Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hausa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
169
Hausa—Hausmann
170
seen osalliseen nähden, taikka myöskin
pakotusta. Tavallisesti on myöskin rangaistus
säädetty sille, joka pakottaa toisen kärsimään muun
haureellisen teon tai julkisesti ryhtyy
haureelliseen tekoon ja sillä saattaa pahennusta aikaan
taikka julkiselle paikalle julkipanee tahi
näytteille asettaa painotuotteen, kirjoituksen tahi
kuvallisen esityksen, joka loukkaa säädyllisyyttä
ja siveyttä. Niinikään pidetään yleensä
rangaistavana haureuden edistäminen ja välittäminen,
esim. huoneen pitäminen haureuden
harjoittamista varten, ja muutamien maiden (esim.
Tanskan) rikoslaissa on myös rangaistus säädetty
naiselle, joka tavalla tai toisella yleisesti antautuu
haureuden välikappaleeksi. Sitävastoin ei
nykyaikainen rikosoikeus enää yleensä pidä
yksinkertaista salavuoteutta sellaisenaan
rangaistavana; Ruotsin rikoslaki säätää rangaistuksen
miehelle, mutta ei naiselle.
Suomen rikosoikeuden määräykset haureudesta
sisältyvät voimassaolevan, jouluk. 19 p:nä 1889
annetun Rikoslain 19 ja 20 lukuun sekä osaksi
myös 25 lukuun. Kuten niistä näkyy, säätää
rikoslakimme rangaistuksen kaikista
edellämainituista haureuden harjoittamismuodoista, myöskin
yksinkertaisesta salavuoteudesta. ks. edelleen
Huoruus, Väkisinmakaamine n,
Salavuoteus, Paritus ja Prostitutsioni.
O. K:nen.
Hausa, lukuisa neekerikansa Sudanissa, asuu
n. 15°-6° pohj. lev., 0°-15° it. pit. Tyypiltään
hausalaiset eivät ole yhtenäisiä, pohjoisosissa
tyyppi esiintyy puhtaampana, josta päättäen he
ovat maahan pohjoisesta päin tulleet; etelässä
on huomattava suurta sekarotuisuutta.
Yhteiset kaikille hausalaisille ovat etevät henkiset
ominaisuudet: toimintahalu, liikkuvaisuus ja
silmiinpistävä kauppanero. Nämä ominaisuudet
ovatkin tehneet heistä huomattavan
sivistysaineksen, joka taloudellisesti on hallitsevain
fulbe-heimojen yläpuolella. Heidän laajan
kauppaliikkeensä välittäjänä on korkealle kehittynyt,
yhtenäinen kieli, joka kauppakielenä Afrikassa
on kenties arabian kieltäkin etevämpi. Hausaa,
Afrikan „englantia", puhutaankin aivan
yleisesti hausalaisten rajojen ulkopuolella
Tripolikseen ja Mursukiin pohjoisessa. Soinnultaan
se on kaunis, rakenteeltaan se ei kuulu
neekeri- vaan haamilaiskieliin; on ainoa Afrikan
kotoinen kieli, joka itsenäisesti on kehittynyt
kirjakieleksi (laaja uskonnollinen kirjallisuus).
[Mischlich, „Lehrbuch der hausanischen Sprache"
(1902), Robinson ja Brookes, „Hausa dictionary"
(2 nid. 1899-1900).] — 1600- ja 1700-luvuilla
H.-kansat muodostivat laajoja valtioryhmiä, joissa
yhtenäisyys kuitenkin oli hyvin löyhä; siitä
syystä ne helposti sortuivatkin valtiollisesti
kyvykkäiden, vähälukuisempien fulbe-heimojen
hyökätessä 1800-luvun alussa. Pääaineksena heidän
muodostamissaan valtioissa Sokoto, Gando ja
Adamaua, ovat yhä edelleen hausat. Fulbeilta
he ovat ottaneet vastaan islamin, tulematta
näiden tapaan uskonnollisiksi intoilijoiksi. —
Sotaisia hausat eivät ole; ne sotilaat, jotka hausain
nimellä pestataan eurooppalaisten
siirtomaa-väkeen ovat h.-kieltä puhuvia muita neekereitä.
E. E. K.
Hausegger [-ze’g-]. 1. Friedrich von
(1837-99), saks. musiikkiesteetikko, dosentti
Grazin yliopistossa (v:sta 1872). Hänen
pääteoksensa on „Musik als Ausdruck" (1885). — 2.
