- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
239-240

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heittomerkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

239

H eittoveitsi—H ekataios

240

reunoista 22 mm. Antiikkisen kiekonheiton
suoritustapa on seuraava: pitäen kiekkoa esim.
oikeassa kädessään seisoo urheilija
neliskulmaisella, 76 cm pituisella ja 68 cm levyisellä
jalustalla, joka on etupuoleltaan 5, takaa 20 cm
korkea. Oikean jalan tulee olla jalustan halki
vedetyn viivan etupuolella, vasemman sen
takana. Heittäjä kohottaa vasemmalla
kädellään kiekkoa tukien ja käsivarret suorina
kiekon päänsä yläpuolelle, heilauttaa sitten
kiekkoa pitelevän oikean kätensä alas ja
mahdollisimman kauas taaksepäin. Samalla hän
kyyristyy niin, että hänen vasen polvensa miltei
tapaa maata, oikean polven myöskin
koukistuessa mutta sen kantapään pysyessä maassa.
Vasemman käden on tällöin ainakin kosketettava
oikeata polvea. Tämän asento on esitettynä
Myron in diskonheittä jässä. Siitä kimmahtaa
heittäjä pystyyn lähettäen kiekon oikeasta
kädestään eteenpäin ja riuhtaisten vasemman
kätensä taaksepäin. Heittäessään hän saa hypätä
jalustalta kiekon jälkeen. Mittaus tapahtuu
jalustan etuseinän keskikohdalta kiekon
alastulopaikan lähimpään jälkeen. Vasta-alkajan
tulokseksi on 20 m sangen hyvä. Harjaantuneiden
ennätykset vaihtelevat 25-35 metriin. Siitä sivu
menevät tulokset ovat erinomaisia. Antiikkinen
kiekonheitto vaatii kovaa kättä, sujuvia ja
voimakkaita vyötäreitä ja jänteviä jalkoja sekä
taitoa. Vapaa kiekonheitto suoritetaan 2,s m
läpimittaisesta ympyrästä. Mittaus tapahtuu
kuten kuulantyönnössä, mutta kiekon
alastulopaikan lähimpään kohtaan. Vaikeutena on
kiekonheitossa välineen asennon hallitseminen.
Kiekon tulee lentää vaappumatta sellaisessa
asennossa, että ilmanpaine ja vauhti sitä kohottavat.
Vasta-alkajan on sen vuoksi parasta heitellä
kiekkoa vauhditta, ja vasta sitä hallitsemaan
opittuaan, yritettävä pyörähdystä, jonka avulla
tottunut ja varma heittäjä lisää tulostaan 6-7 m.
Tavalliset kilpailutulokset vaihtelevat 30-35
metriin. 40 metrin miehet ovat maan valioita.
Ruumiillisia edellytyksiä ovat pitkät käsivarret,
leveät, notkeat ja voimakkaat hartiat sekä
nopsat jalat.

Hirrentyöntö on alkuaan skotlantilainen
tapa, joka on jonkun verran saavuttanut
suosiota kansaujuliliemme ohjelmissa. Hirren
pituus on 4 m, paino vähintään 20 kg. Se on
polven varassa nostettava pystyyn. Sen jälkeen
asetetaan sen ohuempi alapää kourien
muodostamaan kuppiin. Siinä pidetään sitä olkapäätä
vasten sellaisessa asennossa, että se pyrkii
kaatumaan eteenpäin ja samalla juostaan
heitto-viivalle. Oikaisemalla selkä ja kädet heitetään
hirsi eteenpäin. Jotta heitto hyväksyttäisiin, on
hirren pudottava raskaammalle yläpäälloen ja
sen jälkeen kaaduttava siitä poispäin niin, ettei
mikään osa siitä joudu yläpään tekemän merkin
„tälle" puolelle. Mittaus tapahtuu kuten
pallonheitossa. 9 metrin sivu menevät tulokset ovat
mainioita. Voimakas selkä taidolla käytettynä
voiton tuottaa.

