Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hachette ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
171!)
Hackman & C:o —Hadramaut
1720
velusväeii eläkekassan, diakonissalaitoksen y. m.
laitosten perustajia, Saimaan kanavan
rakennuskomitean jäsen v:sta 1846; aateloitu 1874.
E. E. K.
2. Wilhelm H. (s. 1842), kauppaneuvos,
edellisen poika, astui 1863 »Hackman & C:o"n
palvelukseen, tuli 1866 yhtiön osakkaaksi, isänsä
kuoleman jälkeen 1879 sen pääjohtajaksi,
Eugen Wolflin ja L. Krogiuksen kanssa perusti
Suomen höyrylaiva-o.-y:n. — Ottanut
aatelis-säädyn jäsenenä osaa valtiopäivätöihiu, ollen
m. m. 1877-78 ja 1882 pankkivaliokunnan ja
1891 valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana,
jäsenenä m. m. v:n 1878 rahalakia
valmistavassa komiteassa, emäratoja suunnittelevassa
komiteassa (1877), ven.-suom. tullikomiteassa
(1893-95), rautatietariffien ja kanavamaksujen
uudistamista (1896) ja kruununmetsien
käyttämisen järjestämistä varten asetetuissa
komiteoissa (1896) ; ollut Viipurin kaupungin
valtuuston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.
3. Alfred L e o p o 1 d Fredrik H. (s.
1864), muinaistutkija, edellisen veljenpoika, fil.
toht., julkaissut Suomen esihistorian alalta
huomattavia tutkimuksia, joista tärkeimmät: ,,Die
ältere Eisenzeit in Finnland" I (1905) sekä ,,Die
Brouzezeit Finnlands" (1896, 1897). Edellisessä
tekijä esittää suomalaisten maahan tulosta sen
teorian, että Suomen heimot ainakin
300-400-luvuilta alkaen ovat siirtyneet Suomenlahden
poikki Länsi-Suomeen. Tämän teorian mukaan
suomalainen asutus maan länsiosissa leviää
rannikoilta sisämaahan päin.
Hackman & C:o, viipurilainen, 1816
perustettu toiminimi, joka harjoittaa sokeri-, kahvi-,
suola- y. m. tukkukauppaa, sahaliikettä,
sahattujen puutavarain vientiä ja teollisuutta;
toiminimen hallussa on 3 höyrysahaa (Sunilan
Kymissä, Pölläkkäläu Muolaassa, ITonkalalulen
Joutsenossa), kolme vesisahaa (Palokin
Heinävedellä, Lohikosken Sulkavalla, Rapukosken
Viipurin pitäjässä), Sorsakosken hienotaetehdas
Leppävirroilla (vuotuinen valmistusarvo n.
350.000 mk), n. 77 Töölön sokeritehtaan
osakeyhtiön osakkeista, suurin osa Havin osakeyhtiön
osakkeista (kynttilä-, saippua- ja
rikkihappotehtaita) y. m. Nykyiset omistajat ovat
kauppaneuvos W i 1 h e 1 m H a c k m a n (ks. t.) ja hänen
sisarensa kapteeninleski Aline Ekström ynnä
muutamat äänettömät yhtiömiehet; pääjohtaja
W. Hackman. Toiminimen laitosten ja
sahojen yhteydessä on kansakouluja sekä sairas- ja
apukassoja.
Hacks, Alexander (k. 1740),
ruotsinkielinen kirjailija, yliopp. 1722, kuoli Turun
hovioikeuden asianajajana, kirjoittanut tilapäärunoja,
joista „Eskolagubbens visor" (1732 ja 1735)
aikanaan olivat hyvin tunnetut ja ovat huomattavat
siitä, että ne ovat kirjoitetut suomeksi
murtavalla ruotsin kielellä; niissä tehtiin pilaa eräästä
tunnetusta Turun porvarista.
Hackwald-talous (saks.), muudan saks.
kaskeamistapa, jossa, päinvastoin kuin
suomalaisessa kaskenviljelyksessä, metsänkasvatus on
pääasia. Metsä on n. s. vesametsää (tammea,
pähkinäpensaita, jalavaa, niinipuuta y. m.) ;
tultuaan 20- ö, 30-vuötiseksi metsä kaadetaan,
myytäväksi kelpaava puutavara korjataan ja loput
poltetaan kantoja suojellen. Kantojen välit ke-
vyesti muokataan ja kylvetään tattaria sekä
usein vielä syysviljaa, jouka jälkeen paikka saa
taas metsittyä kantovesoista. A. C.
