Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haruslitsi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
153
Haruslitsi — Harz
ja Mämünin isä, on „1001 yötä" nimisen
satusikermän ja Kaarle Suuren hänen luonaan 797
käyneen lähetystön kautta Euroopassa
saavuttanut maineen, jossa itämaalaisella liioittelulla
on runsas osansa. Tosin hän teki Bagdadin
itä-maitten tärkeimmäksi kaupungiksi, edisti
tieteitä ja taidetta ja näytteli suurta ulkonaista
loistoa. Mutta hallitsijana hän oli vailla kykyä
ja ihmisenä hän osoitti itämaalaisten
itsevaltiasten tavallisia virheitä: oikullisuutta,
epäluuloisuutta ja julmuutta, jonka uhreiksi Barmakidit
(ks. t.) joutuivat. Kansalaissodat ja kapinat
alkoivat H:n aikana heikontaa kalifikuntaa, ja
itse hän kuoli retkellä kapinoitsijoita vastaan
Khorasanin Tusissa 809. [Palmer, „The caliph
H. A." (1880), Le Strange, „Bagdad during the
Abbasid Caliphat" (1900), O. E. Lindberg, „H.
A. i historia och saga" (1900).] K. T-t.
Haruslitsi, lakkaa, jolla pullojen suut (korkit)
suljetaan. U. T. S.
Haruspex [-rü’speks] (lat., mon. liaruspices),
muinaisroomalaisten keskuudessa ennustaja, joka
eläinten sisälmyksistä (sapesta, maksasta,
sydämestä ynnä keuhkoista) esitti jumalien tahdon,
selitti omituisia enteitä ynnä luonnonilmiöitä
sekä toimitti sovitusmenoja salaman iskiessä.
H:ien taito johtui Etruriasta ja ne olivatkin tav.
etruskeja. Yleensä ne nauttivat vähemmän
kunnioitusta kuin augurit (ks. t.) eivätkä
muodostaneet mitään kollegia ennen kuin keisariajalla
(60 jäsentä). " K. J. H.
Haruzin [-Ü’-], Nikolai (1865-1900), ven.
kansatieteilijä, historioitsija ja arkeologi, teki
1886-92 kansatieteellisiä tutkimusmatkoja
Venäjän eri osiin (etup. Pohjois-Venäjälle sekä
Viroon), työskenteli kansatiet. aikakauskirjan
„Etnografitseskoe obozrenie" toimituksessa sen
perustamisesta asti 1889; v:sta 1893 palveli ensin
oikeusministeristön arkistossa sittemmin
historiallisessa museossa; piti v:sta 1898 dosenttina
kansatiet. luentoja Moskovan yliopistossa ja
La-zarevin opistossa. Pääteokset: „Aunuksen
ku-vernementin Pudozin kihlakunnan talonpoikain
keskuudessa koottuja aineksia" (1S89),
„Entisten ja nykyisten lappalaisten noidista" (1889),
„Venäjän lappalaiset" (1890), „Katsaus
suoma-laiskansain asumuksen kehityshistoriaan" (1895),
„Turkkilaisten ja mongolilaisten paimenkansain
ja puolipaimentolaisten asumuksen
kehityshistoria" (1896), „Ostjaakkien ja vogulien
karhu-vala" (1899), ,,Katsaus balttilaisten
kuverne-menttien esihistorialliseen arkeologiaan" (1893),
sekä kuoleman jälkeen ilmestynyt teos
„Kansatiede". U. T. S.
Harvainvalta 1. oligarkia eräs laji
yli-mysvaltaa, jolloin valta on muutamain harvain
sukujen hallussa, varsinkin jos nämä käyttävät
valtaansa vain yksityiseksi edukseen.
