Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus / 333-334 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henne am Rhyn ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Henne am Rhyn —Henok

334

koin värjätään mvös tukka, parta ja iho h:lla.
H.-pensasta viljellään Pohj.-Afrikassa ja
Lounais-Aasiassa, se kasvaa villinä laajalti Afrikassa,
Etelä-Aasiassa ja Sunda-saarilla. J. A. W.

Henne am Rhyn, Otto (s. 1828), sveits.
sivistyshistorioitsija. S:t Gallenin
valtionarkistonhoitaja 1859, oleskeli jonkun aikaa
sanoma-lehtimiehenä Saksassa, palasi 18S3
arkistonhoitajantoimeensa. Julkaisi m. m. „Geschichte des
Selnveizervolks" (3 os., 1865-66), „Allgemeine
Kulturgeschichte" (7 os., 1877-97),
„Kulturgeschichte des jüdischen Volkes" (18S0), „Die
Kreuzzüge und die Kultur ihrer Zeit" (1883-86)
ja „Kulturgeschichte des deutschen Volks" (2 os.,
1886). -lskm-.

Henneberg, Rudolf (1825-76), saks.
taidemaalari. Opiskeli Antverpenissä, Pariisissa
(Couturen johdolla) ja Italiassa. Paitsi
maisema-, laatu- ja hevoskuvistaan H. on etupäässä
tunnettu Berliinin kansallisgalleriassa olevista
hurjan romanttisista, kirjallis-aiheisista
maalauksistaan („Der wilde Jäger", Bürgerin
balladin mukaan, 1856; „Der Verbrecher aus
verlorner Ehre", Schillerin novellin muk., 1860;
„Onnen tavoittelu", 1868). [Bode, „Rudolf H."
(1895).] E. R-r.

Hennebique [enbi’k], François (s. 1843),
ransk. insinööri ja rautabetoniliikkeen omistaja,
alkoi uransa kivenhakkaajana ja
rakennusurakoitsijana, jommoisena rupesi käyttämään
raudalla jäykistettyä betonia (ks. t.) ensin
vähäpätöisempiin rakenneosiin ja lopulta kehittäen
oman järjestelmänsä (Hennebique-järjestelmä) tekemään kokonaiset rakenteet
rautabetonista yhtenä monoliittisena kappaleena. H. on
erittäin tehokkaasti kehittänyt
rautabetonirakennustapaa ja sen käytännön leviämistä
erinomaisten töittensä (m. m. Pariisin
maailmannäyttelyssä 1900) ja laajan liiketoimintansa
kautta. J. C-én.

Hennebique-järjestelmäinen kattorakenne pylväineen, jäykistysraudat paikoittain paljastettuina.

Hennebique-järjestelmä [enbi’k-],
ranskalainen Hennebiquen käyttämä tapa jäykistää
raudalla betonirakenteita (rautabetonirakenteet).
Tämän tavan huomattavimmat tuntomerkit ovat
seuraavat: Pyöreät, tav. parittaiset
jäykisteraudat, joista toinen kantavissa palkkirakenteissa
käy suorana pitkin pituuttaan ja lähellä palkin
alasyrjää, jota vastoin toinen on alasyrjässä
ainoastaan keskellä ja jo lähellä keskustaa
(lähempänä kuin muissa tavall. raken. tavoissa)
kääntyy vinosti ylös joutuakseen lähellä tukikohtia
palkin yläsyrjään. Rautojen päihin
muodostetaan koukku halkaisemalla pää ja taivuttamalla
osat toisistaan. Ohuesta vanneraudasta tehdyt hakaraudat, jotka taivutetaan
alempien rautajäykisteiden ympäri ja ulottuvat
lähelle yläpintaa (ks. kuvaa). Hennebiquen
sanotaan myös ensimäisenä käyttäneen lattioiksi n. s.
laattapalkkia, jossa lattialaatta ja sen alla oleva
palkki muodostavat yhteen valetun ja yhdessä
kantavana toimivan rakenteen. Rakenteiden
laskemiseen H. käyttää osaksi kokeellisesti
muodostettua teoriaa, jota ensi aikoina pidettiin
salassa. Erinomaisen laajalla ja tehokkaalla
liiketoiminnalla toiminimi H. raivasi tietä
rautabetonirakennustavalle koko sivistyneessä
maailmassa, niin että rautabetonirakenteita usein
sanotaan Hennebique-rakenteiksi. Osa
Hennebique-järjestelmän itselleen omistamia rakennustapoja
on vapaan kehityksen kautta joutunut
rautabetoni rakennustavan yleiseksi omaisuudeksi ja
nykyinen rautabetonirakenteiden teoria on
rakennettu toiselle, puhtaasti tieteelliselle
perustalle. J. C-én.

Hennegau ks. H a i n a u t.

Henner [enä’r], Jean Jacques
(1829-1905), ransk. taidemaalari. M. m. Guérin’in ja
Flandrin’in oppilas, sai Italiassa opiskellessaan
vaikutusta Venetsian maalaustaiteesta ja
Correggiosta. Saavutti maineensa pehmeän sulavilla
alastomilla naiskuvillaan, joissa lumivalkea iho
on valohämyä käyttämällä esitetty tummaa
tyyliteltyä maisemataustaa vastaan. H., joka
myös on maalannut uskonnollisia ja
muotokuvatauluja, on harvoja värejä tunnelmallisesti
yhteensoinnuttavalla, hienostuneella, mutta lopulta
kaavamaisella taiteellaan uudenaikaisen
koristeellisen suunnan edeltäjiä. E. R-r.

Hennings, Betty (s. 1850), kuuluisa tanskal.
näyttelijätär, m. m. etevä Ibsen-osien esittäjätär.
vieraillut Helsingissä.

Henningsen, veljekset Erik Ludvig
(s. 1855) ja Frants Peter Didrik
(1850-1908), tansk. taidemaalareita. Pääasiallisesti
maalanneet laatukuvia Kööpenhaminan elämästä
ja toimineet kirjankuvittajina. Molemmat
käteviä piirustajia, mutta heikonlaisia väriniekkoja.

E. R-r.

Henok (hepr. hanök < ehkä hanak = „vihkiä"),
heprealaisten alkupatriarkkoja, toisessa lähteessä
(1 Moos. 4,t) Kainin poika ja Iiradin isä,
toisessa (1 Moos. 5j„ ja seur.) Jaaredin poika ja
Metusalahin isä; hurskauden perikuva: „vaelsi
Jumalan kanssa" ja hävisi elettyään 365 vuotta
— yhtä monta vuotta kuin on aurinkovuodessa
päiviä — maan päältä, Jumalan korjaamana
samalla tavalla kuin myöhemmin Elija. Vastaa
babylonialaisten 7:ttä alkukuningasta
Enmedu-rankia (Edorankhos), joka oli Sipparin kaupungin
kuningas ja ennustustaidon perustaja, Samas ja
Adad jumalten opettamana. Samoin H. esiintyy
myöhemmässä juutalaisessa traditsionissa
suurena „taivaan ja maan opettajana", joka on
keksinyt laskutaidon, tähtitieteen, kirjoitustaidon
ja kaikenlaisia salaoppeja tuntien kaikki
menneisyyden ja tulevaisuuden salaisuudet. Häneen
liittyvistä tarinoista ja mietiskelyistä
muodostui viimeisellä vuosisadalla e. Kr. suuri
apokalyptinen teos, jossa tämä ikivanha muinai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>