Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Halikko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•2~i
Halkosaha Halla
jotka ovat 16-17 tuuman (40-43 cm) pituisia,
mutta myös lyhyempiä 14-15 tuumaisia (35-38
cm) sekä pitempiä 18-19 tuumaisia (45-4S cm),
’/a m, metrin pituisia j. n. e. Vanha syli
16-tuumaisia halkoja on = l,so m3 ja metrinen syli
sellaisia halkoja = 1,62 m3. 17-tuumaisien
halkojen vastaavat kuutiosisällykset ovat l.ss m3 ja
1,72 m3. Pietarissa on suomalaisten halkojen
osto-mitta 7 jalkaa X 8 jalkaa, mutta venäläinen
myömämitia (sasenj) = 7 jalkaa X 7 jalkaa.
Halkojen pituuden pitää olla 8-9 versokkaa (14-16
tuumaa). U. S:n.
Halkosaha ks. Saha.
Halkyone [-y’-] (kreik. Alkyo’ne t. Ealkyo’ne),
Aioloksen tytär, jonka jumalat hänen
ylimielisyytensä vuoksi muuttivat vesilinnuksi. Toisen
tarun mukaan H. puolisonsa kuolemaa surren
syöksyi mereen, jolloin muuttui jäälinnuksi.
’ Hail [höl], A s a p h (1829-1907) ,pohjois-amer.
tähtitieteilijä, etevimpiä alallaan. Oli alkuaan
puuseppä, antautui 1856 tähtitieteellisiin ja
matemaattisiin töihin, toimi 1862-91 „Naval
Obser-vatory"ssa Washingtouissa, v:sta 1863
professorina, 1895-1901 professorina Harvardin ja v:sta
1901 Ann Arborin yliopistossa. H:n useista
tärkeistä tutkimuksista käytännöllisen tähtitieteen
alalla mainittakoon etenkin hänen monessa eri
aikakauskirjassa julkaisemansa lukuisat
havainnot kiertotähtien kuista ja kaksoistähdistä. V.
1877 hän keksi Marsin kuut. Viisi eri kertaa
H. otti osaa tähtitieteellisiin retkikuntiin. H. on
työskennellyt myöskin teoreettisen tähtitieteen
alalla. ’ 11. R.
Hall, Carl Christian (1812-88), tausk.
valtiomies, toimi ensin sotatuomarina ja
yliopiston opettajana, valittiin 1848 perustuslakia
säätävään valtakunnankokoukseen, ja oli sittemmin
folketingetin jäsenenä v:een 1881. Folketingetissä
H. oli kansallisvapaamielisen puolueen johtajia;
otti osaa taisteluun n. s. kokovaltioministeristöjä
vastaan 1852-54 ja erotettiin tämän johdo-ita
1S54 pääsotatuomarin virasta, mutta tuli jo
sam. v. uuden ministeristön jäseneksi kirkko- ja
opetusministerinä; oli lyhyttä väliaikaa
lukuunottamatta 1857-63 pääministerinä ja vista 1S58
myöskin ulkoasiainministerinä. Slesvigiu ja
Holsteinin kysymyksessä H. koetti viimeiseen asti
estää yhteentörmäystä syntymästä Saksan
suurvaltojen kanssa etsien kannatusta Ruotsilta ja
Englannilta, mutta kuu hän 1863 pani toimeen
n. s. marraskuun valtiosäännön, sekaantuivat
Preussi ja Itävalta asiaan. Vv. 1870-74 H. oli
jälleen kultusministerinä ja järjesti 1871
oppikoulut uudelle kaunalle; v. 1877 hän pantiin
valtakunnan oikeudessa syytteeseen siitä että cli
käyttänyt kunink. teatterin rakentamiseen
enemmän varoja kuin siihen oli myönnetty, multa
vapautettiin. J. f.
Hall [höl], G r a n v i 11 e S t a n 1 e y (s. 1846),
amer. psykologi ja kasvattaja, Clark-yliopiston
presidentti Worcesterissa. Kuuluisimpia
fysiologisen sielutieteen ja varsinkin
lasten-psyko-logian tutkijoita Ameriikassa. H. 011 myös tullut
tunnetuksi kasvatusopillisena kirjailijana. Hänen
perustamiansa ovat „American joumal of
psvcho-logy" (v:sta 1887), sekä „Pedagogical seminary"
(v:sta 1891). H:n monista huomattavista
sielu-tieteellisistä ja kasvatusopillisista teoksista
mainittakoon „Aspects of german culture" (1881) ja
„Adolescence" (1905). Saksaksi kokoelma
sielu-tieteell. ja kasvatusopin, kirjoitelmia:
„Ausgewählte Beiträge zur Kinderpsykologie und
Pädagogik" (1902). * (O. M-e.)
