä olivat satakunnat
(centj, suurempia useista salakunnista
yhdistyneet gau nimiset piirikunnat (ks. t.). Kansan
kokouksissa taivasalla valittiin vanhimmat, tuo
marit ja papit; samoin valittiin niissä myöskin
maineensa tai varakkuutensa tähden mainioista
suvuista ruhtinaat eli herttuat, jotka olivat
johtajina sotaretkillä ja joiden ympärille eri
seurueita muodostui. Vanhimpina aikoina lienee
ruhtinaan arvo ollut kerraksi suotu (esim. sodan
ajaksi), mutta sittemmin kehittyi nimenomaan
itäisillä germ. kansoilla, gooteilla y. m.,
pysyväinen kuningasarvo, joka kiintyi muutamiin
ennen muita kuuluisiin sukuihin. Oikeutta
istuttiin myöskin kansankokouksissa. Tavalliset
rangaistukset vapaille olivat sakot, missä ei
kuolemanrangaistus tullut kysymykseen. Murha
rangaistiin alkuansa verikostolla, joka oli
surmatun sukulaisten velvollisuutena; myöhemmin
voitiin sekin lunastussakoilla sovittaa.
Uskonto. Tärkeimmät jumalat olivat:
skand. Odin, saks. Wodan (Wuotan), joka
alkuansa lienee ollut joku ilman (tuulen) jumala,
,,raivoava", vaan sitten käsitettiin korkeimmaksi
jumalaksi ja voiton antajaksi sodassa, sekä
skand. Tor, saks. Donar, „jyrisijä", ukkosen
jumala. Sodan jumalana mainitaan skand. Tvr.
saks. Tiu, jonka arvellaan olleen sama kuin
muutamassa lähteessä mainittu Saxnöt (s. o.
,,miekka-kumppani"). Wodauin puolisona esiintyy Frija
(skand. Frigg). Tacitus kertoo eräästä meren
rannalla palvellusta Nertlius nimisestä
jumalattaresta. joka antoi kasvua ja satoa ja jonka kuvaa
määrätyillä ajoilla kuljetettiin vaunuissa ympäri
maata; tähän on verrattava skand. tärinäin
kertomuksia Njordin ja Freyn palveluksesta. Useain
jumalain nimet ovat säilyneet vanhoissa germ.
päivännimissä: engl. Wödensdag, ruots. Onsdag,
s. o. Wodanin päivä = keskiviikko; saks.
Don-nerstag, ruots. Torsdag. s. o. Donarin päivä =
torstai: ruots. Tisdag s. o. Tiun päivä = tiistai.
Näiden ohella mainitaan alempia jumal’olentoja,
metsän ja veden haltioita, varsinkin naispuolisia,
kääpiöitä, keijukaisia, myöskin vainajaiu
henkiä, j. 11. e. Jumalia palveltiin alkuaan pyhissä
lehdoissa, sittemmin erittäin sitä varten
rakennetuissa temppeleissä, ja heille omistettiin uhreja,
myöskin ihmisuhreja. Etelägermaauilaisteu
kansain tullessa roomalaisten yhteyteen alkoi jo
aikaisin heidän keskuuteen levitä
kristillistäkin alkuperää olevia myyttejä ja lienevät nämät
suuressa määrässä vaikuttaneet g:ien
uskonnollisiin käsityksiin pakauuudenajan lopulla.
[Tacitus. „Germauia"; Zeuss, „Die Deutschen u.
ihre Nachbarstämme" ; Müllenhoff, „Deutsche
Al-tertumskunde"; Dahu, ,.Geschichte der deutschen
Urzeit"; Kaufmann, ..Deutsche Geschichte his auf
Karl den Grossen"; Golther, ..Handbuch der
ger-manischen Mythologie"; Mogk, „Germauische
Mythologie" (Paulin teoksessa .,Grundriss der
germauisehen Philologie").] K. G.
German baptists [dzSmøn bäptists] (engl.),
..saksalaiset baptistit" 1. t u n k e r s (saks.
timken = kastaa), 1708 Saksassa muodostunut
bap-tistilahko, siirtyi sitten Alankomaihin ja muutti
1719-29 Pohj.-Ameriikkaan. Lahkolaiset
käyttävät kasteessa kolmasti upottamista ja vihaavat
kaikkea sivistystä.
