Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hampaattomat ... - Hampuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
Hamppukangas—Hampuri
88
Hampuri ympäristöineen.
delmä („siemen") runsaasti öljynpitoinen
pähkylä. Varren kuidut, jotka irroitetaan ja
puhdistetaan liottamalla, loukuttamalla, häkilöimällä
j. n. e., vaihtelevat pituudeltaan 1-2 m:iin.
Hienoimmat, kankaisiin käytetyt saadaan heti
kukkimisen jälkeen nyhdetyistä hedekasveista,
emikasvien karkeammat kuidut kierretään köysiksi.
Häkylöimisrippeitä sanotaan rohtimiksi, tilkkeet
ovat rikki häkylöityjä, vanhoja köysiä.
Hedelmistä puserretaan hamppuöljyä (ks. t.) ja
valmistetaan väkirehukukkuja, rohdoksena niitä
käytetään emulsioniu tekoon, ks. myös Hasis.
H:a viljellään koko Keski-Euroopassa, erittäinkin
Sisä-Venäjällä, josta enin osa meillä käytettyä
h:a on kotoisin. Suomessa sitä viljellään
kotitarpeiksi maan itä- ja keski-osissa sekä Vaasan
läänissä n. 64°:seen. Koristuskasvina puutarhoissa
viljellään isokokoista muunnosta, n. s.
jätti-läishamppua (G. giganteaj. (J. A. W.J
Hamppukangas, palttinasidoksinen
hamppu-langasta kudottu luja, jäykkä ja raskas kangas.
Se on jäykempää ja karkeampaa kuin
pellava-tai liinakangas. E. J. S.
Hamppuliina ks. Hamppukangas.
Hamppuvarpunen ks. H e m p p o n e n.
Hamppuöljy, hampun pähkylöistä,
„siemenistä", puserrettu öljy. Tämä on tuoreena
vihertävänkeltainen, vanheten ruskahtava, om.-p. 0,».
Käytetään halpojen vernissojen ja vihreän
saippuan valmistukseen. Päätuotantomaa Venäjä.
Tuonti 38.428 kg (1909).
Hampton Court Palace [hämptdn köt palas],
Englannin suurin kuninkaallinen linna lähellä
Lontoota. Sen rakensi Tudor-tyyliin kardinaali
Wolsey, joka lahjoitti sen kuninkaalle (1526).
Myöhemmin osaksi muutettu ja suuresti
laajennettu italialaiseen tyyliin. Ollut kuninkaallisen
hovin asuntona Yrjö II:n aikaan saakka. —
Mainio puutarha ja taulukokoelma m. m.
Velas-quezin, Holbeinin, Tizianin, van Dyckin,
Gains-boroughin, Lawrencen y. m. maalaamia muoto-
kuvia ; Raphaelin mainiot 1500- ja 1600-luvuilla
kudotut kartongit ovat H.-C:n paraita aarteita.
U-o N.
Hampunsiemenkakut ks. ö 1 j y k a k u t.
Hampuri (saks. Hamburg). 1. Liittovaltio
Saksassa (Freie und Hansestadt H.) alisen Elben
varrella Preussin ja Pohjanmeren välillä. Sen
muodostavat yhtäjaksoinen alue (pääkaupunki
H. ja n. s. Vierlande Elben oikealla rannalla,
Alster- ja Bille-jokien suupuolella) sekä erillään
näistä Elben suulla Ritzebüttelin amti, jossa on
Cuxhavenin kaupunki, 4 n. s. Walddörfer
(..metsäkylää") : Farmsen, Volksdorf, Wohldorf ja
Grosshansdorf Holsteinissa, Geesthachtin
eks-klaavi Lauenburgissa, Moorburgin ja
Gudendorfin eksklaavit Hannoverissa sekä Neuwerkin
ja Scharhörnin saaret Elben suun edustalla,
yhteensä 414 km2 (n. 33 km2 vettä) ; 874,878 as.
(1905). — Maaperä rannikolla on jokilietteestä
syntynyttä marskimaata, jonka pinta vain
hiukan kohoaa Elben keskipintaa korkeammalle. Se
on sentähden valleilla ja pumppulaitoksilla
tulvilta suojeltava. Muu osa on kuivaa,
matala-harjuista, hiekkaista geest-maata. Pääliikeväylä,
Elbe-joki, jakaantuu 7 km H:n yläpuolella
joki-haarain ja kanavan yhdistämiin Norder- ja
Süder Elbeen, kunnes ne 5 km kaupungin
alapuolella taasen yhtyvät. Muista joista mainittakoon
Alster ja Bille lukuisine haaroineen. Kaikki joet
ovat liikekelpoisia, Elbe kaupunkiin asti
valta-merihöyrylaivoillekin. — Ilmasto on leutoa
ran-nikkoilmastoa. Keskilämpö -f 8,5° (tammik. —0,4°,
heinäk. + 17,s°), vaihtelut — 19°- + 32°. H. oli
ennen epäterveellinen alue, jolla kulkutaudit
usein ankarasti raivosivat ja
kuolevaisuuspro-sentti oli suuri, mutta v:n 1892 vaikean
kolera-ruton jälkeen tehtyjen terveydellisten
parannuksien vaikutuksesta se on melkoisesti vähentynyt.
Paikallinen väestö kuuluu alasaksilaiseen
heimoon; kansankieli on alasaksilainen murre.
Uskonnoltaan suurin osa on protestantteja (40,333
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
