Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grönhagen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1635
Grönlanti
1636
Grönlantilainen maisema.
salmen rannalla, E t a h i s s a (78° 18’ pohj. lev.).
Väestön pääosa on kuitenkin asettunut G:n
lounaisrannikolle, aina 73:een leveyspiiriin
saakka. Hallinnollisesti G. on jaettu
Etelä- ja Pohjois-G:n inspehtoraatteihin.
Edellisessä ovat Julianehaabin, Frederikshaabin.
Godt-haabin, Sukkertoppenin ja Holstensborgin
siirtolat 1. piirit (distriktit), jälkimäisessä Godhavniti,
Egedesminden, Kristianshaabin, Jakobsbavnin,
Riteubeukin, Umanakin ja Upernivikin siirtolat.
Kirkollisesti G. kuuluu Sjællandin
hiippakuntaan. Asukkaiden pääelinkeinot ja ainoat
tulolähteet ovat hylkeen-, valaan- ja peuranpyynti
ynnä kalastus. G:n pohjoisinta osaa
lukuunottamatta maan kauppa on Tanskan hallituksen
monopolina (v:sta 1774) ja tuottaa melkoisen
voiton. Kauppa on vaihtokauppaa: Grönlannin
tavarain, rasvan, turkisten, untuvain y. m. sijaan
asukkaat saavat eurooppalaisia tavaroita:
ruokatarpeita ja tupakkaa, mutta vars. ampuma-aseita
ja pvyntineuvoja sekä rakennustarpeita.
Siirtolain kunnalliset asiat ovat n. s. forstanderskabien,
esimieskuntien, hoidettavissa. Näihin kuuluu
myös alkuasukkaita ja lie ratkaisevat näitten
väliset riidat. Varsinaisia tuomioistuimia ei ole.
Tanskalaiset ovat Kööpenhaminan oikeuksien
tuomiovallan alaiset. — Kansansivistystyössä
toimi 1906 16 esipappia, sekä vakinaisia
ylikate-keettoja ja apulaisia. G:ssa on 2
katekeettasemi-naaria. Katekeetat hoitavat m. m.
lastenope-tusta eri asuinpaikoilla (oppiaineina
eskimon-kieli, uskonto, sisäluku, kirjoitus ja laskento).
Nyk. vain ani harva grönlantilainen on
lukuja kirjoitustaidoton. G:ssa on myöskin
perustettu kirjapaino ja eskimonkielinen sanomalehti.
Historia: G:n löytäjäksi mainitaan
islantilainen Gunbjörn, joka 10:nnen vuosis.
alkupuoliskolla oli myrskyssä ajautunut länteen ja nähnyt
siellä suuren mantereen, G:n. V. 983 Norjasta
ja Islannista maanpakoon ajettu viikinki, Eerik
Raudi 1. Punainen, nousi G:ssa maihin ja perusti
länsirannikolle siirtokunnan, jonne myöhemmin
tuli uusia asukkaita Islannista. Toinen siirtola
perustettiin myöhemmin kauemmas pohjoiseen,
samalle rannikolle. Ne olivat vilkkaassa
yhteydessä sekä emämaan, Islannin, että myös Norjan
kanssa. V. 1000 Norjan kuningas Olavi
Trygven-poika lähetti Leifr Eerikinpojan levittämään
kristinoppia G:n siirtolaisille ja tänne perustettu
seurakunta tuli 1034 Bremenin hiippakunnan
alaiseksi. V. 1124 G. sai oman piispan. Asutuk-
sen kehitystä osoittaa se seikka, että 13:nnella
vuosis. oli kahdessa siirtokunnassa, vanhemmassa
Estribygdissä ja nuoremmassa Vestribygdissä,
yhteensä lähemmäs 300 taloa ja 16 kirkkoa.
V. 1261 siirtolaiset vapaaehtoisesti alistuivat
Norjan ylivaltaan, mutta uuden emämaan
epäedulliset olot, kuten kaupan valtion
yksinoikeudeksi tekeminen, ja mustansurman aika,
vaikuttivat sen että siirtokunnat lyötiin laimin ja
lopulta jätettiin ihan turvattomiksi, 14:nneu
vuosis. loppupuolella pohjoisesta päin tulevien
eskimojen (skrälingein) hävittävästi hyökätessä
niiden kimppuun. Tanskan kuninkaitten 15:nnellä
vuosis. alkaen lähettämät retkikunnat jäivät
tuloksia vaille, ne kun etsivät siirtoloita
itärannikolta. Mutta eivät tämän ajau
tutkimusmatkailijatkaan, kuten Davis (1585-87), Hudson (1610)
ja Baffin (1616) enää löytäneet jälkeäkään
länsirannikon siirtoloista. Vain eskimojen vanhat
tarinat kertovat viikinkien (Icablunakien)
sukupuuttoon hävittämisestä. — Yllämainitut löytöretket
ovat kuitenkin puolestaan suuresti edistäneet G:n
rannikon tuntemista. Kauppaseuroja perustettiin
myös, mutta ne lakkasivat kannatuksen
puutteesta, ja aina v:een 1721 oli yhteys G:n kanssa
hyvin vähäinen. Sinä vuonna kuuluisa
norjalainen pappi, G:n apostoli Hans Egede (ks. t.)
perusti uuden siirtolan lähelle Godthaabia ja 1750
kauppaseura otti kaupan ja liikeyhteyden
haltuunsa. Tämä seura lakkasi 1774, josta alkaen
Tanskan valtiolla on ollut G:n kauppa
hallussaan. — Kaupan valvonta on nyk. uskottu
suorastaan sisäasiain ministeriölle.
Viime ja tällä vuosis. ovat tieteelliset
retkikunnat suuressa määrin selvitelleet G: n
maantieteellisiä, luonnon- ja kansatieteellisiä suhteita.
Niistä mainittakoon seuraavat: Rinkin, joka 184S
tutki G:n mineralogisia suhteita; n. s. toinen
saksalainen pohjoisnaparetkikunta Itä-G:iin vv.
1869-70; A. E. Nordenskiöldin vv. 1870 ja 1883
tekemät retket vars. maajäälle. V:sta 1876 on
toiminut valtion kustantama ,,Toimisto G:n
geologista ja maantieteellistä tutkimista varten" ja
v:sta 1879 julkaissut ,,Meddelelser om G.".
Rannikkoa ja sen jääsuhteita sekä jäätiköitä
tutkivat Garde ja Holm 1883-85. Talvella 1888-89
Nansen teki tieteellisesti tärkeän, rohkean
suksi-retkensä Etelä-G:n poikki idästä länteen. Peary
on v:sta 1891 ansiokkaasti selvitellyt Pohjois-G:n
Eskimoita kajakeissaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