Siegmund von H. (s. 1872), säveltäjä,
edellisen poika ja oppilas; säveltänyt oopperoita ja
sinfonisia runoja. Tuli 1899
orkesterinjohtajaksi Müncheniin, 1903 Frankfurt am Mainiin.
I. K.
Hausen, Reinhold Theodor (s. 1850),
historiantutkija. Tultuaan 1881 tohtoriksi ja
1883 Suomen valtionarkiston hoitajaksi H. on
suuresti kartuttanut arkiston kokoelmia sekä
julkaissut lukuisan joukon, etenkin keskiaikaa ja
1500-lukua valaisevia asiakirjakokoelmia, joista
tärkeimmät ovat: „Registrum ecclesiæ Aboensis"
l. „Mustakirja" (1890), „Finlands
medeltids-sigill". (1900), „Bidrag till Finlands historia"
I-III (1881-1901), sekä ensimäinen, vuoteen 1400
ulottuva osa Suomen keskiaikaista
diplomataaria (1910). Valtionarkistolle on H:n aikana ja
ehdotuksesta hankittu sen nykyinen rakennus.
Hauser, K a s p a r (1812-33), eriskummallisesta
onnettomasta kohtalostaan kuuluisaksi tullut
löytölapsi. Kun hänet 1828 tavattiin Nürnbergin
kaupungin ulkopuolella, osasi hän tuskin kävellä,
vielä vähemmin hän kykeni tekemään selkoa
itsestään ja vaiheistaan. Hänen osakseen tullut
huolenpito elvytti ja kehitti niin hyvin hänen
ruumistaan kuin henkisiäkin lahjojansa. H.
kertoi eläneensä koko ikänsä yksinäiseen huoneeseen
vangittuna, näkemättä koskaan ihmisiä ja
saaden vain välttämättömimmät tarpeensa
tyydytetyiksi. Turhaan koetettiin saada mitään
selvyyttä H:n entisyydestä, ja mielenkiinto häneen
yhä yltyi, kun seur. v. eräs tuntematon henkilö
koetti murhata hänet. Engl. lordi Stanhopen
toimesta vietiin nuorukainen nyt Anspachiin,
missä hänen kasvatustaan neljä vuotta
jatkettiin. Mutta siellä tapahtui häntä vastaan toinen
murhayritys, josta kuolema oli seurauksena.
Salaperäiseksi H. on jäänyt, onpa arveltu häntä,
petturiksikin ja taaskin toiselta puolen, vaikka
ilman riittävää syytä, Badenin suurherttuan
Kaarlen ja Stephanie Beauharnais’n syksyllä
1812 syntyneeksi ja muutaman viikon vanhana
kuolleeksi ilmoitetuksi pojaksi. -a -t.
Hausjärvi. 1. Kunta, Hämeen l., Hauhon
khlak., Hausjärven nimismiesp.; kirkolle Hikiän
asemalta 3 km ; 518,6 km2, joista viljeltyä maata
II,590 ha (1901) ; 64,5000 manttaalia, talonsavuja
294, torpansavuja 178 ja muita savuja 1,245;
11,065 as. (1907), joista ruotsinkielisiä 1 %;
1,293 hevosta, 4,645 lehmää (190S). —
Kansakouluja 14, Riihimäen yhteiskoulu. —
Kunnanlääkäri. Apteekki. Hyvinkään kehruu-ja
kutomatehdas, useita vesi-, höyry- ja muita myllyjä,
Riihimäen höyrysaha, Karan ja Oitin (vanha ja
uusi) tiilitehtaat. Riihimäen
kivennäisvesitehdas y. m. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Porvoon hiippak., Hämeenlinnan rovastik.;
kappeli 1611, itsen. khrakunnaksi 1899 (K. k.
5/2 1855) Janakkalasta. Kirkko puusta (1787,
korj. 1892) ; rukoushuone Riihimäellä.
Seurakunnasta eroaa tulevaisuudessa osia Hyvinkään
ja Riihimäen muodostettaviin itsenäisiin
khrakuntiin. K. S.
Hausmann, Johann Friedrich
Ludwig (1782-1859), saks. mineralogi, Göttingenin
yliopiston professori v:sta 1811. Paitsi
laajaperäisiä mineralogian ja kristallografian tutkimuksia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
