Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gymnadenia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1(377
Gymnadenia
—Gynandria
1G78
5. Göran G. (1632-86), valtaneuvos, tuli
1668 reduktsionikollegin esimieheksi, 1676
yli-käskynhaltiaksi Tukholmaan ja kamari- sekä
amiraaliteettikollegien esimieheksi. Mutta
vaikutusvaltaisen veljensä Johan G:n (ks.
seuraavaa) kuoltua G. jo 1681 menetti korkeat
virkansa ja iso reduktsioni, jonka kannattajia hän
oli ollut, riisti häneltä itseltään melkein kaiken
omaisuuden.
6. Johan G. (1635-80), valtiomies, Kaarle
XI:ii suosikki, edellisen veli, tuli 1660
kanslianeuvokseksi, 1666 hovikansleriksi ja 1668
valta-neuvokseksi. Kuninkaan ollessa 1676 Skånen
sodassa kutsuttiin G. hänen luoksensa ja
varsinkin täällä hän näyttää mutkattomalla
käytöksellään. ahkeruudellaan ja neuvokkaisuudellaau
täysin voittaneen kuninkaan luottamuksen. Sodan
onnellinen päätös onkin nähtävästi suureksi
osaksi luettava G:n ansioksi. Mutta vielä
tärkeämpi on G:n vaikutus ollut
reduktsioni-kysymvksen kehitykseen. Vaikka itse kuului
korkeaan ylimyssukuun, oli hän kuitenkin
yli-mysvallan leppymätön vihollinen. Nämä
mielipiteet olivat hänellä mahdollisesti perintöä
äitinsä, Anna Skytteu, puolelta, joka oli tuon
alhaisesta säädystä valtaneuvostoon kohonneen
Juhana Skytteu (ks. t.) tytär. Saavutettuaau
ratkaisevan vaikutusvallan nuoreen
kuninkaaseen, hän seutähden käytti sitä
vakaannuttaak-seusa hänessä käsityksen siitä, että maan etu
välttämättä vaati tekemään lopun ylimystön
vallasta ja nimenomaan reduktsionin toimeenpanoa
ja laajentamista. Mutta juuri ennen kuin aika
oli tullut näiden hänen tuumiensa
toteuttamiseen, tempasi odottamaton kuolema hänet pois
Landskronassa 10 p. kesäk. 1680. Edellisenä
vuonna oli hänet nimitetty Skånen
kenraalikuvernööriksi. Ulkopolitiikan alalla näyttää
G:lle kangastaneen ajatus kaikkien
Pohjoismaiden yhdistämisestä ulkomaisia vihollisia vastaau.
7. Konrad G. (1645-84),
reduktsionikommis-sionin esimies, Eerik G:n (4) poika, oli 1667-74
maaherrana Viipurin läänissä, sitten Kalmarissa.
Esiintyi reduktsioniu innokkaana kannattajana
1680 v:n valtiopäivillä ja nimitettiin palkinnoksi
n. s. suuren kommissionin esimieheksi. Siinä
hän aina puolusti ankarinta menettelytapaa.
8. Kristofer G. (1647-1705), valtaneuvos,
edellisen veli, palveli nuorempana sotaväessä ja
haavoittui vaarallisesti Lundin taistelussa.
Reduktsionin ajamisessa valtiopäivillä hän, samoin
kuin velikin, oli iunokkaimpien joukossa,
lausuen m. m. että ,,joskin muut kolme säätyä
vaikenisivat, niin itse hätä huutaisi ja pakottaisi
reduktsioniin", ja että „ritariston ja aatelin,
sen sijaan että panee vastaan, tulisi nopeasti
yhtyä muihin säätyihin ja siten saavuttaa
kunnia vapaaehtoisesta uhrauksesta isänmaan
hyväksi". Raduktsionitoiinissa hän ei kuitenkaan
esiinny yhtä leppymättömästi kuin veli. V. 1681
hänet nimitettiin valtaneuvokseksi, seur. v.
yli-käskyuhaltiaksi, 1687 kreiviksi, 1697 Kaarle
XII:n holhojahallituksen jäseneksi.
