Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Godet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1509
Godet—Goeben
1510
Godet [■dc’], Frédéric Louis (1812-1900),
reformeerattu teologi, opiskeli
kotikaupungissaan Neuchätelissa sekä Bonnissa ja Berliinissä,
vihittiiu papiksi 1836 ja oli senjälkeen useita
vuosia Preussin kruununprinssin opettajana.
Palattuaan Sveitsiin hän vaikutti pappina ja
v:sta 1850 professorina Neuehàtelin teol.
tiedekunnassa. Eroten 1873 valtiokirkosta hän oli
mukana perustamassa Neuehàtelin vapaata
kirkkoa, jonka teol. tiedekunnassa hän toimi
opettajana 1887 saakka, jolloin hän luopui
professorinvirastaan. G. oli tuottelias kirjailija. Hänen
teoksistaan ovat tunnetuimmat kommentaarit
Johanneksen ja Luukkaan evankeliumeihin,
Roomalaiskirjeeseen ja ensimäiseen
Korinttilaiskirjeeseen, joista on ilmestynyt useita painoksia.
Näitä on käännetty ruotsin kielelle ja paljon
luettu meidänkin maassamme. G:n esitystapa on
selvä ja sujuva, hänen kantansa on
konservatiivinen. Ar. E.
Godetia, kasvisuku (Enotheraceæ-heimossa,
etupäässä kalifornialaisia yrttejä, joilla on
suuret, sievät, valkeat tai punaiset kukat, ja joista
muutamia lajeja meillä joks. yleisesti viljellään
puutarhoissa. (J. A. W.J
Godin [godä’J, Jean Baptiste André
(1817-88), ransk. yhteiskunnanparantaja;
kohot-tuaan työmiehestä rikkaaksi tehtaanomistajaksi
G. ryhtyi toteuttamaan Fourier’n aatteita
perustamalla Guisen familistèren (ks. t.) ;
kirjoittanut m. m. »Solutions sociales" (1871),
„Mu-tualité sociale" (1880), ,,La république du
tra-vail et la reforme parlementaire" (1889).
[Mi-grenne, „A. G., sa vie, son æuvre".] J. F.
Godoy [godo’i], Don Manuel G. y
Alvarez de Faria, Alcudian herttua
(1767-1851), esp. valtiomies, vanhaa aatelissukua, tuli
nuorena hoviin ja palveli sotilaana sekä saavutti
komealla ulkomuodollaan silloisen
kruununprinsessan, sittemmin kuningattaren Marie Luisen,
Kaarle IV:n puolison, suosion, joten hän
nopeasti yleni arvoissa. G., joka oli häikäilemätön
ja kunnianhimoinen, eikä ihan ilman kykyäkään,
osasi myös siihen määrin päästä itse kuninkaan
luottamukseen, että hänelle tuhlailemalla
annettiin ylhäisiä virkoja ja että hän v:sta 1792 tuli
johtavaksi ministeriksi. Hän koetti pysyä
hyvissä suhteissa Ranskaan, mutta Ludvik XVI:n
mestauksen johdosta kylmenivät välit ja
Ranskan tasavalta julisti sodan Espanjaa vastaan
1793. Huonolla menestyksellä sodittuaan
Espanja teki rauhan Baselissa 1795, jonka johdosta
G. sai ,,rauhanruhtinaan" nimen. Seur. v. G.
julisti sodan Englantia vastaan, josta Espanjalle
koitui uusia tappioita. Sillävälin G. oli joutunut
kansan vihoihin valistusaatteiden mukaisten
uudistusyritystensä, mutta myös yksityisen
irstaan elämänsä tähden. Hän joutui 1798 pois
asiain johdosta, mutta pääsi jo seur. v. uudelleen
valtaan, johti 1801 sotaa Portugalia vastaan sekä
puuhasi myöhemmin Napoleonin avulla
toimeenpantavaa Portugalin jakoa, josta ei kuitenkaan
tullut mitään. G. oli varsinkin kruununprinssi
Ferdinandin vihollinen, ja luultiin puuhaavan
tämän erottamista kruununperimvksestä. Kun
ranskalaiset retkellä Portugaliin miehittivät
Madridin, alkoi kansa kapinan, syöksi G:n
vallasta ja pakotti Kaarle IV:u luopumaan
kruunusta poikansa hyväksi 1808. Pahoin pideltynä
G. vaivoin pelasti henkensä ja seurasi Kaarle
IV:tä Bayonneen sekä sittemmin maanpakoon.
