Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haggard ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Hahlon kaupunki—Haidarabad
4
osaston ja ylioppilaskuoron lauluharjoituksia.
Julkaisi laulukokoelmat: „Ylioppilaslauluja"
(I-III, 1871-75) ja „Sävelistö" (I-II, 1879-80),
suomentaen niitä varten useita ulkomaisia lauluja.
Hänen työtään on tukenut ja jatkanut hänen
puolisonsa Therese (o. s. Decker), jonka
osanotto Helsingin musiikkielämään on varsin
huomattava. Harvoin hän tosin itse on
esiintynyt julkisuudessa; mutta missä vain
kuorolaulun alalla on tarvittu innokasta ja
innostuttavaa toimintaa, siinä hän aina on ollut altis.
Eleukin hän on työskennellyt suomalaisen
oopperan hyväksi. I. K.
2. Jalmari H. (s. 1869), saksan ja ranskan
kielen lehtori suom. normaalilyseossa, kirjailija,
yliopp. 1S88, lii. kand. 1891, fil. toht. 1S97,
Yli-oppilaslaulajain (Y. L:n) johtaja 1S92-97,
Kansallisteatterin johtaja 1905-07. Julkaissut
kaunokirjalliset teokset „Frangoise d’Aubigné"
(näytelmä, 1899), „Haoma ja Anahita" (romaani,
1900), „Ykskylän uneksija" (novelli),
„Heinäkuun helteessä", „Ylioppilaslauluja" VI,
tutkimuksen „Nykyaikaisia näytelmäkirjoittajia"
sekä suorittanut useita käännöksiä, m. m.
Descartes’in „Discours de la méthode" ja „Traité
des passions", sekä Rousseau’n „Émile".
Hahlon kaupunki, Kokemäen Kukkulaisten
kylän vanha nimi, joka lienee muistoja vanhasta
kaupankäynnistä paikkakunnalla. K. S.
Hahmoviivat ks. Ääriviivat.
Hahn [hän], Karl Hugo (1818-95), saks.
lähetyssaarnaaja; aloitti „Reiniläisen
lähetysseuran" lähettinä 1844 Hereromaalla lähetystyön,
jonka tunnustettu johtaja hän oli v:een 1873,
jolloin siirtyi saksal. seurakunnan papiksi
Kapkaupunkiin. Kotimaassaan käydessään hän kävi
1862 Suomessakin, esitelmillään täällä elähvttäeii
lähetysharrastusta. Käytyään kahdesti
tutkimusmatkalla Ambomaalla (1857 ja 1866), H. kehoitti
Suomen lähetysseuraa siellä ryhtymään
lähetystyöhön. V. 1868 lähetettyjä ensimäisiä suomal.
lähettejä hän opasti asemallaan Otjimbinguessa
lähetystyöhön, varustaen heitä myös heidän ensi
matkalleen Ambomaalle ja edelleenkin ollen
heidän neuvonantajansa niin kauan kuin oli
Hereromaalla. Kirjoittanut m. m. ennen tutkimattoman
hereron kielen kieliopin, joka suomal.
ambolähe-teillekin oli suureksi avuksi heidän
kieliopinnoissaan. U. P.
Hahn [hän], Pietari (k. 1718), Turun
professori, synt. Smålandissa, yliopp. Turussa 1672,
seppelöity maist. 1679, vakinainen fysiikan
professori 1683, tämän viran ohella yliopiston
kirjastonhoitaja v:sta 1790. näuen esimiehyvtensä
alaisina julkaistiin satakunta väitöskirjaa,
useimmat luultav. hänen oppilaittensa
kirjoittamia. Niissä samoinkuin hänen omissa
kirjoituksissaan on Cartesiuksen vaikutus selvästi
huomattavissa; muuten ne ovat, luonnontieteellisistä
nimistään huolimatta, sisällykseltään enemmän
filosofisia ja kielitieteellisiä kuin varsinaisesti
luonnontieteellisiä sanan nvkyisessä
merkityksessä. (J. A. W.J
Hahnemann [häne-J, Samuel Christian
Friedrich (1755-1843). saks. lääkäri, n. s.
homeopatian (ks. t.) perustaja. H. on
julkaissut muutamia oppikirjoja, joissa on
lääkitsemis-järjestelmäänsä esittänyt: „Organon der
rationellen Heilkunde (1810, 7:s pain. 1881) ; „Reine
Arzneimittellehre" (1811, 6 nid.) ; „Die
chronischen Krankheiten" (2:n pain. 1835-39, 5 nid.).
