Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hautaraunio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
179
Hautausapurengas—Hawaii
180
suhteettomasti kasvaa, usein vasta 40-50 vuoden
toiminnan jälkeen. Kun silloin suurten
vuosimaksujen takia uusia, nuoria jäseniä ei tarpeeksi
liity renkaaseen, käy sen toiminnan jatkaminen
mahdottomaksi, ja silloin jäsenet kadottavat
heille luvatut oikeudet. — Milloin rengas toimii
selvästi rajoitetussa henkilöpiirissä ja
hautausapu on pieni, saa tämä apuraha keskinäisen
avustuksen luonteen. Ainoastaan näillä ehdoilla
eivät renkaan järjestelyssä olevat virheet ajan
pitkään tuota sen jäsenille varsinaista vahinkoa.
[Manes, „Versicherungslexicon"; Dizler,
„Beiträge zum Sterbekassenwesen,
Assekuranzjahrbuch" (1908) ; Hallstén, „Tietoja
hautausapu-renkaista", Työtilastollinen aikakauslehti 1908;
Teollisuushallituksen julkaisema virallinen tilasto
XXVI B työväen apukassoista, sekä „Kertomus
hautausapurenkaista toimitetusta
tarkastuksesta", 1910.] O. H-n.
Hautausapurengas ks.
Hautausapu-kassa.
Hautausmaa ks. Hautuumaa.
Hautaustavat ks. Hautaaminen.
Haute-finance [öt-finä’s] (ransk.), pörssi-,
raha-aatelisto, ylhäisimmät pankki- ja
liikemiehet.
Haute-lisse [öt-li’s], gobeliinikangastuoli,
jonka loimi on pystysuorassa asennossa, ks.
Gobeliini.
Haut goüt [ogü’] ks. G o Ü t.
Hautomakoneet, laitteita, joita käytetään
linnunmunien keinotekoista hautomista varten.
H:tten on
täytettävä seuraavat
vaatimukset: 1)
Tasainen,
yhdenmukaisesti jakaantunut ja
ylhäältäpäin tuleva lämpö,
joka on yhtä suuri
kuin hautovan
kanan, aluksi 38,5°
C, mutta lopulta
nousten 40° C:seen.
2) Vapaa pääsy
puhtaalle
atmosfääriselle ilmalle,
joka korvaa
munassa olevasta
sikiöstä haihtuvan hiilihapon y. m. pilaantuneet
kaasut. Nämä poistetaan eri paikoissa konetta
olevien reikien kautta. 3) Koneessa olevan
ilman kosteusmäärä on aluksi oleva 40°,
hau-tomakauden lolpulla 50°-60°. Vesilintujen
munat vaativat tällöin 5° à 6° korkeampaa
kosteutta. — Käytännössä olevat eri h.-lajit
eroavat toisistaan pääasiallisesti sen kautta, miten
hautomalämpö synnytetään ja johdetaan munien
yhteyteen. — Keinotekoista haudontaa
harjoittivat jo muinaiset egyptiläiset ja kiinalaisten
esi-isät; Euroopassa suunnitteli Réaumur 1750
ensi-mäisen alkuperäisen liautomalaitteen, ensimäisen
käytännöllisen hautomakoneen rakensivat 1857
dresdeniläinen Baumeyer ja 1875 ransk. Rouliier
ja Arnoult. Näiden koneet ovat kaikkien
uudempien keksintöjen perustana. Meillä käytetään
yleisimmin saksalaisia n. s. Sartorius-koneita
sekä kotimaisia, O. Auerin ja A. Salavan
rakentamia laitteita. A. 8-a.
Sartoriuksen hautomakone.
Hautominen tapahtuu niin, että hautova lintu
peittää munat tavallisimmin alaruumiillaan
niitä lämmittääkseen. Tässä ovat apuna vielä
hautomispilkut (ks. t.). H:sen toimittaa
tavallisesti naaras, mutta sangen usein molemmat
vanhemmat vuoroon, harvemmin ainoastaan koiras.
