Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henne am Rhyn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Henne am Rhyn —Henok
334
koin värjätään mvös tukka, parta ja iho h:lla.
H.-pensasta viljellään Pohj.-Afrikassa ja
Lounais-Aasiassa, se kasvaa villinä laajalti Afrikassa,
Etelä-Aasiassa ja Sunda-saarilla. J. A. W.
Henne am Rhyn, Otto (s. 1828), sveiis.
sivistyshistorioitsija. S:t Gallenin
valtionarkis-tonhoitaja 1859, oleskeli jonkun aikaa
sanoma-lehtimiehenä Saksassa, palasi 18S3
arkistonhoita-jantoimeensa. Julkaisi m. m. „Geschichte des
Selnveizervolks" (3 os., 1S65-66), „Allgemeine
Kulturgeschichte" (7 os., 1877-97),
„Kulturgeschichte des jüdischen Volkes" (18S0), „Die
Kreuzzüge und die Kultur ihrer Zeit" (1883-86)
ja „Kulturgeschichte des deutschen Volks" (2 os.,
1886). -Lskm-.
Henneberg, Rudolf (1825-76), saks.
taidemaalari. Opiskeli Antverpenissä, Pariisissa
(Couturen johdolla) ja Italiassa. Paitsi
maisema-, laatu- ja hevoskuvistaan H. ou etupäässä
tunnettu Berliinin kansallisgalleriassa olevista
hurjan romanttisista, kirjallis-aiheisista
maalauksistaan („Der wilde Jäger", Bürgerin
balladin mukaan, 1856; „Der Verbrecher aus
verlorner Ehre", Schillerin novellin muk., 1860;
„Onnen tavoittelu", 186S). [Bode, „Rudolf H."
(1895).] X E. R-r.
Hennebique [enbi’kj, Francois (s. 1843),
ransk. insinööri ja rautabetoniliikkeen omistaja,
alkoi uransa kivenhakkaajana ja
rakennusurakoitsijana, jommoisena rupesi käyttämään
raudalla jäykistettyä betonia (ks. t.) ensin
viihä-pätöisempiin rakenneosiin ja lopulta kehittäen
oman järjestelmänsä (H e n n e b i q u e-j ä r j e
s-t e 1 m ä) tekemään kokonaiset rakenteet
rauta-betonista yhtenä monoliittisena kappaleena. H. on
erittäin tehokkaasti kehittänyt
rautabetoni-rakennustapaa ja sen käytännön leviämistä
erinomaisten töittensä (m. m. Pariisin
maailmannäyttelyssä 1900) ja laajan liiketoimintansa
kautta. J. C-én.
Hennebique-järjestelmä [enbi’k-J,
ranskalainen Hennebiquen käyttämä tapa jäykistää rau-
Hennebique-jitrjestelmäinen kattorakenne pylväineen,
jäykis-tysraudat paikoittain paljastettuina.
dalla betonirakenteita (rautabetonirakenteet).
Tämän tavan huomattavimmat tuntomerkit ovat
seuraavat: Pyöreät, tav. parittaiset
jäykisterau-dat, joista toinen kantavissa palkkirakenteissa
käy suorana pitkin pituuttaan ja lähellä palkin
alasyrjää, jota vastoin toinen on alasyrjüssii
ainoastaan keskellä ja jo lähellä keskustaa
(ilihem-pänä kuin muissa tavall. raken. tavoissa)
kääntyy vinosti ylös joutuakseen lähellä tukikohtia
palkin yläsyrjään. Rautojen päihin mnodoste
taan koukku halkaisemalla pää ja taivuttamalla
osat toisistaan {) ^^ . Ohuesta vanne-
raudasta tehdyt hakaraudat, jotka taivutetaan
alempien rautajäykisteiden ympäri ja ulottuvat
lähelle yläpintaa (ks. kuvaa). Hennebiquen
sanotaan myös ensimäisenä käyttäneen lattioiksi n. s.
laattapalkkia, jossa lattialaatta ja sen alla oleva
palkki muodostavat yhteen valetun ja yhdessä
kantavana toimivan rakenteen. Rakenteiden
laskemiseen H. käyttää osaksi kokeellisesti
muodostettua teoriaa, jota ensi aikoina pidettiin
salassa. Erinomaisen laajalla ja tehokkaalla
liiketoiminnalla toiminimi H. raivasi tietä
rauta-betouirakennustavalle koko sivistyneessä
maailmassa, niin että rautabetouirakenteita usein
sanotaan Hennebique-rakenteiksi. Osa
Hennebique-järjestelmän itselleen omistamia rakennustapoja
on vapaan kehityksen kautta joutunut
rauta-betoni rakennustavan yleiseksi omaisuudeksi ja
nykyinen rautabetonirakenteiden teoria on
rakennettu toiselle, puhtaasti tieteelliselle
perustalle. J. C-én.
Hennegau ks. H a i n a u t.
Henner [enä’r], Jean Jacques
(1829-1905), ransk. taidemaalari. M. m. Guérin’in ja
Flandrin’in oppilas, sai Italiassa opiskellessaan
vaikutusta Venetsian maalaustaiteesta ja
Cor-reggiosta. Saavutti maineensa pehmeän sulavilla
alastomilla naiskuvillaan, joissa lumivalkea iho
on valohämyä käyttämällä esitetty tummaa
tyyliteltyä maisemataustaa vastaan. H., joka
myös on maalannut uskonnollisia ja
muotokuva-tauluja, on harvoja värejä tunnelmallisesti
yh-teensoinnuttavalla, hienostuneella, mutta lopulta
kaavamaisella taiteellaan uudenaikaisen
koristeellisen suunnan edeltäjiä. E. R-r.
Hennings, Betty (s. 1850), kuuluisa tanska!,
näyttelijätär, m. m. etevä Ibseu-osien esittäjätär.
vieraillut Helsingissä.
Henningsen, veljekset Erik Ludvig
(s. 1855) ja Frants Peter Didrik
(1850-1908), tansk. taidemaalareita. Pääasiallisesti
maalanneet laatukuvia Kööpenhaminan elämästä
ja toimineet kirjankuvittajina. Molemmat
käteviä piirustajia, mutta heikonlaisia väriniekkoja.
E. R-r.
Henok (hepr. hanök < ehkä lianalc = „vihkiä"),
heprealaisten alkupatriarkkoja, toisessa lähteessä
(1 Moos. 4,t) Kainin poika ja Iiradin isä,
toisessa (1 Moos. 5j„ ja seur.) Jaarediu poika ja
Metusalahin isä; hurskauden perikuva: „vaelsi
Jumalan kanssa" ja hävisi elettyään 365 vuotta
— yhtä monta vuotta kuin on aurinkovuodessa
päiviä — maan päältä, Jumalan korjaamana
samalla tavalla kuin myöhemmin Elija. Vastaa
babylonialaisten 7:ttä alkukuningasta
Enmedu-rankia (Edorankhos), joka oli Sipparin kaupungin
kuningas ja ennustustaidon perustaja, Samas ja
Adad jumalten opettamana. Samoin H. esiintyy
myöhemmässä juutalaisessa traditsiouissa
suurena „taivaan ja maan opettajana", joka on
keksinyt laskutaidon, tähtitieteen, kirjoitustaidon
ja kaikenlaisia salaoppeja tuntien kaikki
menneisyyden ja tulevaisuuden salaisuudet. Häneen
liittyvistä tarinoista ja mietiskelyistä
muodostui viimeisellä vuosisadalla e. Kr. suuri
apokalyptinen teos, jossa tämä ikivanha muinai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
