Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hanhikivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9!) Hankahaaraisuus— Hankavastanen 1(X>
täplät valkeat, sarvet mustat. Uros 1 m
pituinen, häpään kohdalta 80 cm korkea, naaras
pienempi. Elää parvissa tasangoilla, lukuisammin
varsinkin Missourin länsipuolella, on vauhko ja
nopea eläin. H. on innokkaan metsästyksen
esineenä sekä lihansa että nahkansa vuoksi, josta
intiaanit valmistavat paitoja, valkoihoiset
hansikkaita. CJ. A. W.J
Hankahaaraisuus ks. Haarautuminen.
Hankajalkaiset (Copepoda),
kalvoäyriäis-lahko, joilla ei ole kiduksia ja joiden neljässä
t. viidessä vartalonnivelessä on hankajakoiset
vartalojalat. Vapaasti uivilla Eucopepodeilla on
ruumis selvästi nivelikäs, kun taas loisivilla
Fa-rasitica ja Brancliiura ryhmillä nivelikkyys on
täysikasvaneilla vähemmän selvä.
Kalanravin-tona on Eucopepodeilla suuri merkitys,
jälkimäiset loisivat kalojen kiduksissa ja ihossa oltuaan
nuoruusasteillaan vapaasti uivia.
Eucopepoda-ryhmään kuuluvat esim. meidän sisävesissämme
yleisesti tavattavat lukuisat Cyclops-lajit.
Para-siitca-heimosta ovat Ergasilus- ja
Lemæopoda-suvut yleisimmät, ja Branchiureista on Argulus
ainoa meillä tavattava suku. E. W. S.
Hankaluu (furcula), tavallisesti lintujen
solisluusta (ks. t.) käytetty nimitys, koska näillä
solisluun molemminpuoliset etuosat ovat yhtyneet
omituisesti haukamaiseksi luuksi. E. TT". S.
Hankapurje, hankapurjetuuli,
vino-myötäinen tuuli. Kansanomainen nimitys
sisävesien rannoilla. F. TT*. L.
Hankasalmi. 1. Kunta, Kuopion 1.,
Rautalammin khlak., Hankasalmen nimismiesp.;
kirkolle Pieksämäen asemalta 50 km, Leppäveden
asemalta 52 km ; 552,9 km2, joista viljeltyä maata
7,010 ha (1901) ; 35.7998 manttaalia, talonsavuja
370, torpansavuja 213 ja muita savuja 346; 6,750
as. (1907), joista kaikki suomenkielisiä; 698
hevosta, 3.307 lehmää (1908). — Sivistyslaitoksia:
kansakouluja 8. Kunnanlääkäri. — H:n ja
Niemis-järven osuusmeijerit. — 2. Seurakunta,
kon-sistorillinen, Kuopion hiippak., Kuopion rovastik.,
ensim. kirkko rak. 1799, kappeliksi 1802, itsen,
khrakunnaksi 1875 (K. k. ^ 60) Rautalammista.
Kirkko puinen (rak. 1889-92). K. S.
Hankatuuli ks. Hankapurje.
Hankau, satamakaupunki, ks. H a n k o u.
Hankaus ks. Kitka.
Hankaus-breksia ks. B r e k s i a.
Eankauskertoja ks. Kitkakertoin.
Harxkauskytkin. Käytetään kahden akselin
kytkemiseen toisiinsa, kun kytkemisen tulee voida
tapahtua koneen
käynnissä ollessa.
Yksinkertaisin laji
h:tä on
kartio-kytkin (kuva 1),
jolloin toinen
kytkimen puolisko B on
siirrettävä akselin
pituussuunnassa ja
määrätyllä voimalla
Q painetaan toista
kytkimen puoliskoa
vastaan, kunnes
kar-tionmuotoiseen kosketuspintaan saadaan tarpeellinen hankausvastus. Tällä h:llä
on kuitenkin se epäkohta, että voiman Q tulee
vaikuitaa koko ajan, mikä seikka vaatii erityisiä,
laakerisovituksia ja varokeinoja kuumenemisen
estämiseksi. Edullisempi on esim. kuvassa 2
esitetty h.; siinä
ovat
molemmat kytkimen-puoliskot A ja
B kiinni
vastaavien akselien päissä.
Työntämällä
siirrettävää [-„irroitusmuh-via"-]
{+„irroitusmuh-
via"+} C kuvassa
esitettyyn
sisä-asentoon pin-goitetaau jousi
D, joka
työntää „jarruken-gän" T
kytkimen puoliskon
A sisäpuolista
silinteripintaa
vastaan, siten
aikaansaaden
kytkemiseen
vaaditun hankausvastuksen. Kytkemisvoima
siis-tässä tapauksessa vaikuttaa säteen suuntaan, ja
koska käytetään neljää jousta ja jarrukenkää,
niistä aina kaksi vastakkain, ei akseliin vaikuta
mikään työntävä voima. Hankausvastuksen
lisäämiseksi jarrukeugät usein päällystetään puulla.
E. S-a.
Hankauspyörä. Haukauspyöriä käytetään
hammaspyörien asemasta siirtämään pyörivä
liike toisesta
akselista
toiseen, kuu liike
usein on
keskeytettävä.
Toinen pyörä
käy kiinteissä
laakereissa ja
toinen
siirrettävissä sekä
painetaan
jollakin voimalla Q
toista pyörää
vastaan (kuva 1). Kehällä saatu voima P on
silloin == Q X hankauskertoja. Leveys b on
laskettava siten, että kutakin leveysmillimctriä
kohti tulee korkeintaan 2 à 3 kg:n keliävniina,
jos pyörät
ovat
valurautaa. —
Kehä voima
saadaan [-suuremmaksi,-]
{+suurem-
maksi,+} jos
toiseen
pyörään tehdään uurteita ja toiseen vastaavia
harjoja (kuva 2). Näitä uurteita saa olla aina
6:een asti vieretysten. TI:iii voidaan käyttää
siinäkin tapauksessa, että akselit leikkaavat
toisiaan. E. S-a.
Hankaussähkö ks. S ä h k ö.
Hankavastanen, aluksen purjehtima suunta,,
joka on mahdollisimman lähellä sitä suuntaa,
josta tuuli puhaltaa. F. TV L.
Kuva 1.
Kuva 2.
Kuva 1.
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