H:seen tarvittava lämpömäärä on sangen korkea,
37-42° C, jopa ylikin. H.-aika vaihtelee ollen
pikkulinnuilla pienempi (11-12 vuorok.) kuin
suurilla (esim. kanalla 21 vuorok.,
kamelikur-jella 55 vuorok.). — Myöskin eräät käärmelajit
tavallaan hautovat munansa, vaikkakin tässä
auringon ja ilman lämpö vaikuttaa yhtä paljou
kuin emon ruumiin lämpö. E. W. 8.
Hautomispilkut ovat linnun ruumiin
alapuolella hautomisen kestäessä syntyviä
höyhenettö-miä ja useimmiten untuvattomia kohtia. Niiden
tarkoituksena on saada ruumiin lämmön
vaikutus haudottaviin muniin välittömämmäksi.
Hauto-mispilkkuja on linnuilla tavallisesti yhtä monta
kuin munaakin, runsaasti munivilla linnuilla ei
sitävastoin useinkaan huomata erityisiä
rajoitettuja pilkkuja, vaan paljastuu näiltä koko
ruumiin alapuoli, vatsa ja rinnan alaosa.
E. W. 8.
Haut-relief [o-ralie’f] (ransk.) ks. Reliefi.
Hautuumaa. Julkiset hautuumaat ovat
peräisin siltä ajalta, jolloin ihmiset alkoivat liittyä
yhdyskunniksi; niinpä egyptiläisillä on laajoja
kalmistoja. Heprealaisilla oli yleensä
perhehautoja, samaten aluksi myöskin kreikkalaisilla,
roomalaisilla ja gallialaisilla. Spartassa ruumiit
haudattiin kaupunkiin; Ateenassa oli
sukuhautoja, mutta myös yleisiä kalmistoja. Varakkailla
roomalaisilla oli yksityisiä hautakammioita
maa-kartanoidensa läheisyydessä, mieluimmin tien
vieressä.
Kristityillä tuli pian yleiseksi tavaksi avata
hautuumaat kirkkojen läheisyyteen, koska
vainajien arveltiin näiden vieressä saavan
rauhallisemman leposijan. Ylhäiset henkilöt haudattiin
usein kirkkoihin. — Kreikkalaisen kirkon h:t
ovat syrjässä elävien asunnoista, ja, mikäli
mahdollista, kukkulalla, jota ympäröivät havupuut.
— Nykyajan juutalaiset sijoittavat h:n
mahdollisimman lähelle synagogaa; muhamettilaiset
taas yleensä teiden varsille, jotta ohikulkijat
voivat rukoilla vainajien puolesta.
Muhamettilaisten hautuumaille on usein istutettu pensaita
ja puita ja rakennettu kioskeja, joten niitä myös
käytetään huvittelupaikkoina. Kiinalaiset
sijoittavat hautuumaansa kummuille ja ympäröivät ne
havupuilla tai muureilla.
V:n 1779 valtiopäivillä Ruotsin ja Suomen
pappissääty anoi, että kuningas kieltäisi
hautaamisen kirkkoihin ja itse kirkkoa ympäröivään
tarhaan, mutta vasta paljoa myöhemmin tämä
aloite vei lopulliseen ratkaisuun (vrt. Hauta).
Hautausmaista ja ruumisten hautaamisesta on
meillä erikoisia määräyksiä Keis. asetuksessa
terveydenhoidosta Suomessa 22 p:ltä jouluk. 1879
(§§ 40-42). vrt. Hautaaminen.
Hawaii, suurin ja eteläisin H a w a i i-s a
a-rista Tyynessä-valtameressä; 10,398 km’,
46,843 as. (1900). Vuorinen, synnyltään
tuliperäinen, pitkien laavavirtojen peittämä. Paljon
sammuneita kraatereita. Mauna Loan (4,170 m)
ja Kilauean kraaterit vielä toimivat, laatuaan
maailman suureumoisimpia. H:n ja Tyynen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
