Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gyldenär ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1673
riksi, 1809 hovioikeudenneuvokseksi Turuu
hovioikeuteen ; oli yksi niistä 12 Turun läänin
aate-lismiehestä, jotka elok. 1808 valitsivat jäseniä
suomal. lähetystöön, ja sepitti näitten edustajain
noudatettavaksi ohjesäännön, joka tuntuvasti
rajoitti heidän toimivaltaansa; oli Porvoon
valtiopäiväin huomattavimpia jäseniä ja valittiin
siihen komiteaan, joka teki ehdotuksen
hallitus-konseljin perustamisesta; kutsuttiin 1809
oi-keusosaston jäseneksi; oli 1817-22
prokuraattorina ja 1822-31 oikeusosaston
varapuheenjohtajana.
Gyldenär [jyl-J. 1. Anna G., naisseikkailija,
oli syntynyt Espoossa, jossa hänen isänsä Antti G.
oli maanomistajana, ja joutui naimisiin erään
kapteeni Antti Hochmuthin kanssa. Matkalla
Ruotsissa Norrköpingissä ollessaan 1658 G. rupesi
sanomaan itseänsä Kristiina kuningattareksi,
joka muka nyt palasi kotimaahan. Vangittuna
hän tunnusti näin tehneensä ainoastaan
kyyti-hevosia jouduttaaksensa ja suurempaa
arvonantoa saadaksensa ja saaneensa virikkeen siten
että eräs talonpoika oli sanonut häntä
kuningattaren näköiseksi. Göötan hovioikeus tuomitsi
hänet 28 päivän vesi- ja leipävankeuteen sekä
valtakunnasta karkoitettavaksi; sen enempää ei
hänestä kuulunut. [J. R. Aspelin, „Anna G."
(Kirj. kuukauslehdessä 1869).]
2. Ingeborg G. (k. 1670-luvulla), majuri
Juhana G:n ja Elin Arvint. Hornin tytär, on
tullut tunnetuksi aikoinaan suurta huomiota
herättäneen avioliittonsa takia orpanansa,
sittemmin laamanni Arvi Hornin kanssa, vuoden alussa
1658. G. oli silloin leskenä luutnantti
Creutz-hamma"rin jälkeen, jonka kanssa oli kaksi vuotta
ollut naimisissa. Koska asianomaiset olivat
orpa-nukset, olisi avioliittoon tarvittu erityinen
ku-nink. lupa, mutta tästä he eivät välittäneet,
ehkäpä siitäkin syystä että heidän vanhempiensa
kerrotaan olleen tuumaa vastaan, vaan Arvi Horn
tuotti ilman muuta morsiamensa Lahdenpohjan
kartanoon, vei väkisin rekeensä siepaten Lohjan
pappilasta erään siellä oleskelevan virattoman
pappismiehen ja pidätti hänet viikon päivät
luonaan siksikuin sai hänet taivutetuksi vihkimään
heidät yhteen. Hovioikeus tarttui asiaan ja
Turun tuomiokapituli katsoi, että avioliitto oli
laittomaksi julistettava, mutta sittenkin
Ingeborg G. ja Horn jäivät aviopuolisoiksi,
luultavasti suoritettuaan jonkun sakkomäärän
vallattoman tekonsa sovitukseksi. [Consistorii
Eccle-siastici Aboënsis protokoller 1656-61.] E. G.
Gylfe, taruperäinen Ruotsin kuningas, joka
eli siihen aikaan kuin Odin aasoineen saapui
maahan. Ottaaksensa selvää aasain aikeista hän
valhepuvussa käy Asgårdissa; tätä G:n käyntiä
kuvaa „Gylfaginning" niminen runo
nuoremmassa Eddassa. K. G.
Gylippos, spartalainen sotapäällikkö
peloponnesolaissodan aikoina. G. lähetettiin 414 e. Kr.
auttamaan ateenalaisten saartamaa Svrakusaa ja
johti menestyksellä kaupungin puolustusta,
kunnes 413 e. Kr. pakotti viholliset luopumaan
piirityksestä, jonka jälkeen peräytyvien ateenalaisteu
johtajat, ensin Demosthenes ja sitten Nikias,
osastoineen antautuivat heitä takaa ajaville
syra-kusalaisille ja G:lle. — Kun G. Ateenan
valloituksen jälkeen 404 e. Kr. oli anastanut osan
hänelle uskottua rahasummaa, niin hän, vält-
1674
tääkseen kuolemanrangaistuksen, pakeni
kotimaastaan. E. R-n.
