Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Glykokolihappo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
149!»
G-moll—Gneissi
1500
Pääteos „Reise durch Russlaud zur Uiitersuchung
der drei Naturreiche" (1770-84). J. A.
G-moll, sävellaji, jouka
perussävelenä 011 g, perus-
-sointuna g b d, ja etumerkin-
-tönä 2 b:tä. I. K.
Gmunden, kaupunki Ylä-Itävaliassa, sijaitsee
erinomaisen ihanalla paikalla, siiuä missä
Traun-joki laskee T r a u n- 1. G.-järvestä; 7,126 as.
(1900). Järvi- ja suolakylpyjä, joita
Karls-badissa ja Marienbadissa olleet kylpyvieraat
käyttävät jälkihoitonaan. ■— G. on
Salzkammer-gutin pääpaikka ja Ebeaseen, Ischlin, Hallstadtiu
ja Ausseen suolatehtaiden tapulipaikka.
(W. S-m.J
Gmünd (Gemüud) 1. Schwäbisch G.,
kaupunki Württembergissä, Jagstin
piirikunnassa (hallitus-alueessa), Neckarin lisäjoen
Remsin varrella; 20,566 as. (1905). Muinoin
vapaa valtakaupunki; vieläkin vanhojen muurien
ja tornien ympäröimä. Harjoittaa koriste- ja
hopeatavarateollisuutta (120 tehdasta).
Kulta-ja hopeasepän ammattikoulu, katol.
pappisseminaareja y. m. (W. S-m.J
Gn ks. Cn.
Gnadau [-äd-],
herrnhutilais-siirtola Preussissa Magdeburgin
hallintoalueella; 481 as. (1900).
Kirjapaino, jossa useimmat
veljeskunnan kirjat ovat painetut.
(E. E. K.)
Gnadenfeld [-ä- -It],
herrnhu-tilais-siiriola Preussissa Oppelin
hallintoalueella; 441 as. (1905) ;
teologinen seminaari (E. E. K.)
Gnaphalium, j ä k k ä r ä,
kasvisuku mykerökukkaisten heimossa,
matalia, useimmin villakarvaisia
yrttejä; lehdet kapeat,
ehytlaitaiset, mykeröt tertuissa tai
mykerömäisissä ryhmissä.
Suomessa kolme lajia, joista G.
uligi-nositm kosteilla ja G. silvaticum
kuivilla paikoilla yleisiä.
(J. A. W.)
Gnathobdellæ ks. J u o t i k k a a t.
Gneisenau [gnäizo-], August Wilhelm
Anton, kreivi Neit hardt von G.
(1760-1831). preussil. sotilas, Saksan vapaussodan
sankareita. Vietti nuoruudessaan seikkailurikasta
elämää, kunnes 1786 tuli Preussin palvelukseen.
Saavutti katoomattoman maineen 1807
puolustaessaan Kolbergin linnaa ranskalaisten suurta
ylivoimaa vastaan. Tilsitin rauhan jälkeen G.
Steinin ja Scharnhorstiu rinnalla johti valtavaa
uudistustyötä Preussissa. Jouduttuaan sen
johdosta ranskalaisten epäluulon alaiseksi hänen oli
pakko erota everstinvirastaan, mutta sitä
innokkaammin hän työskenteli Preussin kansallisen
elpymisen puolesta ja Napoleonin vallan
kukistamiseksi, käyden valtiollisissa toimissa m. m.
Englannissa, Ruotsissa, Venäjällä ja Itävallassa.