Hall [höl], James (1811-9S), pohj.-amer.
geologi ja paleontologi. Tutkinut etupäässä
Iowan ja New Yorkin valtioiden paleozooisia
muodostuksia, joita käsittelevät hänen teoksensa
„Palæontology of New York" (5 osaa, 1847-79) ja
„Geological rèports of Iowa" (1858-60). (P. E.)
Hali [höl], Marshall (1790-1857;, engl.
fysiologi, saavuttanut sekä käytännöllisen
lääketieteen että fysiologian alalla huomattavan
maineen. Edelliseltä alalta mainittakoon hänen
keksimänsä menetelmä hukkuneen henkiin
pelastamiseksi sekä sähkövirran käyttäminen
halvaantumisien luonteen tuntemiseksi ja
parantumismahdollisuuksien selville saamiseksi. Hänen
tärkeimmät teoksensa koskevat kuitenkin
puhtaasti fysiologisia kysymyksiä, liikkuen
selkäytimen toiminnan ja varsinkin siinä tapahtuvien
heijastusilmiöitten aloilla, joihin nähden hänen
tutkimuksiansa pidetään uraa-aukaisevina.
Tuloksensa hän on esittänyt teoksissa: „The reflex
function of the medulla oblongata and meduila
spinalis" (1833) ja „On the true spinal marrow
and the excitomotor system of the uerves" (1837).
fil. O-B.j
Hall, Peter Adolf (1739-93), ruots.
miuia-tyyrimaalari. Opiskeli m. m. Lundbergin
johdolla Tukholmassa. Asui v:sta 1766
enimmäkseen Pariisissa, jossa hän 18:uneu vuosis.
siro-tyylisillä, väritekniikaltaan oivallisilla ja varsin
itsenäisillä miniatyyreillään herätti suurta
huomiota ja nimitettiin kunink. hovimaalariksi. H.
on myös tehnyt pastelleja sekä emalji-, öljy- ja
vesivärimaalauksia. [Fr. Villot, ,,H., célèbre
mi-niaturiste du 18:e siècle, sa vie, ses ceuvres, sa
correspondance" (1867).] E. R-r.
Hall [höl], R i c h a r d (s. 1860), taidemaalari,
Ranskan kansalainen, synt. Porissa, jossa II:n
englantilaissyntyinen isä oli konsulina.
Opiskellut 1875-81 Tukholman taideakatemiassa ja
oleskellut sittommin etup. Lontoossa, Pariisissa
ja New Yorkissa. Maalannut henkilö- ja
sisus-kuvia sekä viime vuosina enimmäkseen
muotokuvia. Syks. 1909 H:lla oli yksityisnäyttely
Helsingissä. E. R-r.
Halla. Suuret yleiset yöhallat tapahtuvat
meillä säännöllisesti, kun ilmapainealenuus on
kulkenut yli maan ja 2:na, 3:na p:nä on kylmä,
navakka — tavallisesti luoteinen — tuuli
puhaltanut. Jos sitten tuuli tyyntyy, ilma on kuiva
ja viileä sekä taivas läpinäkyvän selkeä, on
halla-vaara suuri. Sellaisissa olosuhteissa säteilee
nimittäin etenkin auringonlaskun aikana, mutta
myös myöhemmin vaikka hitaammin,
auringonnousuun asti runsaasti lämpöä maanpinnasta ja
kasveista ylös kylmään avaruuteen ja lämpötila
alenee. Lämpömittarin aluksi tapahtuva nopea
laskeutuminen jatkuu, kunnes ilmassa oleva
läpinäkyvä vesikaasu tiivistyy vesihöyryksi, toisin
sanoen, kunnes lämpötila on alentunut
kastepisteeseen saakka (ks. Kaste). Vesihöyry
muodostaa sitten samoinkuin pilvetkin säteilemistä
estävän vaipan. Kuta kosteampi ilma on, sitä
korkeampi on kastepiste ja hallavaara niin muodoin
.pienempi. Kastepiste voi kuitenkin yön kuluessa
tuntuvasti laskea. — Päivällä kuluu suuri osa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
