Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gladstone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1483 Glagolica
on etevin ja perinpohjaisin J. Morley, ,.The life
of W. E. G." (3 osaa, 1903).] ’ K. G.
Glagolica [-go’litsa], muin.-slaav. kirjaimisto,
syntynyt jälkimäisellä puoliskolla yhdeksättä
vuosisataa ja perustuu sen aikaiseen
kreikkalaiseen kursiivikirjoitukseen. Muutamat kirjaimet
ovat kuitenkin muualta peräisin, niin on esim.
s-kirjaimen merkki lainattu seemiläisestä
kirjaimistosta. Kauan pidettiin toista
muinaisslaavilaista, n. s. kyrillistä kirjaimistoa, joka on
soviteltu kreikkalaisista isoista kirjaimista,
glago-lista kirjoitusta vanhempana, kunnes viime aikain
tutkimus osoitti, että Balkanin niemeltä peräisin
olevissa ensimäisissä slaavilaisissa
käsikirjoituksissa on käytetty glagolicaa. Sen sijaan että
tämä sangen mutkikas kirjaimisto jo varhain
unohtui Bulgaariassa, Serbiassa ja Venäjällä,
oli se Kroatsiassa vielä myöhempinäkin aikoina
käytännössä ja muutamissa Dalmatsian seuduissa
ovat kirkolliset käsikirjat vielä nytkin painetut
glagolicalla. [Miklosich, „Glagolitisch" (Ersch ja
Gruberin ensykl.), Jagic, „Entstehungsgeschichte
der kirehenlav. Sprache", Taylor, „über den
Ur-sprung des glag. Alpliabets".] ks. M u i n a i
s-slaavil. kirkkokieli. J. J. M.
Glan, Joachim von (1720-98), suom.
lakimies; tuli ylioppilaaksi 1739, hovioik.
auskultantiksi 1744; palveli sen jälkeen Turun
hovioikeudessa, kunnes 1769 tuli
hovioikeudenasesso-riksi ja seur. v. hovioikeudenneuvokseksi; oli
sitäpaitsi jonkun aikaa (1789-90) Turun läänin
varamaaherrana. G:lla oli melkoiset yleiset ja
lainopilliset tiedot ja hovioikeus turvautui usein
vaikeissa tapauksissa hänen terävään
arvostelukykyynsä. Hänen sanotaan neuvoilla ja tiedoilla
ohjanneen myös Matias Caloniusta (ks. t.) ja
vaikuttaneen siihen suuntaan, että hän rupesi
oikeustieteen tutkijaksi. Myöskin kuningas
Kustaa III piti G:ia suuressa arvossa. O. K:nen.
Glandula, mon. glandulæ, rauhanen,
rauhaset.
Glans (lat., = terho), terska, miespuolisen
siittimen etumaisin ja tunnokkaisin osa (g. penis);
myöskin naisella hävynkielen pää (g. clitoridis).
Glansenstjerna [-särna], Lauri Reinhold
(1744-18? ), suom. itsenäisyydenmies, otti 1772
vallankumouksen tapahtuessa Uudenmaan
rakuu-nain luutnanttina osaa Viaporin yllätykseen ja
korotettiin kapteeniksi, mutta erosi jo 1778
sotapalveluksesta. Asuen Nastolassa lankonsa Y. M.
Sprengtporten^ naapurina hän näyttää olleen
ensimäisiä, jotka liittyivät tämän tuumiin
Suomen itsenäisyydestä, toimi 1788 Anjalan liiton
puolesta Savossa ja kuului niihin, jotka
kääntyivät keisarinna Katariinan puoleen
itsenäi-syystuumien toteuttamiseksi. Anjalan liiton
luhistuessa hän helmik. 1789 pakeni Venäjälle,
tuomittiin Ruotsissa hengeltä ja kunnialta sekä
oleskeli sen jälkeen ensin Venäjällä, sitten
Poh-jois-Saksassa. Keisari Aleksanteri palautti 1809
G:n aatelisarvon, mutta G. lienee ollut kuollut
jo silloin. K. G.