Palattuaan 1813 kotimaahansa G. nimitettiin
Preussin armeian toiseksi
kenraalimajoitusmes-tariksi, josta toimesta hän Scharnhorstiu
kuoltua kohosi Sleesian armeian esikunnan
päälliköksi. Sotataiturina G. epäilemättä oli
esimies-tänsä Blücheriä paljoa etevämpi, mutta alistui
kuiteukin (kuten aikaisemmin Scharnhorst) va-
paaehtoisesti hänen johtoonsa, koska tulinen,
kansanomainen Bliicher silloin paremmin kuin
yksikään muu kykeni tempaamaan joukot
mukaansa. G:n ansioksi ou luettava Sleesian
armeian tarmokas ja taitava sodankäynti;
päättäväisesti kuljettuaan Elben yli hän pakotti
epäröivän Bernadotten marssimaan Leipzigiä kohti
ja ahdisti armeioineeu lännestä käsin
Napoleonia, joka vihdoin ei voinut välttää ratkaisevaa
taistelua. V. 1814 G. suunnitteli yhteistä
hyökkäystä Ranskaan ja Pariisin valtausta ja voitti,
itävaltalaisten haluttomuudesta huolimatta,
rohkealle suunnitelmalleen Aleksanteri I:n
kannatuksen. Satapäiväiseu keisarikunnan aikana hän
jälleen toimi Bliieherin esikuntapäällikkönä,
m. m. verrattoman taitavasti johtaen
peräytymistä Lignystä Wavreen, joten Bliieheriii
ar-meia saattoi ratkaisevasti puuttua Waterloon
taisteluun. G. nimitettiin 1818 Berliinin
kuvernööriksi ja valtioneuvoston jäseneksi, sai
sotamarsalkan arvon ja Napoleonilla olleen Mustan
kotkan ritarimerkin. Puolan kapinan raivotessa
1831 hänelle uskottiin Preussin itärajalle
koottujen joukkojen päällikkyys, mutta Poseniin
tultuaan hän jo m/8 1831 kuoli koleraan. — G. on
Saksan vapaudentaistelun ritarillisin ja
loistokkain johtaja: hän oli nerokas, kaunopuheinen ja
tulisen rohkea, katsantokannaltaan aristokraatti
ja samalla demokraatti, inhimillisbumaaninen ja
samalla kansallismielinen, vapaan yksilöllisyyden
ja vapaan kansallisuuden horjumattomin
esitaistelija. [Pertz-Delbriick: „Das Lebeu des
Feld-marschalls N. v. G." (5 osaa) ; Delbrückin,
Frie-dericliin, v. Merheimbin elämäkerr. kuvaukset].
-Iskm-,
Gneissi, liuskeineii tai pilsteinen vuorilaji,
jossa varsinaisina kivennäisaineksina on
kvartsia ja maasälpää sekä joko kiillettä, amfibolia
tai pyrokseenia — siis samat kuin graniitissa
(ks. t.). Sitäpaitsi on gneisseissä usein erilaisia
satunnaisia aineksia, kuten graniittia,
kordie-riittia, grafiittia y. m. Gneissejä 011 useita
kokoomukseltaan ja asultaan hyvin erilaisia
muunnoksia. Tumman kivennäisaineksen mukaan
erotetaan kiillegueissit,
amfiboligneis-sit ja p y r o k s e e n i g n e i s s i t.
Ensinmai-liittuihiu kuuluu n. s. k i i 11 e r i k k a i t a
g:ejä, jotka ovat tavallisesti tummanvärisiä,
hyvin selvästi liuskeisia. Niitä esiintyy usein
graniittien yhteydessä ja nämä molemmat
muodostavat keskenään intiimejä seoksia,
suoni-gneissejä (ks. t.). Näitä kaikkia ou
Suomessa yleisesti n. s. vanhemman alkuvuoren
alueilla. Varsinkin Etelä-Suomessa on
sitäpaitsi kiilleköyhiä g : e j ä, joihin kuuluu
1 e p t i i 11 i, hieno- tai keskirakeinen,
tavallisesti vain kvartsia ja maasälpää sisältävä, usein
epäselvästi liuskeinen. Gneisseihin luetaan
myös graniittigneissi, keski- tai
karkearakeinen pilsteinen vuorilaji, joka muodostaa
laajoja alueita Itä-Suomessa ja Venäjän
Karjalassa, sekä rautagneissi, hyvin
edellistä muistuttava, on saanut nimensä siitä, että
se sisältää runsaasti pieniä maguetiittirakeita,
laajalle levinnyt Louuais-Ruotsissa. Kumpikin
viimemainittu kuuluvat katarkeisiin
vuorilajei-hin (ks. t.). Ne ovat alkuperältään o r t
o-gneissejä, s. o. metamorfistisia graniitteja,
kun taas muista edellämainituista gneissilajeista
(i. uligtnosum.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