G. julkaisi myöhemmin muistelmansa (1836-38).
[Ovilo y Utero, ,,Vida politica y militar de D.
M. G.".] G. R.
God säve the king [seiv öe kif]], Englannin
kansallislaulu, jonka sävelmä on siirtynyt ui-ean
muun maan isänmaallisiin lauluihin (suom.
»Eläköön armias") ; ks. Carey. I. K.
Godtemplari ks. G o o d-t e m p 1 a r i t.
Godthaab [-hob], tansk. siirtola
Länsi-Grönlannin rannikolla, 64° pohj. lev.; n. 940 as.
Pääpaikassa, G:ssa, on Tanskan Grönlannin
hallinnon ja lähetyksen keskus. Siellä ilmestyy
eski-monkielinen lehti »Atuagagdliutit". — G:n
perusti lähetyssaarnaaja Hans Egede 1721 seutuun,
jossa oli muinainen, sittemmin eskimoiden
hävit-tämä skandinaavilais-asutus Vesterbygd.
Godunov, Boris ks. Boris Godunov.
Godwin Austen [goduin östinj,
Karakorum-vuoriston korkein huippu (8,620 m) ja toinen
korkeudeltaan koko maapallolla Mount
Everestin jälkeen. Siellä oleva Baltoro-jäätikkö, 56
km pitkä ja 1,5-4 km leveä, lienee suurin
vuori-jäätikkö. G. A., jota myös nimitetään K2:ksi, on
erehtyen sekoitettu Dapsangiin. -— Nimensä se
on saanut Kashmirissa toimineesta
kartoittajasta, Henry Haversham Godwin Austenista.
E. E. K.
Godwin /goduinJ, William (1756-1836),
engl. kirjailija, toimi ensin pappina, lopulta
kirjakauppiaana ja kustantajana. G. 011
anarkismin ensimäisiä teoreetikkoja. Hänen merkillisin
teoksensa on »An inquiry concerning political
justice" (1793) ; siinä hän esittää ihanteenaan
yhteiskunnan, jossa ei ole hallitusta eikä
rangaistus- ja pakkovaltaa ja jossa hyödykkeet
jaetaan tasan kaikkien kesken. Hänen
romaaneistaan mainittakoon rikosromaani »The adventures
of Caleb Williams", jossa hän hyökkää lakien ja
oikeudenhoidon kimppuun. [K. Paulin
kirjoittama elämäkerta.] Hänen puolisostansa Mary
G:sta, ks. Wollstonecraft. Heidän
tyttärensä kirjailija Mary Wollstonecraf t-G.
oli naimisissa runoilija Shelleyn kanssa, ks.
Shelley.
Godzam, maakunta Etelä-Abessiiniassa.
Goebel [go-J, Karl Eberhard (s. 1855},
saks. kasvitieteilijä, v:sta 1882 professorina
Rostockissa ja v:sta 1891 Miinchenissä sekä
sikäläisen kasvit, puutarhan ja kasvifysiologisen
laitoksen johtajana. G. on nykyajan etevimpiä
kasvimorfologeja ja biologeja. Hänen lukuisista
teoksistaan mainittakoon: »Vergl.
Entwicke-lungsgesch. der Pflanzenorgaue" (1883).
»Pflan-zenbiol. Scliilderungeu" (2 nid., 1889-93),
»Mor-phol. u. biol. Bemerkungen" 1-18 (»Flora"
1889-1908), »Archegoniatstudien" 1-2 (sam. paik. 1892:
-1908), .,Organographie der Pflanzen" (2 nid.,.
1898-1901), »Experimentel^ Morphologie der
Pflauzen" (1908). Toimittaa v:sta 1889 »Flora"
nimistä aikakauskirjaa. (J. A. W.)
Goeben fgob-J, August Karl Friedrich
Christian von (1816-80), preussil. kenraali,
taisteli 1836-40 karlistieu puolella Espanjassa,
otti kenraalina osaa vv:n 1864, 1866 ja 1870-71
sotiin. Viimemainitussa hän erityisesti
kunnostautui Spichernin tappelussa; tuli 1871
Pohjois-Ranskassa toimivan ensimäisen armeian päälli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