(21. O-B.)
Hahnsson, T h e o d o 1 i n d a ks.
Yrjö-Koskinen, Sofia Theodolinda.
Hai ks. Haikalat.
Haida, luoteisiin intiaaneihin kuuluva heimo
Pohjois-Ameriikassa Kuningatar Charlotten
saarilla, luvultaan pari tuhatta. Ovat sangen
eteviä puunleikkely- ja veistotaidossa.
Haidamakit olivat vähävenäläisiä rosvoja,
jotka 18:nnella vuosis. harjoittivat väkivaltaa
Ukrainau puolalaisia vastaan. 17:nnen vuosis.
lopulla vakiintui Ukrainassa Dneprin oikealla
rannalla puolalainen suurtilallisten luokka ja
vähä venäläiset talonpojat alkoivat joutua melkein
samanlaiseen maaorjuuteen kuin. varsinaisessa
Puolassa. Kaikki yhteiskunnallisesti
tyytymättömät liittyivät rosvojoukkueiksi, joiden vihan
esineinä olivat puolalaiset herrat ja juutalaiset.
V. 1733-34 tämä rosvoliike kasvoi oikeaksi
talonpoikaiskapinaksi, joka tosin kukistettiin, mutta
puhkesi 1750 uudestaan esiin. Viimeisen kerran
h:t nousivat ilmikapinaan 1768, jolloin heitä
johti kasakka 2eleznjak. Heitä vastaan
lähetetty joukko sadanpäämies Gontan johdolla meni
kapinallisten puolelle ja pani toimeen hirveän
„Humanin verilöylyn", jossa 15,000 puolalaista
ja juutalaista murhattiin. Kapina tukahutettiin
Venäjän avulla. [V. Antonovits, „Haidamakit
vuosien 1700-1768 asiakirjain mukaan".]
J. J. M.
Haidarabad (Hyde r abad). 1. Suurin
paikallinen vasallivaltio Englannin Etu-Intiassa,
tunnettu myös nimellä Nizamin
valtakunta. 214,179 km2, 11,141,142 as. (1901). —
H. kuuluu Dekanin ylätasankoalueeseen; ilmasto
kuuma ja kuiva, mutta terveellinen, metsiä
ainoastaan korkeimmilla vuorten rinteillä.
Petoeläimiä runsaasti. Asukkaiden enemmistö on
brahmalaisia; muhamettilaisia, jotka ovat
hallitsevia ja pitävät kaupan käsissään, on 1,155,750,
lisäksi on 23,000 kristittyä ja saman verran
gon-deja. Kielistä ovat edustettuina telugu, maratti
ja kanara sekä hallitsevien kesken hindustanin
kieli; kansansivistys vielä hyvin alhainen.
Pääelinkeinoa, maanviljelystä harjoitetaan
keinotekoisen kastelun avulla johtamalla vettä
Goda-vari’sta ja Kistnasta sekä näiden lisäjoista. Maa
tuottaa runsaasti vehnää, riisiä, maissia,
puuvillaa, indigoa, sokeriruokoa, tupakkaa, viiuiä.
hedelmiä y. m. Sadeajan myöhästyminen
saattaa kuitenkin aiheuttaa tuhoisia nälkävuosia
(1891-1901 asukasluku väheni 3%). Teollisuus
tuottaa kultakankaita, metallitavaroita y. m.,
joita sekä maanviljelys- ja metsäntuotteita
viedään maasta. Tuonti käsittää eurooppalaisia
teollisuusvalmisteita, suolaa ja sokeria. Useita
tärkeitä ratoja kulkee halki maan. H:ia
hallitseva nizam, Etu-Intian rikkain ja mahtavin
ruhtinas, on v:sta 1867 suuresti riippuvainen
englantilaisista, joilla H:ssa on residentti
valvomassa nizamin toimia. Raha-asiat hyvällä
kannalla, valtiotuloja 900 milj. mk. Nizam
varustaa 7,660 miestä engl. sotajoukon apuväeksi. —
H. on monta kertaa sortunut pohjoisesta päin
tulevien valloittajani jalkoihin; 1687 siitä
tehtiin kolme maakuntaa suur-mogulin
valtakuntaan, josta se kuitenkin 1724 irtautui, saavut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
