Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grimmelshausen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1605
Grimmelshausen—Gringore
1606
Jakob Grimm.
käsikirjoituksia takaisin. V. 1830 hän lähti
yhdessä veljensä Wilhelmin kanssa professoriksi ja
kirjastonhoitajaksi
Göt-tingeniin. V. 1841 hän
taasen kuningas Fredrik
Wilhelm IV:n kutsusta
siirtyi Berliiniin
tiedeakatemian jäseneksi.
Romantiikalla oli
epäämätön vaikutus G:iiu.
Hänessä oli romantikkojen
rakkaus Saksan
keskiaikaan ja
kansanrunouteen, mutta hän ei
tahtonut herättää
muinaisuuden runoutta uudestaan
eloon, se sai hänelle
merkityksensä vain
historiallisen tutkimuksen
esineenä. Mutta G. ei ole
saanut tärkeää sijaansa
saksalaisen kulttuurin historiassa ainoastaan
tutkimuksensa kautta, niin perustavaa laatua kuin se
olikin, vaan myöskin tyylinsä ja koko työtavassa
ilmenevän persoonallisuutensa kautta.
Yksinkertaisena, vähään tyytyväisenä hän työskenteli
tavattomalla ahkeruudella, tarmolla ja terävällä
älyllä käsitellen miltei kaikkia saksalaisen
hengen muinaisia tuotteita ja esitti
tutkimuksensa kuvarikkaalla, mehevällä kielellä.
Julkaistuaan yhdessä erottamattoman työkumppaninsa,
veljensä Wilhelmin kanssa kuuluisat saksalaiset
satukokoelmat „Kinder- und Hausmärchen" (2
nid., 1812-14), „Deutsehe Sagen" (2 nid.,
1816-18) sekä tutkimuksia muinaissaksalaisesta
runoudesta, kävi Jakob G. käsiksi
uranaukaise-vaan saksan kielen historialliseen kielioppiinsa
(„Deutsche Grammatik", I 1819, II 1826, III
1831, IV 1837), josta tuli historiallisen
kielentutkimuksen kulmakiviä. Siinä esitettiin
varmalla metodilla kielellisten ilmiöiden
säännön-alaisuus, saksankielen kehitys ilmeni aivan
uudessa valossa. Etupäässä muutamia lakikielen
nimityksiä ja puheentapoja sekä symbolisia
toimituksia käsittelee teos „Deutsche
Rechtsalter-tümer" (1828). Vaikka G:n „Deutsche
Mytho-logie" (1835) ei kriitillisenä tutkimuksena
likimainkaan vedä vertoja hänen saksan
kieliopilleen, on sillä kuitenkin ollut suuri merkitys
mytologian tutkimukselle. Hänen viimeinen
valmistunut teoksensa on saksan kielen historia
„Gesehichte der deutschen Sprache" (2 nid.
1848). Sitä vastoin G. sai eläessään vain
eusi-mäisen, kolmannen ja osan neljättä nidosta
jättiläismäisestä saksankielen historiallisesta
sanakirjasta valmiiksi; Saksan valtakunnan
avustamana teosta jatketaan yhä vielä.
Mainittavat ovat vielä hänen julkaisunsa
muinaissaksalaisen tarun ja runouden alalta („Reinhart
Fuchs" 1834, „Gedichte des Mittelalters auf
König Friedrich I, den Staufer" 1843 y. m.).
Pienemmät kirjoitukset ja puheet ovat kootut
julkaisussa „Kleinere Schriften" I-IV, 1864-84.
[Wilh. Scherer, „Jakob G." (1885).]
2. Wilhelm G. (1786-1859), germanisti,
edellisen veli, jakoi ulkonaiset elämänvaiheensa
uskollisesti veljensä kanssa, asuen hänen
kanssaan yhdessä vielä sittenkin, kun hän oli
mennyt naimisiin. Tutkijana hänellä ei ollut vel-
jensä neroa, mutta tyyliniekkana, varsinkin
heidän yhteisten töittensä huolellisessa tasoittelussa
hän oli mestari. Tämä hänen ansionsa tulee
näkyviin varsinkin veljesten satujulkaisuissa, joissa
naivista kansanomaista tarutyyliä on mainiosti
jäljitelty. Wilhelm G:n pääteos on „Die deutsche
Heldensage" (1829). Muut hänen teoksensa
liikkuvat etupäässä muinaissaksalaisen
kirjallisuuden alalla. J. J. M.
