Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Girardon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1473
Girardon—1
Girondistit
1474
man laajaii lukijapiirin (500,000 kpl) ja „La
France", jossa liäii 1877 kävi taistelua Broglien
miuisteristöä vastaan; valittiin sam. v.
edustaja-kamariin. G. oli erinomaisen taitava, mutta
häikäilemätön ja vakaumusta vailla oleva
julkisen sanan mies, joka piti sanomalehtitointa
pelkästään elinkeinona. Hän on myöskin julkaissut
muutamia romaaneja ja näytelmiä, yhdessä
A. Dumas’n kanssa näytelmän „Le supplice d’une
femme" (1865). [O. Sylwan, ,,Den moderna [-pres-sen".]-] {+pres-
sen".]+} J. F.
2. D e 1 p h i n e d e G. (1804-55), ransk.
runoi-lijatar ja kirjailija, kirjailija Sophie G a y’n
(ks. t.) tytär, edellisen puoliso, tuli jo
17-vuo-tiaana tunnetuksi runoistaan ja kauneudestaan.
Hänen maineensa perustuu etupäässä hänen
runoihinsa „Essais poétiques" (1824) ja „Poésies
complètes" (1842). Hän on sitäpaitsi
kirjoittanut romaaneja, kuten „Le Lorgnon" (1831) ja
„Marguerite" (1853), näytelmät „Judith" (1843),
„Cléopätre" (1847) ja „La joie fait peur" (1854)
ja ,,Lettres parisiennes" (1836-39). Kootut
teokset 1861 (6 nid.). [Imbert de Saint-Amand,
„Ma-dame de G." (5 pain. 1888) ; Ch. Barthélemy,
„M:me de Girardin" (Revue d’art dramatique,
1886, IIT, siv. 156-162).] J. 11-1.
Girardon [zirardö’], Francois (1630-1715),
ransk. kuvanveistäjä. Ludvik XIV:n ja hänen
kaikkivaltiaan taidemaalarinsa Cli. Lebrunin
suosima taiteilija. Pääteoksia: Ludvik XIV:n
iso ratsastajapatsas Vendöme-paikalla Pariisissa
(hävitetty vallankumouksessa 1792; pieni
pronssimalli Louvressa) ; koristeellisia
veistoksia ja ryhmäkuvia Versaillesin puistossa (esim.
..Proserpinan ryöstö") ; Richelieu’n hautamerkki
Pariisin Sorbonnessa; mitaljonkeja ja rintakuvia
(esim. Boileauii marmorikuva Louvressa). G:n
tyyli on teatterimaista barokkia, osoittaa
teknillistä varmuutta, eräänlaista sirouttakin ja
nimenomaan muotokuvissa terävää luonnontajua.
E. R-r.
Girgeh. 1. Maakunta Ylä-Egyptissä Siutista
etelään, Niilin molemmin puolin; 15,703 km2,
josta 1,689 km2 viljeltyä; 688,011 as. (1897).
Pääkaupunki Sohag. — 2. Kaupunki mainitussa
maakunnassa Niilin vas. rannalla; 17,913 as.
(1897), joista paljon kopteja. Rautatie- ja
laiva-useina.
Girgenti [dzirdze’ntij. 1. Provinssi Sisilian
lounaisosassa, 3,035 km8; 386,456 as. (1909),
arviolta). — 2. Provinssin samanniminen
pääkaupunki, 5 km merestä; 21,000 as. (1901).
Kirjasto, museo, oppilaitoksia. Piispanistuin.
Läheisyydessä Sisilian huomattavimpia
rikkilouhi-moita; G:u satama, Porto Empedocle,
onkin tärkein rikinvientisatama. — Vähän
lähempänä merta sijainneesta muinaisajan
Agrigeu-tum 1. Akragas kaupungista on paljo
huomattavia rauniojätteitä.
Girlandi (ransk. guirlande, it. ghirlanda),
kukista tai lehdistä sidottu köynnös, joka
koristeeksi ripustetaan johonkin tai kierretään
koristettavan esineen ympäri ; köynnösaiheiuen
ko-ristemuoto.
Girlo (vähäven.), Donin ja Tonavan
merenalaisten joki-uomien nimitys.
Giro [dziro] (it.), piiri, kiertokulku, siirto.
