Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grossgörschen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1619
Grotenfelt
1620
1853), saks. filologi, lukion johtaja Hannoverissa
1821-49, kuuluisa nuolenpääkirjoituksen
selityksen keksijänä, ks. Nuolenpääkirjoitus.
K. T-t.
Grotenfelt [-üt-]. 1. Niilo G. (1630-1702),
suom. soturi, ennen aateloimistaan Groth,
nähtävästi Liivinmaalta peräisin, otti osaa
Puolan sotaan 1655, taisteli seur. v. Suomessa Raudun
kirkon luona, ja oli mukana 1657 sotaretkellä
Aunuksessa. Ratsumestarina hän sai 1659
lääni-tyksen Kotkatlahden kylässä Joroisissa, jossa
itselleen rakennutti säterin, tuli kapteeniksi
von Burgliauseniil rakuunoihin 1665, oli 1676
Tanskan sodassa, jossa Helsingborgin luona
pahoin haavoittui, mutta otti siitä huolimatta osaa
Lundin taisteluun. Tämän johdosta G. 1677
korotettiin aatelissäätyyu, nimitettiin 1678
sotaretkellä Preussissa everstiluutnantiksi ja sai
1686 valtakirjan olla everstinä
rakuunaeskvadro-ualle, jonka itse otti asettaaksensa autiotiloille
Viipurin ja Savonlinnan lääneissä. Suuren
Pohjan sodan syttyessä 1700 G. iästänsä huolimatta
meni rakuuuoineen Inkerinmaalle, mutta
sairastui ja hänen oli pakko palata kotiin. — Hänen
pojanpojanpoikausa olivat 1808-09 vuosien
sotaan osaa ottaneet ja siinä kunnostautuneet
veljekset Kaarle Herman G. (k. 1824),
majuri Savon jalkaväkirykmentissä, ja Berndt
Aadolf G. (k. 1836), majuri Savon
jääkäreissä ; jälkimäisen perua oleva kirje- ja
asia-paperikokoelma, koskeva etupäässä Savon
sotaväen oloja ennen ja jälkeen sodan, on annettu
Suomen valtionarkistoon. K. G.
2. Adolf G. (1828-92), Suomen
vankeus-toimen järjestäjä, tuli lainopillisia lukuja har-
joitettuaau 1860
yliopiston sihteeriksi, 1867
asessoriksi ja 1870
hovioikeudenneuvokseksi Viipurin hovioikeuteen sekä
nimitettiin 1867
väliaikaiseksi vankeuslaitok-sen tarkastajaksi ja 1888
vakinaisesti Suomen
vankeinhoitohallituksen en-simäiseksi päälliköksi.
V:sta 1862 alkaen G:ia
käytettiin jäsenenä
useissa komiteoissa, jotka
laativat ehdotuksia
rikoslain ja vankeuslaitoksen
uudistukseksi, oli m. m.
siinä komiteassa, joka
valmisti Suomen
nykyisen rikoslain ensimäisen ehdotuksen. Myöskin hän
oli sihteerinä siinä 1864 asetetussa komiteassa,
jonka tuli tehdä ehdotus selityksiksi ja
lisäyksiksi Suomen perustuslakeihin ja jonka työn
tuloksena oli 1869 v:n valtiopäiväjärjestys, kun
sitävastoin valmistettu uuden hallitusmuodon
ehdotus jäi sikseen. G:n johdolla pantiin
1860-ja 1870-luvuilla toimeen perinpohjainen uudistus
Suomen vankeuslaitoksessa, joten se järjestettiin
samoille vankien parannusta ja opetusta
tarkoittaville perusteille kuin Euroopau kulttuurimaissa
ja jonka kautta uuden rikoslain hyväksyminen
vasta tuli mahdolliseksi. Myöskin G.
aatelissää-dyn jäsenenä otti osaa useihin valtiopäiviin
vv. 1863-88, esiintyen varsinkin lakikysymyk-
Adolf Grotenfelt,
sissä huomattavilla lausunnoilla ja ollen jäsenenä
tärkeissä valiokunnissa.
