Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gossec ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1545
Gossec—
Gotlanti
1546
mainittakoon „Madrigals, songs and sonnets"
(1870), „New poems" (1879) ja ..English odes"
(1881). G. on Englannin 17:nnen ja 18:nnen
vuosisadan kirjallisuuden etevimpiä tuntijoita,
hänen kritiikkinsä on hieno ja loistavatyylinen.
J. E-l.
Gossec /-e’k], Francois Joseph
(1734-1829), alkuaan G o s s é, ransk. säveltäjä; perusti
Pariisissa 1770 konserttilaitoksen ja 1784
ku-nink. laulukoulun, joka 1795 muutettiin
konser-vatoriksi. Hän sävelsi oopperoita ja siufonioja
y. m. soitinsävellyksiä, sekä useita
vallankumouksen ja tasavallan virallisia juhlahymnejä. i. k.
Gossner, Johannes Evangelista (1773
-1858), saks. pappi ja lähetysjohtaja. Katolisena
pappina Baierissa G. joutui jo nuorena
evankelisen herätyksen vaikutuksen alaiseksi, luopui
kuitenkin vasta 1826 katol. kirkosta. Katolisena
pappina Pietarissa 1820-24 G. sai aikaan
voimallisen herätyksen ja lähetysharrastuksen
varsinkin ylhäisön piirissä. Tämän toiminnan
vaikutukset tuntuivat Suomessakin, varsinkin H.
Renqvistin ympärille kokoontuneen ystäväpiirin
keskuudessa. Toimi v:sta 1826 Berliinissä evank.
pappina ja lähetysjohtajana kuolemaansa asti.
Sen ohessa hän on kirjoittanut useita henkeviä
hartauskirjoja, joista useita pieniä on
suomeksikin käännetty, m. m. useissa painoksissa
levinnyt „Autuuden tie". G. perusti Berliiniin suuren
diakonissalaitoksen. Jouduttuaan
erimielisyyteen Berliinin I:n lähetysseuran johtokunnan
kanssa erinäisistä lähetysperiaatteista G. perusti
1836 oman n. s. Goss n erin lähetyksen
(lyh. Berlin II), lähettäen ennen kuolemaansa
80 lähetyssaarnaajaa ilman erityistä
ennakko-valmistusta ja varmaa rahallista kannatusta
Austraaliaan, Intiaau, Pohjois-Ameriikkaan ja
Länsi-Afrikkaan. G:n kuoltua hänen erityisistä
lähetysperiaatteistaan on vähitellen luovuttu,
samoin muista lähetysaloista kuin Intiasta, jossa
kolien keskuudessa on saatu mitä hedelmällisin
työala. Alkuaikoinaan Suomen lähetysseura
kannatti täällä erästä Gossnerin Onasch nimistä
lähettiä omana lähetyssaarnaajanaan (1861-66).
1908 oli 51 mies- ja 7 naislähettiä, 71,000
kastettua sekä 20,000 kasteellepyrkijää 57 pää- ja
460 sivuasemalla; vuosituloja n. 488,000 mk.
[H. Dalton, ,,Johannes Gossner; ein Lebensbild"
(1898).] u. r.
Gossypium ks. Puuvilla.
Gostinyj dvor [-ti-] t. gostinnyj [-i’n-] (ven.),
,,kauppakartano", oli alkuperäisesti
ulkomaalaisten kauppiasten (ven. „gostj") kauppapaikka.
Novgorodissa oli tällainen ,,oldermannin" ja 4
neuvoksen kaitsema kauppakartano sekä
saksalaisia että gotlantilaisia varten. Sittemmin
rakennettiin „gostinyj dvor" nimisiä
kauppakarta-noja Pihkovaan, Moskovaan ja Astrakaniin.
Nykyään on sellaisia useimmissa Venäjän
suurkaupungeissa. Pietariin rakennettiin g. d. puusta
Pietari Suuren aikana. Nykyinen on rakennettu
Rastrelli’n piirustusten mukaan ja valmistui
1784. j. j. m.
Gostj (ven.), „vieras", Muinais-Venäjällä
ulkomainen kauppias, kesti. Moskovan
valtakunnassa „gostit" eli kestit olivat 16:nnella ja
17:n-nellä vuosisadalla etuoikeutettu osa kauppiaita.
j. j. m.
