Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guardafui ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1643 Guaviare
riosin, vapaamielisten johtajaa, onnistui
palauttaa rauha, tosin väkivaltaisilla keinoilla.
Elinkeinot pääsivät hänen aikanaan elpymään. Mutta
kuu Barrios koetti sodalla uudestaan
aikaansaada Keski-Ameriikan valtioiden lähemmän
yhdistymisen, kaatui hän taistelussa Salvadoria
vastaan 1885. Hänen seuraajansa Barillas yritti
turhaan samaa politiikkaa ja kukistui 1891.
Tämän seuraaja Reyna Barrios edisti
tarmokkaasti elinkeinoja, varsinkin kahvinviljelystä,
mutta herätti vihaa itsevaltiudellaan ; hänet
murhattiin 1898. Nykyinenkin presidentti Cabrera,
joka ensin valittiin väliaikaisesti, saattoi vain
mitä häikäilemättömimpiä keinoja käyttämällä
pysyä vallassa; hän on kuitenkin osannut
parantaa varsinkin maan raha-oloja. G. R.
Guaviare [gvavia’re], Etelä-Ameriikassa,
Ori-nocon lisäjoki Kolumbian valtiossa; lähteet
Andes-vuorilla, virtaa llanos-alueen kautta
itäistä suuntaa. Pituus 1,500 km. (E. E. K.)
Guayana [guaja’nu], maa-alue
Etelä-Amerii-kau koillisosassa Orinoco- ja Amazon-virtojen
sekä Kolumbian Llanosiu välissä, n. 1,200,000
km2, n. 558,000 as. Maa on pääasiallisesti
aaltomaista, matalakukkulaista tasankomaata.
Vuori-perä on poimuutunutta alkuvuorta: gneissiä,
kiteisiä liuskeita ja graniittia; se kohoaa aina
2,500 m yi. merenp. Nuoremmista vuorilajeista
mainittakoon kullanpitoiset diabaasit sekä, vars.
G:n rajaosissa, liituhiekkakivi, joka muodostaa
jyrkkiä ja korkeita pengervuoria (R o r a i m a
2.600 m). Alueen itäosan vuoret ovat
matalampia kuiu länsiosan. Joet virtaavat
pääasiallisesti pohjoiseen; jokiuomat ovat syviä, koskia
on paljon, vesiteitten liikekelpoisuus vähäinen.
G:n länsiosa kuuluu Orinocon ja tämän
lisä-jokien alueeseen. Itäosan halki virtaa useita
jokia: Essequibo, Demerara y. m. Bifurkatsionit
ovat täällä, varsinkin sadeajalla, sangen yleisiä.
— Ilmanala ou etenkin rannikolla kostea,
troopillinen, vuotuinen keskilämpö 26°, vaihtelut
vain 20-35° välillä. Sademäärä täällä n. 2-3,000
mm, sisämaassa vain 1-2,000 mm, eteläosassa n.
2,000 mm. Orinocon varrella olevan Ciudad
Boli-varin ja Amazon-virran rannalla sijaitsevan
Santaremin välillä on sateenpuutteeu takia
paikoittain laajoja savannejakin. Kasvi- ja
eläinkunta on samankaltainen kuin Brasilian
(ks. t.), troopillis-ekvatoriaalinen. Troopillinen
aarniometsä on vallitsevana rannikolla ja Rio
Negron yläjuoksun alueella. Tärkeimmät
viljelyskasvit, ks. alemp. Tehokas kasvimyrkky curare
on G:sta peräisin. — Asukkaat ovat intiaa-
Savannimaisema.
-Guayana 1644
neja (n. 80,000, vars. sisäosissa), sekä
karibi-(G:n alkuasukkaat), nu-aruak- että tupi-heimoja.
