- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1467-1468

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gilgit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1467

Gille—

G io Iitti

1168

Gille /jille] (ruots.) ks. Kilta.

Gillray f-rei], James (1757-1815), engl.
pilakuvien piirustaja ja radeeraaja. Tehnyt
huomattavia pilakuvia Yrjö III:n ajalta pääasiallisesti
valtiollisista henkilöistä. [Wright, „The
cari-catures of G." (1873).] E. R-r.

Gilman [-mon], Nicholas Paine (s.
1849), pohjoisamer. sosiaaliekonomi. toimi ensin
unitaarisena pappina, tuli 1895 sosiologian ja
siveysopin opettajaksi Meadvillen
pappisseminaariin ; julkaissut työmiesten laskemisesta
osalliseksi liikeyrityksen tuottamaan voittoon
teoksen „Profit sharing" (1888) ja työnantajain ja
työntekijäin välisten riitaisuuksien
ehkäisemiseksi ja sovittamiseksi käytetyistä
menettelytavoista „Methods of industrial peace" (1904).

J. F.

Gilmour [-mila], James (1843-91), engl.
lähetyssaarnaaja. Toimittanut vaikeata
tienraivaajan työtä Mongoliassa Lontoon lähetysseuran
lähettinä. Kertonut työstään kirjassa „Among
the Mongols" (1884). Sittemmin amer. ja
skan-din. allianssilähetys ryhtyi jatkamaan hänen
työtään, mutta kaikki sen työntekijät saivat
surmansa boksarikapinassa (1900). [Lovett,
„Gil-mour of Mongolia", myös ruots.] U. P.

Gin, Ginning m a c h i n e [dzin, dzinir7
masVn], kone, jonka avulla puuvillakenttien
läheisyydessä siemenet sekä suuri määrä lyhyitä
puuvillasyitä (lint) poistetaan kaupaksi
lähetettävästä puuvillasta. Näitä koneita on kahta
lajia. Saha-gin, vanhempi, Eli Whitneyn
keksimä; myöhemmin on tullut käytäntöön n. s.
v e i t s i-g i 11, joka rasittaa puuvillaa paljoa
vähemmin. E. J. S.

Gin [dzin] (engl.; vrt. ransk. genièvre),
kata-janmarjaviina.

Gindely, Anton (1829-92), saks.-böömil.
historioitsija, oli v:sta 1862 professorina ja
arkistonhoitajana Praagissa, julkaissut m. m.
..Geschichte des dreissigjährigen Krieges" (1869-80),
joka ulottuu v:een 1623, „Waldstein während
seines ersten Generalats" (1886). J. F.

Ginea-kuume ks. G u i n e a-k u u m e.

Gin-fizz [dzin-fiz] (engl. gin, ks. t., ja fizz =
vaaleahehku), amer. juoma, ginin, sitruunan
y. m. sekoitus ( jäätä jäähdykkeenä).

Ginger-beer [dzindza-bia], käynyt ja jatkuvan
jälkikäymisen aikana nautittava sokerin- ja
iukiväärinpitoinen, huumaava virvoitusjuoma;
käytetään etenkin Englannissa. S. V. H.

Gingham [gir\gam] (engl., < jap. gir]gar) tai
Ranskan kaupunki Ouinganp), raidallinen tai
tavallisimmin ristiraitainen joskus muutoin
kuviollinen tiheä puuvillakangas, jota käytetään
yleisesti naisten pukukankaana tai muihin
samantapaisiin tarkoituksiin. Kotoisin
Itä-Intiasta. E. J. S.

Ginkgo biloba, ainoa nykyään elävä laji ja
suku saniais mäntyjen (Ginkgoece)
luokassa, paljas-siemenisten kaaressa; Kiinassa
kotimainen kookas puu, jolla on viuhka- tai
vasta-kolmiomaiset, kärkisyrjästään pykeiset lehdet,
kaksikotiset kukat ja luumun-näköiset siemenet.
Puuta istutetaan Kiinassa ja Japanissa
temppelien pihoihin, Euroopassa koristuspuuksi;
kestää töintuskin Suomen talven. — Saniaismännyt
olivat aikaisempina maan kehityskausina
lukuisin suvuin ja lajein edustettuja. (J. A. W.)