Goszczynski [gostsi’nski], Seweryn (1803-
76), puolalainen runoilija, syntyisin Ukrainasta,
puolalais-ukrainalaisen runoilijakoulun
huomattavin edustaja. Hänen elämänvaiheensa olivat
hyvin kirjavat. Ukrainassa hän kuljeskeli toisen
maatilanomistajan luota toisen luo. Puolan
sotaan 1831 ja sen edelläkäyvään salaliittoon hän
otti tehokkaasti osaa. Sodan jälkeen hän siirtyi
muiden puolalaisten maanpakolaisten kanssa
Pariisiin, jossa hän yhdessä Mickiewicziu ja
Slo-wacki’n kanssa liittyi Towianski’n (ks. t.)
mystilliseen oppiin. Vasta vanhoilla päivillään hän
siirtyi Puolaan. G:n kaikissa teoksissa on
ukrainalainen paikallisväritys. Ennen kääntymistään
Towianski’n oppiin hän oli mielipiteiltään rajusti
kansanvaltainen vallankumouksellinen.
Huomattavin ja voimakkain hänen aito romanttisista
runoelmistaan on intohimoisen raju „Zamek
Kaniowski" (Kaniowin linna, 1828), joka
herätti ihastuksen myrskyn romanttisen suunnan
kannattajissa. Erinomaisia kansanelämän kuvia
sisältää katkelmaksi jäänyt runoelma „Sob6tka"
(Juhannusjuhla; 1834). G. on kirjoittanut useita
lennokkaita isänmaallisia runoja. Hänen kootut
teoksensa „Poezje" ilmestyivät 1870. j. j. m.
Gotenbof [götenhöf], Novgorodissa keskiajalla
ollut kauppakartano, jonka Gotlannin saaren
kauppiaat olivat itselleen rakentaneet siihen
aikaan, kun he vielä olivat tärkeimmät
kaupanvälittäjät Itämerellä. Se oli varustettu
erityisillä etuoikeuksilla, ja siihen kuului joukko
muurilla ympäröittyjä rakennuksia, jotka sisälsivät
sekä majahuoneita ja myymälöitä että
tavara-aittoja, ja joiden keskuksena oli Pyhälle Olaville
pyhitetty kirkko. Kuu sitten gotlantilaiset
saksalaisille olivat menettäneet etusijansa Itämeren
kaupassa, vuokrasivat he — 1300-luvun
keskipalkoilta alkaen — talonsa viimemainituille,
joiden hallussa se oli ainakin vielä 1500-luvun
keskipalkoilla. 1420-luvulla Viipurin kauppiaat
koettivat päästä osallisiksi G:iin, yritys joka ei
kuitenkaan onnistunut. j. w. r.
Götha [-Ö-], kaupunki Saksassa,
Thüringe-nissä; Sachsen-Koburg-G:n herttuakunnan
toinen pääkaupunki; 36,947 as. (1905).
Huomattavista rakennuksista mainittakoon
Friedenstei-nin 1643-46 rakennettu linna, jossa rahakokoelma
sekä kirjasto, 188,000 nidosta ja 7,000
käsikirjoitusta, Friedrichstalin linna y. m. Mainio lukio,
tunnettu Justhus Perthekseu maantieteellinen
laitos, tähtitorni. Vanhimmat henki- ja
palovakuu-tuslaitokset Saksassa. — Rautavalimoita, kone-,
vaunu-, posliini- ja makkaratehtaita. G., joka
on rautateitten risteyksessä, on Thüringenin
vilkkaimpia kauppakaupunkeja. — Mainitaan
kaupunkina 1200. Koburgille G. joutui 1825.
e. e. k.
Gothus ks. P a u 1 i n u s, L.
Gotiikka ks. Goottilainen tyyli.
Gotland ks. Gotlanti.
Gotlandium, siluurisysteemin nuorin alaosasto,
saanut nimensä Gotlannin
kalkkikivimuodos-tumien mukaan, jotka ovat vahvimmat
tämänikäisistä kerrostumista. p. e.
Gotlannin laki ks. Maakuntalait.
Gotlanti, aikaisemmin suom. Voionmaa,
ruots. Gotland 1. Gottland, saari
Itämeressä, n. 70 km Ruotsin mannermaasta, 2,959
km2. G. ynnä lähisaaret Gotska sandön, Fårön,
Stora ja Lilla Karlsö sekä Furillen y. m. muo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
