Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hawaii-saaret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
183
Havainnollisuuden aste—Havanna
184
seista huolimatta aikaan, että liityttiin
Yhdysvaltoihin. E. E. K.
Havainnollisuuden aste ks. Muodolliset
asteet.
Havainto, aistien välittämä esineiden
tajuaminen, tietopuolisen sieluntoiminnan ensimäinen
pääaste (1 havainto, 2 mielikuvitus, 3 ajatus).
Aistimiin vaikuttavien kiihotusten johdosta
syntyy aistimuksia eli alkeellisia, yksinkertaisia
havaintoja (ks. Aisti). Mutta jotta saisimme
täydellisen havaintokuvan esineistä ja koko
ulkomaailmasta on sen lisäksi vielä tarpeen, että
tajunta käsittää aistimuksien järjestyksen
ja sen nojalla yhdistää aistimukset
kappale-mielikuviksi. Ne aistimukset, esim. määrätyt näkö-,
tunto- j. n. e. aistimukset, joiden tuottajan
havaitaan olevan samassa paikassa avaruudessa,
yhdistetään yhden kappaleen mielikuvaksi ja
kappaleet käsitetään oleviksi avaruudessa
määrätyissä paikallisissa suhteissa toisiinsa verraten.
Myöskin ilmiöiden aika järjestyksen
käsittäminen vaatii ominaista toimintaa tajunnan
puolelta. Paikka ja aika ovat siten ne yleiset ,,h
a-v a i n t o m u o d o t", joihin tajuntamme
järjestää kaikki havainnot. Mistä saamme paikan ja
ajan käsitykset, siitä on eri mieliä. Empirismi
arvelee, että nämä käsitykset tulevat meihin
ulkoa, kokemuksesta; apriorismin eli nativismin
mukaan täytyy olettaa, että tajunta alkuperäisen
luontonsa johdosta välttämättä käsittää kaiken,
mikä sille ilmenee, paikalliseksi ja ajalliseksi. —
Ulkoa saapuvat havainnot herättävät tajuntaan
monenlaisia muistissa säilytettyjä entisiä
mielikuvia, jotka usein huomaamatta ja melkein
erottamattomasti sulautuvat uusiin havaintoihin ja
monesti auttavat paremmin käsittämään näitä,
mutta joskus myöskin johtavat käsitystä
harhaan; esim. jos kaukaa näen epäselvän esineen
ja sitten yhtäkkiä luulen tuntevani sen puuksi
tai rakennukseksi tai ihmiseksi, niin luulen
kohta näkeväni esineen muodon paljoa
selvemmin kuin ä-ken sen näin; silloin toisinaan
täydennän puutteellista havaintoani väärin ja
luulen näkeväni olematonta. — H. on korkeampien
tiedoitsemistoimintojen. mielikuvituksen ja
ajattelemisen, välttämätön pohja. Nämä saavat h:sta
ne tiedonainekset, joita ne säilyttävät ja edelleen
kehittävät. — Monesti asetetaan „ulkonaisen h:n"
vastakohdaksi „sisällinen h." ja
tarkoitetaan sillä omien sieluntoimintojemme välitöntä
tajuamista itsetajunuassa, jolla koemme, mitä
esim. ilo, suru. halu ovat. Tämä nimitys saattaa
kuitenkin erehdyttää, koska sielullisten
tosi-asiain olemukseen aivan välittömästi kuuluu,
että ne tulevat tietoisiksi eli ovat
tietoisuudessamme, joten niissä ei voida erottaa havaittua
esinettä havaitsemistoimiunasta. A. Gr.
Havainto-opetus perustuu ensinnäkin siihen
opetusperiaatteeseen, jonka mukaan kaikki
opetus, siis myös ylemmällä asteella, on aloitettava
havainnosta, toisin sanoen havaintoesineiden tai
konkreettisten esimerkkien ja oppilaiden omien
kokemusten tarkastuksesta. Mutta
havainto-opetuksella ymmärretään tavallisimmin erityistä
alkeisopetuksen muotoa, jonka tehtävänä on,
nojautumalla ulkonaiseen välittömään havaintoon,
teroittaa lapsen huomiokykyä, varmentaa
kielenkäyttöä sekä selventää ja laajentaa hänen jo
saamaansa tietoa luonnosta ja ihmiselämästä.