Grimmelshausen, Hans Jakob
Christoffel (1625-76), saks. kirjailija, jonka
pääteos „Der abenteuerliche Simplicissimus" (1668, 5
kirjaa, 1669, 6 kirjaa) on 17:nnen vuosis. eloisin
romaani ja ainoa runollinen kuvaus
30-vuoti-sesta sodasta. Liittyen espanjalaiseen
veijariromaaniin G. johtaa sankarinsa mitä
erilaisimpien vaiheiden kautta ja luo samalla laajan
satii-rillisen ajankuvan. Tämän romaanin tasolla
eivät ole G:n muut teokset, joista mainittakoon
„Trutz Simplex oder Lebensbeschreibung der
Ertzbetrügerin und Landstörtzerin Courasche"
(naishahmoinen Simplicissimus, v:n 1669
vaiheilla) ja „Der seltsame Springinsfeld" (1670).
Kokonaispainos G:n teoksia ilmestyi 1683-1713
(3 os.). [F. Antoine, „Étude sur le Simpl. de G."
(1882) ; F. Neumann, „über den abenteuerlichen
S. und die Simplicianischen Schriften" (1888).]
J. E-l.
Grimsby, Great [greit grimzbi], kaupunki
Englannin itä-rannikolla, Humber-joen
etelärannalla; 63,138 as. (1901). Laivaveistämö,
nahka- ja myllyteollisuutta. G:n saatua
1850-luvulla useita telakoita, on G:u merenkulku ja
kauppa ripeästi kohonnut; 1901 laski satamaan
2,903 laivaa (l,u milj. tonnia).
Kalastus-sata-mana G. on Englannin tärkein,
kalastaja-laivastoon kuului 1904 475 höyry- ja 71 purje-alusta
(lähes 50,000 tonnia) ; 1902 ne toivat
kaupunkiin kalaa 50 milj. mk arvosta. — Suom.
merimieslähetyksen ensimäinen lähetysasema.
„Suo-malaisten merimiesten ulkomaan satamissa
sie-lunhoitoyhtiön" lähettinä toimi siellä vv. 1880-81
Elis Bergroth. Myöhemmin ovat tästä asemasta
pitäneet huolta Hullin merimiespapit.
E. E. K. & T. W:ri.
Grimsel [-zal], sola Bernin alppien itäosassa
Sveitsissä, 2,164 m yi. merenp., se johtaa
Hasli-laaksosta Ylä-Wallisiiu (Rhöneu laaksoon).
Pohjoisrinteellä G.-järven läheisyydessä sijaitsee
G:n majatalo 1,875 m yi. merenp.;
etelärinteellä. 2,155 m yi. merenp. on n. s. T o t e
u-see. (W. S-m.)
Grindelwald [-It], kylä, parantola- ja
matkai-lijapaikka Sveitsissä, Berner Oberlandissa,
sijaitsee 1,057 m yi. merenp. Faulhorn- ja
Eiger-huippujen välisessä laaksossa, jonka läpi Scliwarze
Lütschine-joki virtaa; G.-Interlakenin radan
loppukohta; n. 3,400 as. — Wetterhorn- ja
Schreckhom-huippujen välissä n. s. Ylä-G:ii
jäätikkö laskeutuu aina 1,585 m yi. merenp.
(1904), ja Sclireckhornin ja Eigerin välinen
Ala-G:n jäätikkö 1,240 m yi. merenp. alas
laaksoon. Molemmat jäätiköt ovat nyk. suuresti
vähenemässä. W. S-m.
Grind-valas ks. G 1 o b i o c e p h a 1 u s.
Gringore [grägö’r] (joka myöhemmin otti
nimekseen Gringoire), Pierre (1475-1538
t. 1539), ransk. runoilija, oli mukana Italian
sotaretkillä ja kirjoitti „Enfants sans souci"-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