Kauppat. 1. Saman pankin liiketuttavien
keskinäisten välien selvittäminen pankin kirjanpidon
47. II. Painettu 10.
kantta siten että jos A:n on maksettava joku
summa B:lle, tämä summa siirretään pankissa
A:n tililtä B:n tilille. G:n perustuksena on
liiketuttavan saatava pankilta. Entisissä
giro-pankeissa (ks. Pankki) tämän saatavan
muodostivat pankkiin talletetut käteiset varat. Tätä
nykyä saatavaksi luetaan myöskin
diskontteera-tut vekselit, perittäviksi annetut vekselit,
sekit, laskut y. m. Tämä saatava 011 asianomaisen
käytettävissä joko siten, että hän tavallisella
sekkiosoituksella ottaa käteistä rahaa pankista
tai siten että hän asettaa maksettavat vekselinsä
pankissa lunastettaviksi tai siten että hän
erityistä laatua olevalla sekillä siirtää osan
saatavaansa jonkun toisen liiketuttavan (tai pankin)
tilille. G. helpottaa tuntuvasti maksujen
suorittamista ja säästää käteisen rahan käyttämistä.
G:n vaikutus 011 siis sama kuin clearingin
(ks. t.). G. ou tätä nykyä enimmin levinnyt
Saksassa, missä varsinkin valtakunnaupaukki
on sitä kehittänyt; v. 1905 sen giro-liike nousi
11. 222 miljardiin Saksan markkaan. Itävallassa
g. on yhdistetty postisäästökassaan, Sveitsissä
itse postiliikkeeseen. — G i r o-t i 1 i = pano- ja
ottotili. — 2. Vekseleihin nähden g. merkitsee
indossamenttia. J. F.
Girodet-Trioson [zirodif-triozö’], Anne
Louis, oik. Girodet de Roussy
(1767-1824), ransk. taidemaalari. Davidin oppilas.
Maalannut historiallisia ja tarunomaisia aiheita
(,,Endymion", ,,Vedenpaisumus", „Atala’n
hautajaiset", kaikki Pariisin Louvressa) ja myöskin
muotokuvia (esim. Chateaubriand, 1811,
Versail-les’issa). Noudattaa tekotavassaan Davidin
akateemisuutta ja viittaa aihevalinnassaan alkavaan
romantiikkaan. G:n kirjallinen luonteenlaatu
ilmeni lukuisissa kirjakuvituksissa ja 1830
julkaistuissa kirjoitelmissa ,,CEuvres posthumes,
poétiques et didactiques" (2 os.). [P. A. Leroy
(1892).] E. R-r.
Gironde [zirö’d]. 1. Garonne- ja
Dordogne-jokien yhteinen suppilonmuotoiuen suu, 72 km
pitkä. 4-10 km leveä; syvyys nousee
korkean-veden aikana 20 m:iin. — 2. Departementti
Louuais-Ranskassa G.-joen sekä Garonnen ja
Dordognen alajuoksun ympärillä, käsittäen osan
vanhasta Guiennen maakunnasta; 10,726 km2,
823,925 as. (1906). Läntinen ja eteläinen osa
G:sta 011 hedelmättömäni Les Landes-maitten
täyttämä, jossa kuitenkin aikaisempi tuhoisa
hiekkasärkkien leveneminen 011 laajojen
havupuu-istutusten kautta ehkäisty. Muu osa G:a
011 sangen hedelmällistä: siellä ovat Ranskan
parhaat viinitarhat (Médoc, Bordeaux) käsittäen
128,715 ha sekä tuottaen (1902) 3,as milj. hl
viiniä. arvoltaan 77,7 milj. mk. Teollisuus vilkas.
Pääkaupunki Bordeaux. E. E. K.
Girondistit [ziröd-J (ransk. Girovdins),
valtiollinen puolue Ranskan suuren
vallankumouksen aikana, esiintyi ensiksi n. s. lakiasäätävässä
kansalliskokouksessa (lokak. 1791) ; nimi johtuu
Gironde-departementista, josta puolueen
etevim-mät puhujat, Vergniaud, Guadet ja Gensonné
olivat kotoisin. Heihin liittyi myöskin muitten
seutujen edustajia, joista huomatuimpia olivat
Condorcet, Isnard, Valazé ja varsinkin Brissot;
kansalliskokouksen ulkopuolelta oli m. m. Roland
ja varsinkin hänen puolisonsa, jota sanottiin
„girondin sieluksi". G:t olivat aluksi jolitoase-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