Germanicus [-&’■], Cæsar (15 e. Kr. - 19
j. Kr.), Nero Claudius Drusuksen (ks. D r u s u s 2)
poika, keisari Tiberiuksen veljen- ja ottopoika.
Saatuaan oivan kasvatuksen G. otti osaa
Tiberiuksen sotaretkiin Germaaniassa, tuli
konsuliksi 12 j. Kr. sekä nimitettiin Germaaniassa
olevien sotajoukkojen ylipäälliköksi. Hän
tunkeutui 14-16 voittoisasti Reinin yli Eilisiin
saakka ja voitti Arminiuksen (ks. t.) johtamat
kheruskit, brukterit y. m. heimot kahdessa
verisessä taistelussa. Roomassa G. vietti komean
voittojuhlan kuljettaen An.iiniukseu vaimon
Thusneldan ja pojan Thumelicuksen
riemusaat-tueessansa. Sitten Tiberius lähetti G:n
Vähään-Aasiaan järjestämään sikäläisiä oloja. G. kuoli
Antiokiassa 19 j. Kr., mikäli yleisesti luultiin
Syyrian maaherran Cu. Calpurnius Pisou
myrkyttämänä. G. oli erittäin lahjakas ja
monipuolinen sekä nautti yleistä suosiota. Hän esiintyi
myös puhujana ja kirjailijana, toimitti m. ’.n.
hyvän käännöksen Aratokseu (ks. t.)
Phaino-mena nimisestä teoksesta (julk. m. m. Breysig
1899). Avioliitossaan Agrippinan (vanh., ks. t.)
kuussa G:llä oli monta lasta, joista Gaius
Caligula (ks. t.) on tunnetuin. [Dahm, „Die Feldzüge
des G. in Deutschland" (1902).] K. J. H.
Germanisches Museum ks. Nürnberg.
Germaniseerata, saksalaistuttaa.
Germanismi, saksan kielelle ominainen sana
tai sanontatapa, etenkin kuu se ilmenee jossakin
muussa kielessä, vrt. Svetisismi.
Germanisti, tiedemies, jonka erikoisena
tutkimusalana on saksan kieli tai saksalainen
kulttuuri.
Germaniumi, alkuaine, puolimetalli, kein.
merkki Ge, at.-p. 72, hopean ja rikin ohella
aineosana (uoin 7%) argyrodiitti mineraalissa, jota
on löydetty ainoastaan Freibergissä Saksissa.
Mendelejev oli 1872 alkuaineitten luonnollisen
järjestelmän perustuksella ennustanut alkuaineen,
jonka hän nimitti e k a s i 1 i s i u m i k s i. Kun
Cl. Winkler 1886 löysi germaniumin, niin
huomattiin sen ominaisuudet melkein aivan
yhtäpitäviksi niiden kanssa, joita ekasilisiumille oli
määritelty. Edv. Hj.
Germesir 1. Destistan (myös Germsir 1.
Germasir), ..kuuma maa", Belutsistanin ja
Persian rannikosta käytetty nimitys. G. on
enimmäkseen suolakerrostuman peittämää
hiekkaerämaata ; ilmanala epäterveellinen. Asumukset
sijaitsevat pienissä palmulehdoissa tahi ovat
puutarhojen ympäröimät. W. S-m.
Germinal [zermina’1] (ransk. germe = itu),
,,itämiskuukausi", Ranskan vallankumouksen
aikuisen kalenterin seitsemäs kuukausi; se käsitti
aluksi 21 p. maalisk.—19 p. huhtik., sittemmin
22 p. maalisk.—20 p. huhtik. välisen ajan.
Germundö [-o], vanha herrastila Finströmissä,
joka oli vanhempina aikoina läänitettynä Tui un
katolisille piispoille ja jonka sittemmin omisti
usea aatelissuku, kuten Västgöte, Stålhandske,
Footangel y. m. Viimeksi G. on ollut neljättä
sataa vuotta Hausen-suvulla ; tilalla 011
Ahvenanmaan paras puutarha (Bomarsundin sot.-lääkärin
K. Hausenin perustama). K. S.
Gerok, Karl (1815-90), saks. hengellinen ru-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
