Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helttasienet (Agaricaceæ) - Helvella ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
305
H elvella—Helvetinkone
peittämä; erittäin yleinen metsäsieni kautta
maan; syötävä. Muuntuva kehnäsieni
(Ph. mutabilis), lakki 3-6 cm leveä, kalju,
ruskea, kanta 6-9 cm korkea; kasvaa isonlaisissa
ryhmissä kannoilla kautta maan; syötävä.
Seitikki (CortinariusJ, suurin
helttasieni-suku, Suomessa paljon toistasataa lajia.
Tähän kuuluu suurin osa meidän havumetsiemme
tavallisimmista sienistä. Nuoren sienen lakin
reunan yhdistää kantaan ohut seittimäinen verho,
joka peittää helttakerrosta ja myöhemmin
muodostaa lakin reunalle hienoja lankoja ja
toisinaan kannalle epäselvän, repaleisen renkaan.
Tavallisesti erittäin ohuen maltonsa takia tuskin
ruuaksi sopivia. Punavyöseitikki (C.
ar-millatus), lakki 5-15 cm leveä punertava-likaisen
kellertävä, kanta 8-20 cm korkea varustettu
usealla kauniin punaisella renkaalla; yleinen
kautta maan. Limaseitikki (C. collinitus),
lakki 6-12 cm leveä, kellertävä; kanta 6-18 cm
korkea, sinertävä tahi sinipunainen, koko sieni
nuorena limapintainen ; havumetsissä. — 4.11 i ö t
tumman purppuran väriset:
Herkkusieni (Agaricus), kanta lakista helposti
irtaantuva, varustettu selvällä renkaalla. Heltat hyvin
nuorilla sienillä valkoiset, myöhemmin itiöistä
ruusunpunaisiksi, ja lopulta miltei mustan tahi
ruskean purppuraisiksi painuvia. Helttojen
tumman värin kautta suku varmasti eroaa
myrkyllisistä valkoitiöllisistä kärpässienistä.
Viimemainitun suvun tuppi puuttuu herkkusieniltä.
Oikea herkkusieni (A. campestris), lakki
5-15 cm leveä, valkoinen-harmaanruskea; malto
valkoista, vaan painuu murrettuna ilman
vaikutuksesta heti hieman punertavaksi. Kanta 3-10
cm korkea, 1-3 cm paksu, valkea. Rengas
yksinkertainen, kiinnittynyt kannan keskikohdalle.
Kasvaa hevoslannalla höystetyssä maassa
harvinaisen puoleisena kautta maan; erittäin
herkullinen. Tavallinen herkkusieni (A.
ar-vensis), muistuttaa hyvin edellistä, mutta malto
on pysyväisesti valkoista ja rengas on
muodostunut kahdesta toisistaan irrallaan olevasta
kerroksesta. Vanhimmista ajoista herkkuna. T
a-pion herkkusieni (A. silvalicus), lakki
3-6 cm leveä punertavanruskea; malto taitteessa
punertava; kanta 6-10 cm korkea, tuskin 1 cm
paksu, valkoinen, ontto. Tämä yli maan pallon
lavealta levinnyt laji on oivallinen ruokasieni.
Herkkusieniä viljellään hevosenlannassa useissa
Keski-Euroopan maissa erityisissä sienilavoissa,
joiden lämmön tulee olla tasaista 15-30:n asteen
välillä. — 5. Itiöt mustat: Nuljakas
(Gomphidius), lakki maitoinen, limainen; heltat
selvästi joliteiset pitkin kannan yläosaa. Kaikki
kotimaiset lajit syötäviä. Mustesieni
(Psel-liophora comata), lakki 8-9 cm korkea, alussa
melkein lieriömäinen, sitten kellomainen,
valkoinen, hyvin ohut, pinnalta isosuomuinen. Kanta
8-15 cm pitkä, valkoinen, renkaalla varustettu.
