Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Glimmeri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1489
Glimmeri—Globetrofter
1490
misou täsmälliseen tyyliin (esim. »Johannes
Pat-mos-saarella", 1840, ja „Ilta" 1. »Kadonneet
toiveet", 1S43. Louvressa). Etevä opettaja. [Ch.
Clément (1885).] E. R-r.
Glimmeri ks. K i i 11 e.
Glinka, Mihail (1804-57), ven. säveltäjä,
kausallis-venäläisen säveltyyliu ensimäinen
edustaja. Yritettyään 1830-34 ensin opiskella
Italiassa, jonne hän oli mennyt terveytensä tähden,
hän siirtyi Berliiniin ja sai siellä opettajakseen
S. Dehuiu, joka ymmärsi hänen
omintakeisuuttaan ja innostutti hänet kehittämään omaa
kansallista tyyliänsä. Näiden opintojen tulos oli
ooppera »Elämä tsaariu edestä", joka ensi
kerran esitettiin 1836 Pietarissa; tätä teosta
venäläiset pitävät kansallisoopperanansa. Pysyvän
suosion sai osakseen myös hänen toinen
oopperansa »Ruslan ja Ljudmila" (1842). M. m. Liszt
tutustui ja innostui siihen Pietarissa käydessään.
Samoin Berlioz rupesi hänen teostensa
innokkaaksi puoltajaksi Pariisissa, jonne G. 1844
poikkesi, uudelleen matkustaessaan etelään
terveyttänsä hoitamaan. Vv. 1845-47 hän asui
Espanjassa ja sävelsi siellä m. m. 2 esp. uvertyyriä.
Valmistellessaan sitteu taas uusia
oopperasuunni-telmia hän erityisesti pyrki selville ven.
kansansävelmäin oikeasta soinnutuksesta ja matkusti
1856 Berliiniin Dehnin luo, yhteisesti siitä
neu-votellakseen. Siellä seuraavana vuonna kuolema
hänet kohtasi, kesken häueu töitänsä. Hänen
sävellyksiään on runsaasti joka laatua,
orkesterin, kamarimusiikin, laulun ja myös kirkollisen
kuorolaulun alalta. 7. K.
Glinskij, Mihail Ljvovits (1c. 1534),
liettualainen ruhtinas tataarilaista alkuperää,
Puolan kuninkaan Aleksanteri Jagellon
hovimar-salkka. V. 1506 liän pelasti valtakunnan
tataari-laisten hyökkäykseltä. Kun valtakunnan
ylimykset olivat hänet saattaneet kuningas
Sigismun-diu epäsuosioon, rupesi G. Moskovan
suuriruhtinaan Vasilin palvelukseen ja ryntää venäläisen
sotajoukon etunenässä Liettuaan 1508, mutta
kuningas Sigismund löi hänet. Uudelle
herrallekaan G. ei pysynyt kauaa uskollisena. Kun
hänen petosyrityksensä tuli ilmi, tahtoi Vasili
tuomita hänet kuolemaan, mutta keisari
Maksimi-lianin välityksestä, G. kun oli ollut hänenkin
palveluksessaan, hänet armahdettiin ja hän tuli
hyvin vaikutusvaltaiseen asemaan Moskovan
valtakunnassa. J. J. M.
Gliomi, hermotukikudoksesta lähtenyt
kasvannainen, esiintyy siellä täällä hermostossa,
joskus myöskin silmän verkkokalvossa.
Glires ks. Jyrsijät.
Glissando [-a’-] (it.), mus., luisuen,
tarkoittaa: 1) jouhisoittimilla juoksutusten tasaista,
iskutouta esitystä; 2) pianonsoitossa saman
sormen (kynsipuolen) nopeata sujumista pitkin
koskettimistoa. Tämä taiteellisesti jotenkin
vähäarvoinen esityskeino on nykyisillä pianoilla
vaikea suorittaa, mutta oli helppo entisillä
soitto-koneilla, ja on saanut uutta viehätystä n. s.
Jankö-klaviatuurilla. 3) Laulussa g:lla
tarkoitetaan äänen luisumista sävelestä toiseen
kaikkien muuten käyttämättömien välivivahteitten
kautta. I. K.
Glisson [glisnj, Francis (1596-1677), engl.
anatomi ja lääkäri. G:n nimi on etupäässä
tunnettu siitä, että hän ensimäisenä esitti ajatuk-
sen orgaanisten kudosten kiihottuvaisuudesta eli
irritabiliteetista, minkä käsitteen Haller 80
vuotta myöhemmin kehitti biologian
tärkeimmäksi kulmakiveksi. Hänen etevimmät
teoksensa ovat: »De natura substantiæ energetieæ"
(1672) ja »Anatomia hepatis" (1654). Hänen
kootut teoksensa »Opera omnia" ilmestyivät
1691 ja 1711. ,1/. O-B.
Gljadenovin uhripaikka. Paikka sijaitsee
Permin läänissä Venäjällä, Kama-joen ja erään
vanhan maarepeämän välisellä kapealla kielekkeellä
n. 20 km Permin kaupungista etelään.
Niemekkeen erottaa maan puolelta kaksi vallia, joiden
välisestä, osaksi rauenneesta maasta on löydetty
suunnaton määrä muinaisesineitä, joiden mukaan
paikka ilmeisesti on esihistoriallinen uhripaikka.
Esiin kaivettujen esineiden kokonaisluku on n.
19,000 (niistä helmiä n. 13,000), paitsi tuhansia
saviastiaupaloja sekä muutamia laatikollisia
eläinten luita. Etusijassa mainittakoon merkilli-
Eläin- ja ihmiskuvioita Gljadenovin uhripaikasta.
set myytilliset eläin- ja ihmiskuviot, milloiu
pronssiveistoksia, milloin levyihin
kaiverrettuja. Eläimistä ovat toiset luonnollisia, karhu,
käärme, linnut y. m» toiset taas ilmeisiä
taru-eläimiä. Muita löytöjä ovat lukuisat
nuolenkärjet, enimmäkseen luuta, joukossa kumminkin
muutama pronssinen n. s. skyyttilaismallia, ja
jonkun verran useampia rautaisia. Vielä on
helyjä ja soljituksia sekä melkoinen määrä
pieuois-esineitä, ynnä rahoja, joukossa pari baktrilaista
Kristuksen syntymän ajoilta. Uhripaikkaa 011
aljettu käyttää myöhäisenä Anaujina-aikaua.
Ananjinan-kalmisto (ks. t.) on kumminkin
kokonaisuudessaan vanhempi. — Uhripaikan
löydöissä on erittäin paljo itäisiä aiheita; sen
edustama sivistys lienee levinnyt Sisä-Aasiasta
Irtys-jokea pitkin. [A. O. Heikel, »Der Fund von
Glja-denow" (Finn.-ugr. forschungen, Anzeiger 1902).]
A. M. T.
Globe-teatteri [gloub-], Shakespearen
aikuinen teatteri Lontoossa; sen omistajia oli m. m.
Shakespeare itse, jonka näytelmiä siinä
esitettiin. Rakennus oli kahdeksankulmainen,
näyttämö soikionmuotoinen. Teatteri paloi 1613.
Globetrotter [gloubtroia] (engl.),
»maapallon-tallaaja", matkailija (turisti).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