9. Gustaf Johan G. (1709-64), poliittinen
seikkailija, Hämeen ja Uudenmaan maaherran
Axel Erik G:n poika, oli siliteeriuä kansliassa,
mutta vangittiin helmikuussa 1741, kun eräänä
yönä tuli Venäjän lähettilään Bestuzevin luota,
syytettiin maankavalluksesta ja tuomittiin elin-
kautiseen vankeuteen. Onnettoman sodan
jälkeen hänet kuitenkin laskettiin vapaaksi, jolloin
meni ulkomaille ja lopulta
asettui Liiviiimaalle, missä
keisarinna Elisabetilta sai
maatilan. K. G.
Gymnadenia, k i r k i h e i n ä,
kämmekkäissuku, puna- tai
valkokukkaisia yrttejä, joilla
on sormijakoiset tai -halkoiset
juurimukulat, pölymyhkyt
peit-teettömät. Varsin yleinen
mäenrinteillä ja niityillä yli
koko maan ou punakukkainen,
kapealehtinen G. conopea.
(J. A. XV.)
Gymnasium ks. K i
m-n a a s i ja Lukio.
Gymnastiikka (kreik.
gym-na’sion, < gymno’s = alaston),
voimistelu (ks. t.).
Gymnillinen (kreik. gymno’s
= alaston), tarkoittaa voimisteluharjoituksia,
joita antiikin atleetit alastomina suorittivat.
Gymnoasci ks. Kotelosienet.
Gymnophiona, tropiikeissa elävä
sammakko-eläinlahko. Tähän kuuluvat eläimet asustavat
maan alla, niillä -on käärmeenmuotoinen,
raaja-toi; ruumis, silmät ovat surkastuueet ja ihon
peittämät, ja vain oikea keuhko on kehittynyt.
Ihoa peittävät pienet luumaiset suomut. Sikiöllä
ou vielä munassa ollessaan kolme paria
kiduksia, jotka kuitenkin ennen syntymistä häviävät.
Ceylonin, Taka-Intian, Sumatran, Borneon ja
Jaavan vuoristomaissa elävä, 38 cm pituinen, 1,2
cm paksuinen Ichtliyophis glutinosus on
huomattava sikiöhoidostaan. Naaras munii veteen,
mutaan kaivamaansa kuoppaan sangen suuria
munia rypälemäiseen kimppuun, jonka ympärille
se sitten suojellen kietoutuu. Eusi aluksi
elävät toukat vedessä vapaasti uiskennellen.
E. XV. S.
Gymnosofistit, „alastomat viisauden
harrastajat", kreik. kirjailijain mukaan eräänlaisia
intialaisia filosofeja, joihin kreikkalaiset tutustuivat
Aleksanteri Suuren sotaretkillä, ja joiden
kerrottiin alastomina viettävän askeettista elämää
metsissä.
Gymnospermæ (kreik. gymno’s = alaston, ja
sperma - siemen), p a 1 j a s s i e m e n i s e t,
siemenkasvien toinen suuri ryhmä koppisiemenisten
rinnalla. Tärkeimpiä tuntomerkkejä:
siemeii-aiheet ja siemenet paljaina litteiden,
luotitto-main emilelitien pinnalla, siitepölyhiukkaset
joutuvat välittömästi siemenaiheeu siitereiälle,
sie-menaihe ennen hedelmöittämistä täyttynyt
valkuaisella, siitepölyhiukkasteu urostuma joko
samanlainen kuin koppisiemenisillä tahi todellinen
siittiö. Alkiolehtiä 2-15. vrt. Angiospermæ.
Gymnospermia ks. Angiospermia.
Gymnosporangium ks. Ruostesienet.
Gymnotus ks. S ä h k ö-a n k e r i a s.
Gynæceum ks. E m i 1 e h d e t.
Gynaikeion [-lce’i-J (> lat. gyncec&um),
gynaikonitis /-Icöni’-], naisten huone, naisten
huoueet muinaiskreikkalaisessa talossa, joskus =
talon naiset.
Gynandria (kreik. gynéf = nainen, ja
an&r-mies) ks. Linnén siitin järjestelmä.
G. conopea.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