Heltat erittäin tiheässä, ensin valkoiset, lopuksi
sulaen mustiksi pisaroiksi. Kasvaa suurissa
parvissa lannoitetuilla paikoilla; suurimmissa
kylissä ja kaupungeissa verrattain tavallinen;
nuorena syötävä ja herkullinen. Copri?iws-sukuun
kuuluu suuri luku erittäin ohutlakkisia ja pian
maatuvia lantasieniä. [P. A. Karsten, „Finlands
basidsvampar", „Kritisk öfversigt af Finlands
bnsidsvampar", „Rysslands, Finlands och den
skandiuaviska halföns hattsvampar"; Th. Sælan
ja V. Blomstedt, „Suomen tärkeimmät syötävät
ja myrkylliset sienet".] J. I. L.
Helvella ks. Mörskysienet.
Helvetia, Sveitsin lat. nimi, johtuu muinaisten
helvetialaisten (ks. t.) nimestä.
Helvetialainen ryhmä, tertiäärisysteemiin
kuuluva kerrosryhmä, ks. Geologiset
muodostumat.
Helvetialainen tunnustus (Confessio
helve-tica prior ja C. helvetica posterior) ks.
Confessio.
Helvetialaiset, kelttiläinen heimo, joka
alkuansa asui Louuais-Saksassa (Schwarzwalds,
Reinin ja Mainin välillä), sittemmin nykyisessä
Luoteis-Sveitsissä (Genèven-järven ja
Boden-jär-ven välillä) ; yksi ryhmäkunta, tiguriinit, otti
osaa kimbrien retkeen. V. 58 e. Kr. h.
tunkeutuivat Galliaan saadakseen parempia asuinsijoja,
mutta Cæsar pakotti heidät kääntymään
takaisin. Kohta tämän jälkeen he joutuivat Rooman
vallan alle ja roomalaistuivat.
Kansainvaelluksen aikana h:ten maa joutui germaanilaisten,
allemannien ja osaksi burgundien haltuun: näin
sai Sveitsin saksalainen asutus alkunsa. J. F.
Helvetian tasavalta, valtiollineu nimi, joka
annettiin Sveitsille sen entisten asukkaiden
nimen mukaan, kun ranskalaiset maalisk. 1798
muuttivat sen hallituksen ja tekivät siitä
vasallivaltion. Silloin muodostettu
direktoriaali-halli-tusmugto lakkautettiin helmikuussa 1803, mutta
nimi säilyi syvskuuhuu 1814 (ks. Sveitsi).
K. O. L.
Helvetinjärvi, korkeiden kallioseinien välissä
oleva 2 km:n pituinen erämaanjärvi Ruoveden j»
Kurun rajoilla,
lähellä
Vaskiveden eteläisintä
lahdelmaa,
suosittu retkeilypaikka. Rimmin
torpan hoidossa
on Suomen
matkailijayhdistyksen vene
matkai-lijain käytettäväksi. Järven
eteläpäässä on
kummallinen
„Helvetinkolo",
sylenlevyinen
kallionrepeämä,
jonka pohjasta
voidaan tulla
järvelle. Kallion
kukkulalta avautuu laaja näköala kapean ja
pitkähkön H:n sekä ympärillä olevan erämaan yli.
K. S.
Helvetinkivi, sulana pyöreiksi pikku tangoiksi
valettu hopeanitraatti.
Helvetinkolo ks. Helvetinjärvi.
Helvetinkone, äkkiarvaamatta räjähtäväksi
aiottu murha-ase, esim. räjähtävällä aineella
täytetty laatikko, joka tarvittavan sysäyksen
saatuaan tai määräajan kuluttua räjähtää.
Aikaisemmin nimitettiin helvetinkoneiksi räjähtävillä
aineilla lastattuja laivoja, jotka päämääräänsä,
siltoihin, patoihin y. m. s. töytätessään räjähtivät
aikaansaaden tuhoa. (V. V-la.)
Helvetinkolo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