Moukarinheitto on alkuaan ollut
seppien voimanharjoitus. Mutta kun tavallinen
moukarin varsi ei tahdo siinä menossa kestää, on
nykyinen urheilumoukari pyöreä rautakuula,
johon on kiinnitetty kahdella kädensijalla
varustettu ohut teräslanka. Koko paino on 7 */« kg

(16 engl. naulaa) ja pituus 122 cm (4 engl.
jalkaa). Heitto suoritetaan 2,s m läpimittaisesta
ympyrästä ja mittaus tapahtuu samoin kuin
kuulantyönnössä. Moukarinheitto on
taitoharjoitus. Voimakaskaan, mutta tottumaton urheilija
ei saa sitä lentämään juuri 25 m kauemmaksi,
samalla kun vähäpätöiseltä näyttävä, mutta
asiansa osaava sinkauttaa yli 40 metrin.
Ame-riikkalaiset, jotka tässä ovat eteviinmät, ovat
keksineet erinomaisen tehokkaan mutta vaikean
heittotavan. Urheilija pyörittää ensin moukaria
muutaman kerran päänsä ympäri, sen jälkeen
hän pyörii itse valssiaskelilla 2-3 kertaa
kiihtyvällä vauhdilla ja siitä vihdoin laskee moukarin
irti lentoon. Taito ja nopeus, joka vaatii
erinomaisen pitkää ja kärsivällistä harjoitusta,
takaavat menestyksen.

Samalla tavoin kuin moukaria, mutta vain
hitaammassa tahdissa, heitetään painoa. 25,*
kg:n (56 engl. naulan) painoinen rautakuula on
kiinnitetty kolmionmuotoiseen rautalangasta
tehtyyn varteen. Esineen koko pituus on 41 cm(ll/i
engl. jalkaa). 10 metristä sivu menevät tulokset
ovat Ameriikassakin harvinaisia.

Saksassa harjoitetaan linkopallon heittoa.
Se lentää tottuneen käsistä 60:kin m. L. P.

Heittoveitsi ks. II e i 11 o a s e e t.

Heittoverkko, pyöreä havaspyydvs, joka
reunaosiin kiinnitettyjen kiveksien painosta
laajan suppilon
muotoisena
vaipuu pohjaan.
Alle jääneet
kalat joutuvat
verkon sisään,
kun kivekset

nostettaessa
painuvat
kasaan. Käytännössä Unkarissa, Välimerellä,
Mustalla-merellä, Kaspian-merellä, Intiassa ja
Kiinassa. U. T. 8.

Heitukka ks. II a j d ü.

Hejsala, saariryhmä Jungfrusund-Airiston
väylän varrella; pohjoisella H:n saarella on
kaksi loistolyhtyä ,,H:n alempi" ja H:n
y 1 e m p i". K. 8.

Hekabe f-ka’bcj (lat. H ecu b a),
troialais-tarustossa kuningas Priamoksen puoliso, 19
pojan ja useiden tyttärien äiti (näin Iliadin
mukaan; myöhempien lähteiden mukaan heillä oli
50 lasta). H. on kreik. runouden traagillisimpia
henkilöitä. Sodassa hän menetti monta jaloa
poikaa, ja kun Troia valloitettiin, niin hänen iäkäs
puolisonsa ja jäljellä olevat poikansa surmattiin,
tyttäret ja miniät laahattiin orjuuteen; H. itse
annetaan vihatuimmalle kaikista kreikkalaisista,
viekkaalle Odysseukselle orjattareksi. Lopulta
n. muuttui koiraksi ja hyppäsi laivasta mereen;
toisen tarun mukaan hänet kivitettiin, mutta
kivien alla ilmestyi hehkusilmäinen koira. —
IT :u järkyttävän kohtalon on Euripides räikeästi
kuvannut „Ilekabe" ja „Troialaisnaiset"
tragedioissaan. O. E. T.

Hekataios, kreik. historiankirjoittaja, eli v:n
500 vaiheilla e. Kr. Miletossa, jossa otti osaa
joonialaisten kapinaan persialaisia vastaan. H.
oli tehnyt laajoja matkoja ja esitti niiden tulok-

Heitioverkko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:49:02 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0142.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free