Ginnungagap

[-ut]gagäp] (isl.
gap ginnunga,
Ginnungap),
ammottava kita,
kuilu, esiintyy
islantilaisten Edda-tarujen esityksessä
maailman
luomisesta, jonka
mukaan alkuansa ei
ollut hiekkaa eikä
vettä, ei maata
eikä taivasta,
ai-noasti ammottava
kuilu. Käsite 011
kristillisperäinen.

K. K.

Ginseng ks.
P a n a x.

Giöberti [dzobe’-], Vincenzo (1801-52),
ital. filosofi ja valtiomies; tuli 1825
jumaluusopin professoriksi Torinoon. Karkoitettiin
maasta 1834 valtiollisesti vaarallisena henkilönä.
Brysselissä oleskellessaan hän kirjoitti
kuuluisimmat teoksensa „L’introduzione allo studio
della filosofia" (1840) ja ,,11 primato morale
civile degli Italiani" (1843), jossa hän asetti
italialaisten tehtäväksi olla Euroopan kansojen
johtajana ja Italiaan nähden ohjelmaksi tämän
maan muodostamisen paavin johdon alaiseksi
valtioliitoksi. Sen jälkeen seurasi kaksi
kirjoitusta katolilaisesta kirkosta ja jesuiitoista, joita
hän ankarasti arvosteli, samalla kuiu hän
kuitenkin puolusti katolilaisuutta ja paaviutta. V.
1848 hän palasi Torinoon, valittiin eduskuntaan
ja oli jonkun aikaa ministerinä ja
pääministerinä 1848-49; läksi viimemainittuna vuonna
lähettiläänä Pariisiin pyytämään Ranskalta apua
ja asui sitten kuolemaansa asti Pariisissa;
kirjoitti siellä ,,11 rinnovamento civile dTtalia"
(1851), jossa arvostelee ankarasti sekä
klerika-lismia että mazzinisteja.

Giocoso [dzokö’so] (it.), mus., leikkisästi.

Giogo di Stelvio [dzö-], vuorensola Tyrolin
ja Italian rajalla, ks. Stilfser Joe h.

Gioja [dzöja], F 1 a v i o, it. laivuri tai luotsi
Amalfi’sta, kerrotaan eläneen 1300-luvulla ja
keksineen kompassin. Myöhemmin on osoitettu, ettei
ole ollutkaan tämännimistä historiallista
henkilöä.

Giolitti [dzoli’tti], Giovanni (s. 1843), it.
valtiomies, palveli ensin oikeus- ja sitten
raha-asiainministeriössä, nimitettiin 1882
valtioneuvoston jäseneksi ja valittiin sam. v.
edustajakama-riin, jossa pian osoittautui taitavaksi
finanssi-politikoksi; tuli 1889 verokamariministeriksi
Crispi’n ministeriöön, 1890 myöskin raha-asiain
ministeriksi, mutta luopui jo sam. v.; rupesi
pääministeriksi ja sisäasiainministeriksi 1892 ja
koetti säästäväisyydellä ja uusilla
verouudistuksilla saattaa maan raha-asiat järjestykseen,
mutta kukistui jo 1893 niiden häväistysjuttujen
johdosta, joihin setelipankkien ja varsinkin
Banca romanan menettely antoi aihetta ja joihin
useat ministeritkin sekoitettiin. Yleinen
mielipide oli tämän jälkeen kauan vihamielinen G:a
kohtaan, ja kesti useita vuosia ennenkuin hänen
onnistui päästä takaisin hallitukseen; 1901-03-

Ginkgo biloba.
a hedekukka, b emikukk.i.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0782.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free