Harvard College [hävad kolidz], yliopisto
Poh-jois-Ameriikan Yhdysvalloissa, Bostonin ja
Cambridgen läheisyydessä, saanut nimen
perustajastaan, dissenteripapista John Harvardista
(1607-38), joka oli syntyään englantilainen,
mutta muutti Ameriikkaan, jossa kohosi
huomattavaan asemaan. Kuollessaan hän määräsi
omaisuutensa pohjarahastoksi yliopistolle. Opisto
järjestettiin uudestaan 1869; sillä on useita
tieteellisiä laitoksia, tiedekuntia, ammattikouluja,
museoita ja runsas kirjasto. Sitäpaitsi sillä on
suuret urheilukentät ja n. s. stadion, johon
mahtuu 30,000 henkeä. N. 5,000 ylioppilasta.
Harvard-kangas [huvad-], värillinen tai
väri-raitainen puuvillapaitakangas, jossa
kaksivarti-sen sidoksen ohella myöskin on toimikkaista tai
kuviollista sidosta raitoina. E. J. S.
Harvennushakkaus ks. Apuharvennus.
Harvey [hävi], William (1578-1657), engl.
anatomi ja fysiologi, verenkierron keksijä.
Saavutettuaan lääketieteen
tohtorin arvon ensin
Padovassa ja * sitten
kotimaassaan
(Cambridgessa) H. asettui
aluksi käytännöllistä
lääkärintointa
harjoittamaan Lontooseen,
tullen muun muassa
Kaarle I:n ja
sittemmin Jaakko I:n
henkilääkäriksi. V. 1616
hänelle annettiin
toimeksi ruveta
luennoimaan anatomiaa ja
fysiologiaa Lontoon
„College of physicians"
nimisessä laitoksessa.
Jo ensimäisenä luentokautenaan H. esitti
kuulijakunnalleen havaintonsa eläinruumiissa
tapahtuvasta verenkierrosta, mikä havainto, samalla kuin
se on suurimpia tieteellisten tutkimusten voittoja
lääketieteen kehityksen alkuvaiheilta, on
keksijälleen ikuisiksi ajoiksi antanut kunniasian
mainitun tieteen suurmiesten riveissä. Tärkeän
havaintonsa hän julkaisi vasta 1628 teoksessa
„Exercitatio anatomica de motu cordis et
san-guinis in auimalibus", mikä teos puolitoista sataa
vuotta myöhemmin ilmestyi myöskin saksaksi
ja ranskaksi. Yhtä mainehikas sija H:lla on
myöskin yleisen kehityshistorian alalla. H. oli
näet tehnyt laajoja havaintoja eläinten
kehityksen alalla, ja 1651 julkaisemassaan teoksessa
„Exereitationes de generatione animalium"
nähdään ensi kerta ilmilausuttuna väite „omue
vi-vum ex ovo" s. o. muna on kaiken elollisen
alku, väite, joka sittemmiu on saanut osakseen
yleisimmän tunnustuksen, ja joka nykyään mitä
loistavimmalla tavalla on painanut leimansa
tieteen käsitykseen yhden ainoan ja yhteisen koko
elollista luontoa hallitsevan perustekijän ja
pe-rusaatteen olemassaolosta. M. O-B.
Harviala, maatila Vanajassa, lähellä Vanajan
kirkkoa sekä Turengin-Hämeenlinnan välillä
olevaa H:n rautatielaituria. H. kuului 1400-luvun
alussa Kurki-suvulle, jolta se vähitellen
naimisten kautta kulki Svärd-, Lejon-, Kruus-, Wrede-,
Lillie-, De la Gardie-, von Fersen- ja von
Troil-suvuille. K. S.
Harz [härts], vuoristo Pohjois-Saksassa,
Leine-ja Saale-jokien välillä, 92 km pitkä, 33 km
leveä. Tämä saksalaisen vuorimaan yksinäinen
etuvartija on geologisesti muodostunut vahvasti
poimuttuneista paleozooisista, kovasti kuluneista
vuorilajeista, joiden keskeltä kohoaa
kestävämmän graniitin huippuja. Myös muita
purkautuneita aineksia on olemassa. Korkein kohta on
graniittinen Brocken 1,142 m, kuuluen n. s.
Oberharziin lännessä. Matalampi itäosa on
nimeltä Unterharz. H. sisältää runsaasti mal-
W. Harvey.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
