Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hamun ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
95
Hangon kylpylaitos —Hanhet
96
rakennus- ja muistopatsasaineeksi paljon
käytetty graniitti, ks. K i v i t e o 11 i s u u s. P. E.
Hangon kylpylaitos. Ajatus kylpylaitoksen
rakentamisesta oli syntynyt jo 1875, mutta sen
perustamistoimiin ryhdyttiin vasta 1878.
Tarkoitukseen saatiin valtionapua 25,000 mk sekä
45,000 mk:n suuruinen koroton laina. Laitos,
joka vihittiin 1879 (7t) , joutui 1889 yhtiölle, joka
sen kokonaan uudisti. Viime vuosina kaupungin
ja yhtiön välillä tapahtuneet monet selkkaukset
ovat päättyneet siten, että kaupunki on
lunastanut itselleen yhtiön osuuden 200,000 m:n
hinnalla ja kylpylaitos on järjestetty täysin
uudenaikaiselle kannalle. K. S.
Hangon linnoitus, suunniteltu jo 1700-luvun
alkupuolella, rakennettiin vasta 1789. Eldskäriu,
Lergrundetin, Dömansklubbenin ja
Bärgahamns-holmenin saarille tehtiin patterit, jotka
nimitettiin kuninkaallisten y. m. henkilöiden nimillä:
Gustafsvärn, Gustaf Adolf 1. Gustafsfäste,
Meijer-felts klippa ja Drottningsbärget. Yhteisellä
nimellä näitä kaikkia sanottiin Gustafsvärnin 1.
H:n linnoitukseksi. Siihen sijoitettiin 40
kanuunaa ja miehistöä 200-300 henkeä. Valtakunnan
lippu liehui ensi kerran linnoituksessa 15 p.
toukok. 1789. Venäläisille se joutui 21 p.
maa-lisk. 1808, mutta ei saanut suurempaa
merkitystä. Kun varustukset itämaisen sodan aikana
uudelleen kuntoon pantuina havaittiin
hyödyttömiksi, niin ne räjähytettiin 27 p. elok. 1854
ilmaan. — Linnoituksessa oli saarnaajanvirka,
joka lakkasi 1809. K. S.
Hangon majakka, Russarö nimisen saaren
kaakkoisosalla. Majakka, joka on punainen
kuusikulmainen tiilitorni, rakennettu korkealle
graniittialusrakennukselle 1S62-1900, valaisee
koko taivaanrannan, ja sumun aikana annetaan
siitä merkkejä pommeilla, joita laukaistaan kaksi
peräkkäin joka 15 minuutin kuluttua. K. S.
Hangon rata, 149 km pitkä Karjalla ja
Hyvinkäällä muuhun rautatieverkkoon liittyvä
rataosa, rakennettiin alkuaan yksityisillä
varoilla (n. 16,700,000 mk) ja avattiin liikenteelle
1873 (8/io). Tarkoitus oli johtaa
kauttakulkukaup-paa Pietarista tätä tietä ulkomaille, jonka
tähden yrityksen takana olivatkin muutamat
sikäläiset liikemiehet. Taloudelliset vaikeudet
kuitenkin viivyttivät rakennustöitä, niin että
Suomenlahden eteläpuolella uskallettiin samoihin
aikoihin ryhtyä kilpailevaan yritykseen, joka
toteutui jo 1870 ja teki tyhjäksi H:n radalle
asetetut toiveet. Yhtiö tekikin vararikon. Rata
saatiin vihdoin 1875 10,560,000 mk:sta myydyksi
Suomen valtiolle, ja ou siitä vasta vähitellen,
laivaliikenteen yhäti vartuttua, kehittynyt
kannattava rataosa. K. S.
Hangon satama ks. Hanko.
Hangtsou, Tsekiangin maakunnan
pääkaupunki Kiinassa, Tsintangkiang-joen suupuolella
Keisarinkanavan päässä; n. 350,000 as.
Valtakunnan rikkaimpia kaupunkeja; suurimpia
silkki- ja kultakangasteollisuuspaikkoja;
harjoittaa vars. silkkikankaiden ja turkisten
kauppaa. — Katolilaisen ja protestanttisten
Kiinan-lähetysten asema. Vanha nestorialaineu, jo
Marco Polon mainitsema kirkko; Marco Polo
kehuu myöskin kaupungin („Kinsai") rikkautta.
— H. oli 960-1276 Etelä-Kiinan pääkaupunki.
Taiping-kapinau aikana, jota ennen H:ssa sano-
I
taan olleen 2 milj. as., se hävitettiin. Avattiin
1896 eurooppalaiselle kaupalle. E. E. K.
Hangö ks. Hanko.
Hanhai (kiin., „kuivunut meri"), Keski-Aasian
laaja erämaa-alue, joka ulottuu Tien-sanista
pohjoisessa Kven-luniin etelässä sekä Pamirista
lännessä, Khingan-vuoriin idässä, noin 4,000 km
pitkä ja 700 km leveä. Luoteessa vielä D z u
n-garia ja kaakossa Hoanghon alue, kumpikin
mongolilaisten kansainvaelluksien tärkeitä
läpikulkupaikkoja, luetaan .tähän kuuluvaksi. H:n
läntisen osan täyttää T a r i m-a 1 u e 1.
Takiani a k a n ja itäosan Gobin erämaa (ks. n.).
(W. S-m.)
Hanhenjalka ks. P o t e n t i 11 a.
Hanhenjalkaäes ks. Äes.
Hanhenkaulat (Lepadidæ) ovat s i i m a j a
1-k a i s t e n (Cirrliipedia) lahkoon kuuluvia
kiinni-istuvia äyriäis-eläimiä. Näiden
toukkamuoto ui
vapaasti vedessä
ja tarttuu
myöhemmin tuntosarvillaan johonkin vedessä
olevaan
esineeseen, jossa se
sitten kehittyy [-täysikasvuiseksi. Huomattavimmat muutokset-]
{+täysikasvuisek-
si. Huomatta-
vimmat muutok-
set+} ovat
tuntosarvien ja pään väliin kasvavan kiinnitysvarren
syntyminen ja ruumiin sivuille muodostuvain
kalkkikilpien esiintyminen. Kuorien välistä
pistävät pyyntisiimat esiin ja näiden keskellä on
suuaukko. Entisajan harhaluulo oli, että
hanhen-kaulat syntyisivät puiden hedelmistä, putoisivat
veteen ja muuttuisivat sepelhanhiksi (Anser
bernicla), joita, niiden kasvisalkuperäisyyden
vuoksi, sai syödä paastonaikaan. E. W. 8.
Hanhenpaju ks. Paju.
Hanhet (Anser) tunnetaan enn^n kaikkea
korkeasta, joko kekomaisesta tahi tasasoukasta
nokastaan, jonka kärki on kokonaan
sarveiskyn-nen peittämä. Ruumis on tanakampi, jalat
korkeammat kuin muilla sälönokkaisilla, kaula
verrattain lyhyt. Molemmat sukupuolet ovat
kaikkina vuodenaikoina samanväriset. Suku käsittää
noin 40 lajia, jotka ovat jaetut useampiin ala-
Hanhenkaulat.
Harmaa hanhi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