Gyllembourg-Ehrensvärd ks.
Ehrensvärd.
Gyllen, k u 11 a i n e n, entisaikainen rahalaji,
ks. Guldeni.
Gyllenborg [jyllenborj]. ruots. aatelissuku.
1. Jakob G. (1648-1701), G.-suvun kanta-isä,
aateloitu 1680, kreiviksi korotettu 1695,
huoma-tuimpia myöhemmän reduktsionijakson
valtio-mieliiä. Valittiin 1680 valiokuntaan, jonka
tehtävänä oli tarkastaa väärinkäytöksiä pankissa;
sam. v. reduktsionikomissionin jäsen. V. 1681
G. määrättiin syyttäjäksi Suureen komissioniin,
jonka johtavaksi sieluksi hän pian tuli; 1685
likvidatsionikomissionin ja 1687 reduktsionin
päättämiseksi muodostetun viisimiehisen
toimikunnan johtaja, v:n 1693 valtiopäivien
maamar-salkka, 1695 kunink. neuvos. — Reduktsionin
johtajana G. perinpohjaisuudellaan ja
työkykyisyydellään suuresti edisti tämän valtion
elinkysymyksen nopeata ratkaisua. Milloin
reduk-tsiouipäätöksiä tehtäessä ja toimeenpantaessa
esiintyi kaksi tietä, oli G. aina kovimpien
toimenpiteitten ja kruunun laajimmalle ulottuvien
vaatimusten puoltaja. Monet reduktsionin
ankarimmista toimenpiteistä lienevätkin G:u
aikaansaamia. Valtiopäivillä v:sta 1682 alkaen G.
oli reduktsioni-asian ja samalla kuninkaan
yksinvaltiuden innokkaimpia ja myös etevimpiä
puoltajia. — 2. Karl G. (1679-1746), edellisen
poika, valtiomies, hattupuolueen luojia. Oli v:sta
1703 Ruotsin lähetystössä Englannissa, ensin
sihteerinä, sitten residenttinä ja lopulta
ministerinä (1715) ; sekaantui stuartilaisten
vallankumoushankkeisiin ja vangittiin, joka tapaus
aikoinaan oli muodostua suurpoliittiseksi
kysymykseksi. Kotimaahan palattuaan G. oli kahdesti
1718 ja 1719 rauhanneuvottelijana
Ahvenanmaalla. Kaarle XII:n kuoleman jälkeen
syntyneissä puoluekamppailuissa G. oli Arvid Hornin
kilpailija ja kiivaimpia vastustajia, ollen ensin
n. s. liolsteinilaiseu, venäläis-ystävälliseu
puolueen johtomiehiä, ja sittemmin 1730-luvulla
syntyneen veuäläisvihollisen, sodanhaluisen
hattu-puolueen perustajia; hattujen onnistuikin
1738-39 valtiopäivillä kukistaa Horn. Valtaan
päästyään hatut valitsivat G:n kansliapresidentiksi;
häutä on pidettävä yhtenä pääsyyllisenä vv:n
1741-43 onnettomaan sotaan. Sen jälkeen hänen
mahtinsa olikin mennyttä. — G. oli vailla etevän
valtiomiehen avuja, mutta omaetuisissa
puolue-juonitteluissa hän oli kylläkin kyvykäs.
Tieteitten suosijana hän sitävastoin on ansainnut
kiitosta. Harjoitti myös kirjailijatointa. —
3. Gustaf Fredrik G. (1731-1808),
runoilija, G. F. Creutzin läheinen ystävä. Liittyi
rouva Nordeuflychtin ympärille muodostuneeseen
piiriin. Seuran julkaisussa ,,Vitterhetsarbeten"
ilmestyneistä G:n tuotteista mainittakoon
„Sati-ren öfver mina väuner", edelleen
»Verldsförakta-ren", »Menniskans nöjen", »Menniskans elände",
„Ode öfver själens styrka". Rva Nordenfiyehtin
kuoltua 1763 ja Creutzin siirryttyä ulkomaille
G:n tuotanto menettää paljon; suuri
kertomaruno ,,Tåget öfver Bält" ei ole aikaisempien
veroinen. G:n aisopolais-aineiset „Fabler" ovat
Ruotsissa paraita alallaan. —
Näytelmäkirjallisuudessa hän ei onnistunut. — G. oli eusimäisiä
Gyldenär—Gyllenborg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