3. Nils Gustaf Maximilian G.
(1846-1902), maanviljelijä, yliopp. 1863, toimi
Joroisten Järvikylän omistajana järkiperäisten
viljelystapojen levittämiseksi Savossa ja oli
1870-luvulta alkaen uudenaikaisen meijeritalouden
huomattavimpia edistäjiä maassamme. Hänen
toimittamansa käsikirja „Handbok i
mejerihus-hållningen" (1881, myös suomeksi ja venäjäksi)
on vaikuttanut paljon sekä Suomen että
naapurimaiden maitotalouden kehitykseen; julkaissut
lisäksi „Mjölkhushållningens grunder" (1886) ja
,,Karjanhoidon ja maitotalouden oppikirjan"
(1886) ; tuli 1892 maanviljelyshallituksen
ensi-mäiseksi ylitirehtööriksi; oli jäsenenä useilla
valtiopäivillä ja ensimäisessä
kirkolliskokouksessa 1876.
4. Karl Herman Ossian G. (1848-1910),
edellisen veli, koulumies, tuli latinan kielen
lehtoriksi Porvoon lyseoon 1886. On julkaissut
m. m.: „Pohjois-Hämeen kielimurteesta" (1878),
,,Borgå förste biskop Johannes Gezelius Nepos"
(1908), „Puumala kompanis historia under 1808-09
ärs krig" (Hist. ark. XXI, 1910) sekä „Finsk
tidskrift"issä pitkän ajan kuluessa arvostellut
suomenkielistä kirjallisuutta. Hänen veljensä on
5. Karl Gustaf Johannes (Gösta)
G. (s. 1855), maanviljelysopin professori, yliopp.
1873, fil. kand. 1877, tuli 1887 meijerikoulujen
tarkastajaksi, 1891 Mustialan
maanviljelysopis-ton v. t. johtajaksi, fil. lis. 1889, prof. 1901.
Julkaissut useita teoksia maanviljelyksen ja
meijeritalouden alalta, m. m.: „Saprofyta
mikro-organismer i komjölk" (1889), „Suomen
maanviljelys" (1897), „Oppikirja peltokasviviljelyksen
perusteissa" (1891), ,,Det primitiva jordbrukets
metoder i Finland" (1899), „Sokerijuurikas ja
sen viljelysmahdollisuudet Suomessa" (1910).
6. Berndt Julius G. (s. 1859), fil. kand.
1880, lakitieteen toht. 1887, tuli
hovioikeudenneuvokseksi Viipurin hovioikeuteen 1901, oli
lainvalmistelukunnan jäsenenä 1893-1905.
Nimitettiin prokuraattoriksi joulukuussa 1905, mutta
sai toukokuussa 1908 eron, kun
taantumussuun-nan jälleen voitolle päästyä Suomen asioissa
hänen toimintaansa nimenomaan Voima-liittoon
nähden ei pidetty tyydyttävänä. V:sta 1888
alkaen G. aatelissäädyn jäsenenä otti osaa
useimpiin valtiopäiviin, ollen jäsenenä monessa
tärkeässä valiokunnassa, ja 011 1910 ruotsalaisen
kansanpuolueen edustajana valittu valtiopäiville
Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
7. Kustavi G. (s. 1861), historiantutkija,
G. 2:n poika, ylioppilas 1879, fil. kand. 1883, fil.
lis. 1887, Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden
historian dosentti sam. v., ylim. professori 1905;
ollut v:sta 1888 jäsenenä useimmilla
valtiopäivillä, viimeksi 1908; julkaissut m. m.
„Suo-men kaupasta ja kaupungeista ensimmäisten
Vaasa-kuuinkaitten aikoina" (1887) ja „Suomen
historia uskonpuhdistuksen aikakaudella
1521-1617" (1902) ynnä useita asiakirjakokoelmia ja
kirjoitelmia ,,Historiallisessa arkistossa",
,,Väinölä" nimisen kokoelman suom. runoutta (1884)
ja myöskin omia runoelmia.
8. A r v i G. (s. 1863), filosofian professori,
edellisen veli, ylioppilas 1880, fil. kand. 1884,
fil. tohtori 1888, sielutieteen dosentti 1889, v:sta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
