Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haahlat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1697
Haahlat—Haakon
1698
täysikasvuisen puvun. Kesäpuku on koiraksella
mustanruskea, hartioilla suuri valkea lautuma.
Naaras ruosteenruskea, mustan ja valkean
kirjava. Haahka on levinnyt Atlantin valtameren
pohjoiseen osaan, Grönlannista ja Islannista
Länsi-Siperiaan, Huippuvuorilta Skotlantiin ja
Itämeren etelärannoille saakka. Meillä Suomessa
sangen yleisenä Ahvenanmaan saaristossa, josta
sen pesimisalue leviää koko Pohjanlahteen, sekä
Suomenlahteen noin Loviisan tienoille. Rakentaa
kallioille merenrantasaariin pesänsä, johon se
ruumiistaan kyn.i untuvia 5-6 munansa suojaksi.
Untuvat ovat arvokasta kauppatavaraa,
varsinkin Grönlannista ja Islannista saadaan niitä
.sangen paljon. — Toinen laji pulska haahka
(S. spectabilis) on meillä tavattu muutamia
kertoja; sen pesimisalue on Pohjoisnapaa lähinnä
olevissa maissa, Pohjois-Grönlannissa,
Huippuvuorilla, Frans Josefin maalla, Pohjois-Siperiassa
ja Ameriikassa. - E. W. S.
Haahlat (germ.; vrt. mysaks. hälila = haahlat),
keittoastian kannattaja, jota toisen puoliskon
hampaiden ja
toisen puoliskon raksin
avulla voidaan
pidentää ja lyhentää
aina sen mukaan,
miten lähellä tai
etäällä tulesta
keittoastian tulee olla. H.
tehdään joko puusta
tai raudasta ja
käytetään niitä niin
avonaisella tulisijalla kuin uunin
liedelläkin. H:ja alkuperäisempi
kannattaja on keittokokka, jonka
kehittyneempää muotoa niinikään
voidaan tarpeen mukaan nostaa ja
laskea. 77. T. S.
Haahti, Hilja T e o d o 1 i n d a,
kirjailijanimi Hilja Haahti ks. Krohn, Hilja
Teodolinda.
Haakon (inuinaisisl. Eäkonr, norj. Eaalcon,
ruots. Edkan), muinaisskand. nimi, joka
merkitsee ,.ylhäistä miestä" (sanoista liär ja konr).
Haakon, Norjan kuninkaita. 1. H. A d a
1-■steninkasvatti 1. Hyvä, Harald
Kauno-tukan poika, kasvatettiin Englannissa kuningas
Etelstanin (Adalstenin) luona ja kastettiin siellä
kristinuskoon. Kun Eerik Verikirves
kovuudellaan suututti kansaa, kutsuttiin H. 935
kuninkaaksi. Hänen kerrotaan järjestäneen
Frosta-tingin ja Gulatingin käräjäkunnat (ks. n.). Ensin
H. yritti levittää kristinuskoa, mutta kohtasi
niin ankaraa vastarintaa, että hänen täytyi siitä
luopua, vieläpä itse ottaa osaa suuriin
pakanallisiin juhliin. Kuinka vähän hän edes lähimmässä
ympäristössään oli voinut kristillistä
käsityskantaa edistää, näkyy siitä runosta
Håkonarinå-lista, jonka hänen hoviruiioilijausa Eivind
Skäl-daspillir kirjoitti hänen kuolemansa johdosta ja
jossa kerrotaan mitenkä H. saapuu Valhalliin
jumalien tykö. Loppuaikoinaan hänen täytyi
taistella Eerikin poikia vastaan, jotka vihdoin
960 äkkiarvaamatta hyökkäsivät hänen
päällensä ja H. sai nuolesta kuolinhaavansa. — 2.