Häddzi Khalifa, Mustafa (k. 1658), turk.
historioitsija, julkaisi, paitsi turkkilaisia
teoksia, arabiaksi suuren bibliografisen sanakirjan
»Kasfazzunün", jossa luetellaan n. 14,500 arab.,
pers. ja turk. teosta y. m. (»Lexicon
bibliogra-phicum et encyclopædicum a Haji Khalfa
compo-situm", julkaisi ja lat. käänsi G. Flügel,1835-58).
K. T-t.
Haden [heidn], Sir Francis Seymour
(s. 1818), engl. radeeraaja, oik. lääkäri.
Nykyajan huomatuimpia maisemaradeeraajia.
Julkaissut m. m. »The etched work of Rembrandt"
(1879-80). E. R-r.
Hadena ks. K a h u p e r h o n e n ja
Valko-t ä. h k ä y ö k k ö.
Haderslev, saks. H a d e r s 1 e b e n,
satamakaupunki Preussissa Slesvig-Holsteinissa; 9,201
as. (1900). Rautateollisuutta. — Sai 1292
kaupunki-oikeudet. Kärsi 1600-luvulla pahoin
ruotsalaisten sodista. (E. E. K.)
Hadiisi (arab. liadip), muhamettilaisten
uskonnollinen perintätieto, vrt. Arabian kieli
ja k i r j a 11 i s u u s. (I, 510). K. T-t.
Hadley [hädli], Arthur T w i n i n g(s. 1856) ,
amer. taloustieteilijä, toiminut v:sta 1879
Yale-yliopistossa; piti 1907-08 vierailuluentoja
Berliinissä; teoksia: ,,Railway transportation, its
history and laws" (1885), oivallinen esitys
rauta-tielaitoksen taloudellisista teorioista, oppikirja
,,Economics" (1896) ja sosiologinen tutkimus
»Standard of public morality" (1907). J. F.
Hadley’n laki [hädlin], engl. George H a
d-1 e y’n (1685-1768) 1735 esiintuoma luonnonlaki:
kaikki vaakasuorassa tasossa tapahtuvat
virtaukset (ilmassa, meressä j. n. e.) ovat maan
pyörimisen takia pakotetut muuttamaan
suuntaa siten, että ne, jos seisomme katse
suunnattuna myötävirtaa, pohjoisella pallonpuoliskolla
poikkeavat oikealle, eteläisellä pallonpuoliskolla
vasemmalle liikesuunnaltaan. Hadley käytti tätä
lakia selitykseksi pasadituulille. (XV. S-m.)
Hadorph [hädorf] 1. Hadorphius, Johan
(1630-93), ruots. muinaistutkija ja Ruotsin
muinaistieteellisen akatemian esimies v:sta 1679.
H. on tiettävästi ensimäisenä Ruotsissa
toimittanut muinaistieteellisiä kaivauksia
(Birkan-saa-rella Mälarissa). Hän on myös luetellut
lukuisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, varsinkin
riimu-kiviä, ja on julkaissut sekä itsenäisiä teoksia
että vanhoja lähdekirjoja. Suomen muinaisuutta
hän varsinaisesti ei ole käsitellyt, mutta hänen
virastonsa jäsen Elias Brenner (ks. t.) toimitti
tähän aikaan Suomessa muinaistiedusteluja.
A. il. T.
Hadramaut (arab. Hadramüt, hepr. Hasar-
mavet, 1 Moos. 10n„), vuoriperäinen maakunta
Etelä-Arabiassa Tntian-meren ja elAlikaf
aavikon välissä; Mahra mukaan luettuna n. 238,400
km2, 500,000 as. Hiekkaisen ja hedelmättömän
rantakaistaleen maapuolella kohoaa jylhä
vulkaaninen vuoristo syvine rotkoineen ja kuumine
lähteineen. Korkeimmat vuoret ovat Dzebel Kor
(2,000 m) ja Dzebel Drora (2,700 m).
Laaksoissa, joista suuri Wadi Doan ou huomattavin,
viljellään paitsi viljaa: taateleja, banaaneja,
meloneja ja indigoa y. m. Asukkaat (Pliniuksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
