Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hajahyökkäys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
13 Hajahyökkäys—Hajoitus 14
[ringonvalon] hajaantuminen ilmakehässä
aiheuttaa päivänvalon. U. S-n.
Hajahyökkäys, ratsuväen hyökkäyksen
viimeinen vaihe, kun ratsuväki, siirtyessään ravista
nelijuoksuun, nopeasti hajaantuu hyökätäkseen
kaikilta tahoilta vihollisen kimppuun. M. v. II.
Hajakylvö. 1. Metsänh. Kylvötapa, jossa
siemenet sirotetaan tasaisesti kylvettävälle alalle.
Käytetään nykyään pääasiallisesti kuloaloilla,
kuivatetuilla soilla sekä metsää kaskeamisen
yhteydessä perustettaessa. Männyn ja kuusen
siemeniä lasketaan kuluvan 3-5 kg hehtaarille.
A. C.
2. Maanvilj. ks. Kylvö.
Hajamielisyys on 1) hetkellinen sieluntila,
jossa ihminen ei kiinnitä huomiotansa esiintyviin
havaintoihin eikä ulkomaailman tapahtumiin;
2) pysyväisenä sielunelämän ominaisuutena:
kykenemättömyys kiinnittämään
tarkkaavaisuuttaan esiintyviin ilmiöihin. H. pysyväisenä
sielunominaisuutena on joko yleinen ja ehdoton,
jolloin se osoittaa sieluntoiminnan yleistä
heikkoutta ja saamattomuutta, taikka suhteellinen
eli osittainen, jolloin ihminen saattaa herkästi
ja tarkasti vaarinottaa esiintyviä ilmiöitä
yhdellä erityisellä alalla, mutta ei huomaa muita
asioita. Tällainen osittainen hajamielisyys
johtuu tavallisesti siitä, että ihmisen harrastus on
suuresti kiintynyt yhteen määrättyyn
mielikuvapiiriin eikä kykene kyllin nopeasti kääntymään
toisesta asiasta toiseen; sitä tavataan esim.
tiedemiehissä, toisinaan myöskin runoilijoissa
(on kaskuja esim. Franzénin ja La Fontainen
hämmästyttävästä hajamielisyydestä
jokapäiväisessä elämässä). A. Gr.
<b>Hajarakenne on jalkaväen taistelurakenne.
Komppanian hajarakenteeseen kuuluu ampumaketju,
muodostettu 2-3 plutoonasta, sekä
komppanian varaväki. Ketjussa miehet
asettuvat vapaasti yhteen riviin laskien n. 2
askelta kunkin miehen osalle. Siinä ei vaadita
ojennusta, vaan ainoastaan, että ketjun päällikön
määräämää suuntaa tarkoin pidetään. Ketju
liikkuu eteenpäin ensin käyden, mutta
avonaisilla paikoilla, missä vihollisen tuli voi sitä
ahdistaa, myös juosten. Tultuaan n. 1,000-800
askeleen päähän vihollisesta, siirtyy ketju eteenpäin
osittain, juosten karkauksilla ja laskeutuen
pysäyspaikalle pitkälleen. Pitemmillä välimatkoilla
ammutaan yhteislaukauksilla, 1,000 askelta
lähempää myös yksitellen. Varaväki seuraa ketjua
n. 500 askelen päässä suljetussa rakenteessa.
Lähestyessään vihollista, se likenee myös aina
lähemmäs ketjua ja yhtyy viimeisessä
pistinhyökkäyksessä ketjun kanssa samaan ryhmään.
Päälliköt ohjaavat ketjua komentamalla,
antamalla käskyjä suullisesti ja torvisignaaleilla
sekä viheltämällä pillillä. – Hajarakenteen edut
ovat: 1) Sen sattumispinta on pieni ja siis
vähentää mieshukkaa; 2) joka mies voi paremmin
käyttää asettansa, koska hänellä ampuessaan on
väljempi tila; 3) sotajoukko voi paremmin
käyttää maanalaa hyväksensä. Viat taas ovat että
se ottaa paljon tilaa sekä että päällikköjen on
vaikeampi johtaa osakuntiaan. M. v. H.
Hajaskari 1. Eistinkari, luoto Haminan
väylän varrella; 13 m korkuinen valkoinen
rauta-teline, jolla on valkoinen kahdeksankulmainen
johtoloisto. K. S.