Glareanus [-ä’n-] oik. Heinrich Loris
(1488-1563), sveits. humanisti ja
musiikkiteoree-tikko. V. 1512 keisari Maksimilian seppelöitsi
hänet Kölnissä runoilijaksi. Vv. 1518-29 hän
luennoi Baselissa ja senjälkeen Freiburgissa
historian ja kirjallisuuden alalta; oli
monipuolisesti sivistynyt mies, Erasmus Rotterdamilaisen
-Glasgow 1484
ystävä. Hänen pääteoksensa on
„Dodekachor-don" (1547), joka on tähän saakka pysynyt
kirkkosävellajien perinnäisen käsittelyn
perustana. Sen suurin arvo on mensuraalimusiikin
järjestelmällisessä esityksessä, johon liittyy
esimerkkejä sen ajan sävelteoksista (saks.
käännetty 1889, Peter Boliu). I. K.
Glarus
ä-J. 1. Kauttoni itäisessä Sveitsissä,
691 km2, 31,539 as. (1907), 98 % saksankielisiä,
46 km2:llä. Käsittää Linth-virran [-laaksosyvän-teen, joka on ahtautunut Glarniu alppien
väliin. Ilmasto kostea, sademäärä 1400-1700 mm,
föhu-myrskyt tavallisia. Maanviljelys
riittämätön, niitty- ja peltomaata vain 16 km2.
Tuottoisampi on karjanhoito, meijeritalous
kehittynyttä. Teollisuus saa käyttövoimaa koskista;
huomattava 011 puuvillateollisuus, 8,902
työmiestä. Maa ei kuitenkaan voi asukkaitaan
elättää, siirtolaisuus on suuri, asukaslukua
vähentävä. Hallintomuoto v:lta 1842, tark. viimeksi
1887, on puhtaasti kansanvaltainen: toukokuussa
kokoontuvat kaikki 18 v. täyttäneet miehiset
kansalaiset pääkaupunkiin, Glar ukseen,
jossa kätten nostamisella valitsevat
hallintomiehet, tuomarit, päättävät menoarviosta, laeista
y. m. s. asioista. — Keskiajalla G. kuului
Säckingeniu luostarille, joutui sitten
Habs-burgeille, joiden vallasta se 1352 irtautui
valaliittoon yhtymällä. Vv. 1506-16 oli Zwingli
G:ssa pappina, 1530 oli suurin osa asukkaista
liittynyt uskonpuhdistukseen. — 2.
Samannimisen kanttonin pääkaupunki Linth-virran
varrella; 4,893 as. (1900). E. E. K.
Glasee-nahka ks. Glace.
Glaseerata ks. Lasittaa.
Glasenapp /-«»-/, Karl Friedrich
(s. 1847), saks. filologi ja musiikkikirjailija,
dosentti Riian polyteknikossa. Hänen pääteoksensa
on „Richard Wagners Leben und Wirken"
(1876-77, I II, uusin pain. 1894-1906. 5 osaa). I. E.
Gläser [-azor], Eduard (1855-1908),
bööm.-juutal. tutkimusmatkailija, teki 1882-88 kolme
matkaa Etelä-Arabiaan ja neljännen 1892-94,
kooten suuren joukon kivipiirroksia,
käsikirjoituksia ja kielennäytteitä ja tehden maan- ja
tähtitieteellisiä havaintoja. G:n kirjoitukset,
joista huomattavin 011 „Skizze der Geschichte und
Geographie Arabiens" (1890), ja hänen
suurimmaksi osaksi vielä julkaisemattomat kokoelmansa
ovat käänteentekeviä Etelä-Arabian historian
tutkimisessa. [O. Weber, „Eduard G:s
For-schungsreisen in Südarabien" (1909).] K. T-t.
Glasgow [gläsgou] erityisen kreivikunnan
muodostava kaupunki Länsi-Skotlannissa Clyden
kummallakin puolen, 32,5 km sen suusta;
Skotlannin tärkein teollisuus- ja kauppakaupunki ja
suuruudeltaan Ison-Britannian toinen. 847,584
as. (arv. 1907). 1720-luvulla Defoen aikana se
oli „kauneiu pikku kaupunki
Isossa-Britanniassa". Vasta niihin aikoihin, Englannin ja
Skotlannin unionin jälkeen (1707) alkoivat seu
elinkeinot kehittyä (siihen asti tärkein oli ollut
kalastus), kuu G. unionin kautta sai
kauppaoikeuden Englannin laajoissa
valtamerentakaisissa siirtomaissa. G:n asema Keski-Skotlannin
alangon suussa loi sen kauppamahtavuuden, jota
sittemmin vielä lisäsi lähiseuduissa sijaitseviin
rauta- ja kivihiilirikkauksiin perustuva
monipuolinen teollisuus (J. Watt keksi täällä höyry-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