Rannikon siirtokuntien väestö on kirjavata: siellä
on sekä neekerejä että mulatteja (itäosissa) ;
edellisiä vieläpä itsenäisinä yhteiskuntinakin
Ranskan ja Alankomaitten G:ssa, bus- 1.
maron-neekerejä; edelleen intialaisia (n. 100,000),
kiinalaisia ja malaijeja (3,600). Siirtokunnissa elää
vähän valkoisia (myös juutalaisia). — V a
1-t i o 11 i s e s t i G. on jaettu viiteen osaan: V
e-netsuelan-, Brasilian-,
Englannin-(Demerara), Alankomaitten-
(Surinam) ja R a n s k a n-G. (Cayenne).
E n g 1 a n n i n-G:n siirtokunta Wenamu- ja
Corentijne-jokien välissä on G:n enimmin
kehittynyt ja arvokkain osa: 233,808 km2; 304,549 as.
(1908), eniten neekerejä, n. 8,000 intiaania.
Rannikko on viljelyskelpoinen; sisämaan
aarniometsistä saadaan tarvepuuta. Kullanhuuhdonta
on hyvin tuottava (yli 8 milj. mk:n arvosta
v:ssa). Pääelinkeino on plantaasiviljelys (vars.
sokeria). Kauppaa käydään etenkin Englannin
ja Pohjois-Ameriikan kanssa. Tuonti: jauhoja,
riisiä, kivihiiltä, koneita ja puutavaraa;
vientitavaroita: sokeri, kulta, rommi, sokerimelassi,
balatä-kumi, tarvepuut, timantit, karja ja
kaakao. V:n 1907-08 tuonti oli arvoltaan 42,45 milj.,
vienti 41,i milj. mk. Laivaliike s. v. 787,000
tonnia. Rautateitten pituus v. 1907 oli 152 km.
Pääkaupunki Georgetown. Siirtokuntaa
hallitsee kuvernööri; lainsäätämisessä häntä
avustaa Court of policy uiminen neuvosto. G.
on jaettu Demeraran, Essequibon, Berbicen ja
Luoteispiirin kreivikuntiin.
A 1 a n k o m a i 11 e n-G:n siirtokunta sijaitsee
Euglannin ja Ranskan G:n välissä. Sen rajat
näitä alueita vastaan ovat Corentijne- ja
Maroni-joet, ala 129,100 km2; 84,103 as. (1907),
näistä 885 eurooppalaista ja 12,000 intiaania ja
maron-neekeriä. Siirtokunnan rämeinen
rannikko on mangrove-metsien peitossa. Näitä
seuraavat sisämaassa aarniometsät ja savannit ja
vuorinen metsäalue aina Tumuc-Humac-vuoriin
asti. Alueella on sekä valtion että
yksityiskouluja. Herrnhutilaiset saarnaajat harjoittavat
laajaa lähetystointa. — Päätuotteet ovat
sokeri-ruoko (yi. 10 milj. kg v:ssa), kaakao ja rommi
(1 milj. litraa). Orjien vapauttamisen (v:n
1863) jälkeen ja sokerin hinnan alennuttua
rappeutunut plantaasiviljelys on nykyään
intialaisten ja jaavalaisten työmiesten avulla taas
elpynyt. Kahvinviljelys on tärkeä. Kullantuotanto
on v:sta 1893 vähentynyt. — V:n 1907 tuonti oli
arvoltaan 14,496 milj., vienti 12,385 milj. mk.
Laivaliike on vilkkain Alankomaiden ja
Yhdysvaltain kanssa. Paramaribo nimiseen
pääkaupunkiin tuli 1906 211 laivaa (tonniluku
283,000). Rautatielinjoja ou vain 105 km.
Kuvernöörin rinnalla on 6-miehiuen neuvosto ja
siirto-maavaltiopäivät. Hänen käytettävänään on
poliisikunta ja miliisi. Siirtokunta on jaettu 12
hali itusalueeseen.
R a n s k a n-G., G:n itäisin ja vähimmin
arvokas osa, sijaitsee Maroni- ja Oyapoc-jokien
välissä: 78,900 km2, 39,117 as. (1906). Alue ulottuu
Tumuc-Humac-vuoriin etelässä; se on
matala-jonoista vuorimaata. Kasvullisuusalueet samat
kuin Alankomaiden G:ssa. Rannikko, joka ei ole
kanavoitu, ou hyvin epäterveellinen. Koulu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