Hajasävel, sävel, joka ei kuulu melodisen
sävelkulun varsinaiseen soinnulliseen runkoon,
vaan liittyy siihen tilapäisenä kaunistuksena.
Hajasäveliä on useita eri lajeja: loma-, vaihto-,
ennakko- ja kiertosäveliä, sekä pidätyksiä (ks. t.).
I. K.
Hajaääni, kukin niistä harvalukuisista äänistä,
jotka edustajia tai muita luottamusmiehiä
valittaessa ovat jonkun tai joidenkuiden
henkilöiden hyväksi annetut. Hajaääniksi ei siis sovi
nimittää kaikkia ääniä saaneitten, mutta
valitsematta jääneitten henkilöitten hyväksi
annettuja ääniä, vaan ainoastaan niitä, jotka
harvalukuisuutensa vuoksi esiintyvät aivan
merkityksettöminä. Koska tavallisesti ennen itse vaalin
toimeenpanoa mainitaan ehdokkaita, joihin
valitsijain huomiota tahdotaan kiinnittää, ja joille
heidän kannatustansa toivotaan, kerääntyy
monasti hajaääniä varsinkin sellaisille henkilöille,
joita ei kukaan ennen vaalia ole ehdottanut.
R. E.
Hajdú [-ū] 1. hajdu (unk., mon. hajduk;
alk. = karjapaimen). 1. Turkkilaisvallan aikana
monet unkarilaiset pakenivat asuinsijoiltaan
syrjäseutuihin, josta sitten kävivät sissisotaa
turkkilaisia vastaan; samalla he kuitenkin
yleensä harjoittivat rosvoilemista, tullen siten
myös omien kansalaistensa vaivaksi. Näitä
sissejä, joita nimitettiin h.-nimellä, käytettiin myös
palkkasotureina vars. turkkilaisia vastaan
käydyissä taisteluissa. V. 1605 Siebenbürgenin
ruhtinas Bocskay (ks. t.) sai niistä h:ista, jotka
vielä elivät vapaata sissielämää, parhaat
sotavoimansa taisteluihinsa Rudolf II:ta vastaan ja
lahjoitti heille senjälkeen palkinnoksi
(Szabolcsin komitaatista) maatiloja sekä aatelisarvon
(1605). Tämä h:jen asuma alue muodosti sitten,
Szabolcsin ja Biharin komitaattien rajamailla,
erityisen piirikunnan (unk. Hajdú-kerület), johon
kuului 6 kaupunkia (Böszörmény, Hadház,
Dorog, Nánás, Szoboszló, Vámos-Percs); se säilytti
itsehallinto-oikeutensa aina v:een 1876, jolloin
siitä sekä parista muusta alueesta muodostettiin
nyk. H.-komitaatti (pääkaup. Debreczen). 2.
Unk. tilanomistajan univormullinen palvelija ja
työnvalvoja; kaupunginpalvelija. Saksalaisissa
hoveissa käytettiin myös usein komeapukuisia
h:ja lakeijoina (saks. Haiduck, Heiduck). 3.
Käskyläinen, joka toveriensa käytöstavasta ja
erehdyksistä kantelee tietoja esimiehelleen. —
Sana on levinnyt useaan eurooppalaiseen
kieleen. Serbialaisten ja bulgaarialaisten
kansanrunojen ylistämät haidukit, haidutit tarkoittavat
niitä pakolaisia, jotka vuoristoista käsin
kävivät ankaraa sotaa turkkilaissortajia vastaan.
Suom. heitukka sanan Lönnrot sanakirjassaan
m. m. kääntää ruotsin sanalla heiduck. Y. W.
Hajduböszörmény [-bösörmēnj], kaupunki
Unkarissa, Hajdun komitaatissa; 25,065 as.
(1900). Suuria markkinoita. Maatalouselinkeinoja.
Hajoittajakuvastin = kuperakuvastin, ks.
Kuvastin.
Hajoittajalinssi = koverolinssi, ks. Linssi.
Hajoittaminen (eduskunnan) ks. Hajoitus.
Hajoitus (n. s. parlamentaarinen h.),
toimenpide, jolla kansaneduskunnan tai
eduskuntakamarin toiminta julistetaan päättyneeksi ja
sen jäsenten toimivalta lakkautetaan ennen sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
