Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gran Sasso d'Italia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1579
Graser—Gratiola officinalis
1580
Graptoliitteja. 1. Monograptus Nilssoni, yläsiluuri. 2. M.
turriculatus, yläsiluuri. 3. Didymograptus Murchisoni,
ala-siluuri. 4. D. pennatulus, alasiluuri. 5. Diplograptus,
mukailtu. 6. Cænograptus gracilis, alasiluuri.
sauvan muotoisia osia. Näissä on yhdessä tai
useammassa rivissä hammasmaisia ulkonemia,
jotka ovat olleet ulospäin aukenevia soluja.
Täydellisessä eläimessä (kuv. 5) on useampia
näitä graptoliittisauvoja ollut kiintyneenä
yhteen, ja lisäksi on siihen kuulunut suurempia
munasoluja sekä uimarakko. G. ovat olleet
vapaasti uiskentelevia (pelagisia) merieläimiä.
Vain harvat tämänsukuiset (Dictyograptus) ovat
eläneet kiinnittyneinä. P. E.
Graser [-azor], Johann Baptist
(1766-1841), saks. vapaamielinen katol. pedagogi. G.
ou tullut tunnetuksi varsinkin
kirjoitusluku-meuetelmän perustajana, sekä harrastuksensa
kautta kuuromykkäin opetuksen parantamiseksi.
O. M-e.
Grass, Kustaa (1626-94), maaherra. G:n
isä eversti Henning G. oli Liivinmaalta kotoisin.
Kustaa G. meni nuorena sotaväkeen ja kohosi
kapteeniksi, mutta erosi silloin sotapalveluksesta
kivuloisuuden tähden. Tuli 1653 Pohjanmaan
tuomariksi, 1657 Turun hovioikeuden asessoriksi
ja 1663 sen varapresidentiksi. V. 1685 hänet
nimitettiin Pohjanmaan maaherraksi ja
korotettiin 1689 vapaaherraksi. V. 1657 G. oli läsnä
Turussa pidetyssä maakuntakokouksessa ja
maa-marsalkkana 1676 siellä pidetyssä uudessa
maa-kuntakokouksessa. V. 1680 hänet nimitettiin
jäseneksi suureen toimikuntaan, jonka piti
tutkia holhoojahallituksen toimia. V. 1683 hän
sai tehtäväkseen Karjalan laamannin Juhana
Creutzin kanssa panna toimeen peruutuksen
Uudenmaan ja Viipurin lääneissä niiden
maaherrain avulla. Pohjanmaalla G. peruutti
pantti-tiloja ja koetti siellä, vaikka turhaan, saada
rahvaan suostumaan ruotujakolaitokseen. Viime
elinvuotenaan G. kutsuttiin kamarikollegiin
vastaamaan huolimattomasta verojen kannosta, ja
todella näkyy paljon verorästejä olleen
kantamatta. Mutta siihen oli nähtävästi suurempana
syynä rahvaan köyhyys kuin G:u
välinpitämättömyys. G. rakennutti Marttilaan kuuluvan
Kosken kappelin kirkon. K. Ii. M.
Grasset [-sèf], Eugèue (s. 1850),
taidemaalari ja koristetaiteilija, synt. Lausannessa 1850,
mutta sai myöhemmin ranskal.
kansalaisoikeudet. Koristetaiteen alalla etevänä tyylittelijänä
ja erinomaisen monipuolisena kykynä G. ou
uudenaikaisen tyylin uranaukaisijoita Ranskassa.
On sommitellut kangas- ja tapettikuoseja,
piirrellyt huonekaluja, kirjankansia, akkunamaalauksia,
(Jeanne d’Arc-lasimaal. Orléans’in katedraalissa),
kuvallisia ilmoituksia y. m. sekä v:sta 1881
etevänä kuvittajanakin esiintyen hienolla aistilla
ja arkeologisella huolella kuvittanut esim. Les
quatre fils Aymon tarun. V. 1900 Sveitsi
tilasi häneltä postijuhlamerkkinsä. G. on m. m.
julkaissut ,,Méthode de composition ornementale"
(1905). ’ U-o N.
Grassi, Anton (1755-1807), itävalt.
kuvanveistäjä. Tehnyt biskviikuvia ja
ryhmäveistok-sia Canovan malliin. — Hänen veljensä Joseph
G. (1757-1838), taidemaalari, tunnettu siroista
naismuotokuvistaan. E. R-r.
Grassi, Giovanni Battista (s. 1854),
monipuolinen it. eläintieteilijä, v:sta 1878
eläintieteen professorina Catanian yliopistossa ja
v:sta 1896 vertailevan anatomian professorina
Roomassa. G:n tutkimukset ovat kohdistuneet
erittäinkin eläinloisiin ja niiden aikaansaamiin
sairaloisiin ilmiöihin. Tällaisia ovat hänen
Ancylostoma duodenale-, alkueläin- ja
malaaria-tutkimuksensa. Viimemainitut hän on
julkaissut teoksessaan ,,Die Malariastudieu eines
Zoo-logen". Lisäksi hän on tutkinut termiittien
biologiaa ja keksi 1896 ankeriaan
muodonvaihdoksen alkuasteet meren syvyyksissä. On julkaissut
useita teoksia, m. m. chætognateista, luukalojen
luurangon kehityksestä, mehiläisistä,
tuhatjalkaisista, heisimadoista y. m. Myöskin hänen
viimeaikaiset tutkimuksensa struuman syistä ja
synnystä ovat sangen huomattavat. E. W. S.
Gratia [-ä’t-] (lat.), sulous, suosio, armo,
kiitollisuus. — Dei gratia, Jumalan armosta.
Gratiaali (< lat. gratia = armo), armolahja,
rahallinen avustus.
Gratianus
iä’-J, it. kirkkolaiuoppinut, eli
luultavasti munkkina Bolognassa, toimitti n. 1150
hänestä nimensä saaneen kokoelman [-kirkko-oikeudellisia säännöksiä („Deeretum Gratiani").
Gratianus f-ätiä’-] (359-383), Rooman keisari,
Valentinianus I:n poika, synt. Sirmiumissa (nyk.
Mitrovitsa). G. tuli jo 367 isänsä
kanssahallitsi-jaksi sekä hänen kuoltuaan 376 keisariksi
edelleen setänsä Vaiensin kanssa. Hän voitti
Ala-mannit 378 nyk. Kolmarin luona ja turvasi
valtakunnan itäosan Vaiensin kuoltua ottamalla
etevän päällikkönsä Theodosiuksen (ks. t.)
kanssahallitsijakseen 379, mutta sai surmansa
383 Lyonissa Maximukseu johtamassa kapinassa.
G. oli saanut oivallisen kasvatuksen runoilija
Ausoniuksen (ks. t.) johdolla, oli jaloluonteinen
ja lempeä hallitsija sekä innokas kristitty, piispa
Ambrosiuksen (ks. t.) ystävä ja Atkauasiuksen
oppisuunnan kannattaja. K. J. E.
Gratifikatsioni (ransk. gratification, < lat.
gratifiexVri = tehdä mieliksi), lahjapalkkio.
Gratiola officinalis, naamakukkaisiin kuuluva
yrtti Keski-Euroopassa; kuivatuista g.-yrteistä
(herba gratiolce) valmistettiin ennen kasvin
sisältämän glykosidin, gratiolosiinin vuoksi
voimakkaasti ulostavaa lääkettä. (J. A. W.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