H. II e r d e b r e d (s. o. hartiakas) korotettiin
10-vuotisena 1157 valtaistuimelle, mutta oli ensin
tappiolla, kunnes hänen 1101 onnistui voittaa
~A. II. Painettu 8/„ 10.
vastustajansa ja saavuttaa kuninkaanvalta. Jo
seur. v. kuitenkin vuorostaan mahtava jaarli
Erling Skakke poikansa Maunun puolesta voitti
II:u, joka kaatui taistelussa. — 3. H. S v e r r e
n-poika tuli kuninkaaksi 1202 isänsä kuningas
Sverren kuoleman jälkeen, mutta kuoli jo 1204,
huhun mukaan emintimänsä kuningatar
Margareetan myrkyttämänä. — 4. H. II a a k o n i
li-poika, liikanimeltä Vanha, edellisen poika,
syntynyt vasta isän kuoleman jälkeen, valittiin
1217 kuninkaaksi, sai kauan aikaa taistella
muita kruununpyytäjiä vastaan, joista
viimeinen ja vaarallisin oli n:n appi, mahtava Skule
jaarli, joka 1239 Nidarosissa otti kuninkaan
nimen, mutta seur. v. voitettiin ja surmattiin. Sen
jälkeen II. koetti rauhallisella hallituksella ja
lakien parannuksella edistää maan hyvinvointia.
V. 1263 hän lähti suurella laivastolla sotaan
Skotlannin kuningasta Aleksanteri III:ta
vastaan, joka vaati itselleen Hebridien-saaria, mutta
sairastui matkalla ja kuoli joulukuussa
Orkuey-saarilla. — 5. H. V Maununpoika,
liikanimeltä H aal æ g (s. o. pitkäsääri), edellisen
pojanpoika, kuninkaana 1299-1319, koetti
kohottaa kuningasvaltaa aateliston ja kansanvallan
kustannuksella. Hänen puolisonsa oli Eufemia
(ks. E u f e m i a-1 a u 1 u t) ja lieidäu tyttärensä
Ingeborg, naitu ruots. herttualle Eerik
Maunun-pojalle. H:iin sammui mieskannalta Norjan
vanha kuningassuku ja valtaistuimelle nousi
hänen tyttärensä poika Maunu Eerikinpoika. — 6.
H. VI M a ununpoik a, edellisen
tyttärenpojan poika, kuninkaana 1343-80, ensin isänsä
holhouksen alaisena, v:sta 1355 itse hallitsevana,
valittiin 1362 myöskin Ruotsissa hallitsijaksi (ks.
H a a k o n, Ruotsin kuninkaita). H. oli Norjassa
varsin suosittu hallitsija, suopeaniielinen, mutta
vailla sanottavaa liallitsijakykyä. — 7. H. VII
(s. 1872), Tanskan kuninkaan Fredrik VITI:n
poika, ennen kuninkaaksi tuloaan nimeltään
Kaarle, meni 1896 naimisiin englant. prinsessan
Maudin kanssa, valittiin Norjan kuninkaaksi
1905, sittenkuin Norjan suurkäräjät olivat
lopettaneet Norjan unionin Ruotsin kanssa, ja otti
silloin H:n nimen. K. G.
Haakon (Håkan), Ruotsin kuninkaita.
I. H. R ö d e (Punainen) tuli kuninkaaksi
Sten-kilin kuoltua ja sittenkuin tämän poika Haisten
oli karkoitettu; hänen mainitaan olleen
länsi-göötalainen ja. hallinneen kolmetoista vuotta,
noin 1068-81 vaiheilla. — 2. H.
Maununpoika (1340-80), kuningas Maunu
Eerikinpojan ja Blanca Namurilaisen nuorempi poika,
nimitettiin jo 1343 Norjan kuninkaaksi ja
valittiin 15 p. helmik. 1362 isänsä kanssahallitsijaksi
myöskin Ruotsissa, missä ylimykset olivat
tyytymättömät Maunun hallitukseen. Tämä
ku-ningasvaali on Suomen historiassa mitä
huomattavin, koska Haakon silloin eri kirjeellä
antoi suomalaisille saman oikeuden vast’edes
ottaa osaa kuningasvaaleihin, ja siten myönsi
heille samanlaiset valtiolliset oikeudet, kuin
Ruotsin asukkailla oli. Seur. v. H. vietti häänsä
tansk. prinsessan, 10-vuotisen Margareeta
Val-demarintyttären kanssa, mutta samaan aikaan
Ruotsin ylimystö uudestaan nousi kapinaan,
kutsuen hallitsijaksi Albrekt Mecklenburgilaisen, ja
IT. menetti Ruotsin kruunun, vrt. Norjan
kuninkaita. E. G.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