Havainto-opetuksen tienraivaajia olivat Baco
Ve-rulamilainen ja ennen kaikkea Amos Comenius,
jonka mainehikas kirja „Orbis pictus" (maailma
kuvissa) oli iätä periaatetta silmällä pitäen
laadittu. Bousseau ja Basedow edelleen teroittivat
havainto-opetuksen tärkeyttä. Viimein
Pestalozzi useissa eri teoksissaan selvitti tätä
kysymystä ja osoitti havainto-opetuksen
välttämättömäksi. O. J/-e.
Havaintovirhe. Tieteellisten mittausten
havaintovirheet ovat kolmea eri laatua. 1. N. s.
virheellisyydet, tavallisesti lasku- tai
kirjoitusvirheitä, ovat verrattain helpot keksiä ja poistaa.
— 2. Systemaattiset, yksipuoliset virheet, jotka
riippuvat etupäässä havaintokoneen virheistä.
Niitä voidaan pienentää parantamalla ja
korjaamalla konetta. — 3. Satunnaiset virheet, joitten
pääsyynä on aistiemme puuttuvaisuus.
Satunnaiset virheet vaativat usein pitkiä laskuja
pienin-ten neliöiden metodin mukaan, jotta
havainnoista saataisiin havaittavan todennäköisin arvo
ja tämän todennäköinen virhe, joka on
yhteydessä havaintojen tarkkuuden kanssa. 77. R.
Håvamål, „ylhäisen (Odinin) laulu", eräs
edda-runoista, johon on yhdistetty useita runoja
ja runonkappaleita. H. on sepitetty Norjassa
luultavasti n. 900.
Havanna, esp. San Christobal de la
Habana [ava’na], kaupunki Kuhassa
Florida-salmen varrella. Saaren hallituksen istuin. 297,159
as. (1907), joista n. 1U värillisiä. — Kaupungin
vanhempi, sisäinen osa on huonossa kunnossa,
kadut likaiset, kiveämättömät. Etukaupungeista
useat ovat uudenaikaisia, lehtokujilla
varustettuja, siistejä; sellaisia on Carmelo ja Cerro, joissa
konsulit ja kauppiasylimykset asuvat, Jesus del
Monte, sokerinlastauspaikka Regla, Casa Blanca
sataman suun pohjoispuolella. Kaupunkia
suojelevat lukuisat linnoitukset ja varustukset. —
Huomattavia rakennuksia on vähän:
muiuais-espanjalaista tyyliä oleva katedraali, missä
Kolumbuksen luut vv. 1796-1899 lepäsivät,
muutamat hallinto-palatsit y. m. Henkistä elämää
edustaa m. m. yliopisto. Teattereita y. m.
huvittelu-laitoksia on erittäin runsaasti. — Ennen ylen
kurjat terveydelliset olosuhteet (keltakuume)
ovat nyt yhdysvaltalaisen sotilashallituksen
(1898-1902) jälkeen mainiolla kannalla.
Kuolevaisuus ainoastaan 17,6 °/oo- — H:lla, joka
hallitsee Florida- ja myös Yucatau-salmea, on avara,
kenties maailman turvatuin luonnollinen satama;
siihen johtaa vain 360 m leveä aukko.
Laiturei-hin voivat laskea valtamerialukset. H. onkin
kohonnut Länsi-Intian tärkeimmäksi
kauppakaupungiksi. Vuosittain saapuvieu alusten
kantavuus yli 2 milj. tonnia. Säännöllinen
laivayhteys Ameriikan ja Euroopan suuriin
merikau-punkeihin. Myös sisämaahan on liikeyhteys hyvä
monelle suunnalle haarautuvia rautateitä
myöten. Tuonti (1901) 232,s milj., vienti 180,4 milj.
mk: sokeria, melassia, tupakkaa ja sikaareja.
Teollisuus valmistaa etupäässä tupakkatuotteita:
227 tehdasta, joissa 18,000 työmiestä. — H.
perustettiin nykyiselle paikalleen 1519, tuli
1600-luvulla Espanjan laajain ameriikkalaisten
siirtomaiden päätapulipaikaksi ja keskustaksi. Joutui
pari kertaa merirosvojen käsiin ja oli 1762-63
englantilaisten hallussa. V. 1898 espanjalaiset
sen lopullisesti menettivät. E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
